Oikeustieteelliseen tiedekuntaan uusia professuureja

Professuurien alat ovat osuuskuntaoikeus, rahoitusoikeus, työ- ja sosiaalioikeus sekä urheiluoikeus.

Osuustoiminnan oikeudellinen tutkimus ja koulutus on monitieteistä ja rajoja rikkovaa

Jukka Mähönen aloittaa 1.1.2019 oikeustieteellisessä tiedekunnassa osuuskuntaoikeuden professorina.

Osuuskuntaoikeuden professorina 1.1.2019 aloittavan Jukka Mähösen mukaan alan keskeisiin kysymyksiin kuuluu koko osuustoiminnan ajan pinnalla ollut osuuskunnan tehtävä edistää vähäväkisten taloudellista ja henkistä kehitystä, joka nyt näyttäytyy freelancereiden, pakkoyrittäjien, syrjäytymisvaarassa olevien ja vaikeassa kilpailutilanteessa työtä tekevien pk-yrittäjien yhteistoiminnan välineenä.

− Toisaalta osuustoiminnan haaste on kestävyys, niin planeetan rajat huomioon ottavana kuin yritykseen liittyvien ihmisten oikeuden säälliseen elämään tunnustavana liiketoimintamuotona, hän jatkaa.

Mähönen kuvailee osuustoiminnan luonnetta rajoja haastavaksi ja anarkistiseksi. Tämän vuoksi alan oikeudellisen tutkimuksen ja koulutuksen tulisi olla yhtäältä monitieteistä ja rajoja rikkovaa, toisaalta osuustoiminnan luonteen ja sen sääntelyn syvällisesti ymmärtävää.

− Osuuskuntamuoto on keskeinen yritystoiminnan järjestämismuoto niin Suomessa, muissa Pohjoismaissa, Euroopassa kuin globaalistikin. Siksi on erinomaista, että siihen satsataan myös Helsingin yliopistossa. Omat keskeiset kiinnostuksen kohteeni, digitaalisuus, kestävät pk-liiketoimintamallit sekä kestävä yritystoiminta ylipäätään, ovat toivottavasti osa sellaista tutkimustematiikkaa, joka palvelee modernia osuustoiminnan tutkimusta ja koulutusta.

Professuuri on perustettu lahjoitusvarojen avulla. OP Ryhmä lahjoitti Helsingin yliopistolle miljoona euroa oikeustieteellisen koulutusalan kehittämiseksi ja yliopisto päätti perustaa osuuskuntaoikeuden professuurin lahjoitusvarojen tuotoilla.

Rahoitussääntelyn tärkein tehtävä on rahoitusvakauden ylläpitäminen

Heikki Marjosola on aloittanut oikeustieteellisessä tiedekunnassa rahoitusoikeuden apulaisprofessorina 1.11.2018.

Rahoitusoikeuden apulaisprofessorina 1.11.2018 aloittaneen Heikki Marjosolan mukaan hidastuva talouskasvu, koronnostopaineet ja korkea velkaantuneisuusaste pitävät huolen siitä, että etenkin pankkien vakauteen liittyvät riskit ja sääntelykysymykset pysyvät pinnalla Euroopassa.

− Rahoitusoikeuden tehtävä on varmistaa, että rahoitusjärjestelmä toteuttaa perusfunktionsa mahdollisimman hyvin kaikkina aikoina: eli että säästöt kanavoituvat pankkien, markkinoiden tai vaikkapa joukkorahoitusalustojen kautta tuottaviin ja työllistäviin hankkeisiin, Marjosola toteaa.

Oman haasteensa alalle tuo nykyinen rahoitusjärjestelmä, jossa uusien teknologioiden monet sovellukset ja kryptovaluutat toimivat lähes täysin yksityiskohtaisesti säännellyn rahoitusjärjestelmän ulkopuolella.

− Innokkaimpien mielestä rahoitusoikeutta ei tulevaisuudessa tarvita lainkaan, kun pankkeja ei ole ja rahoitussopimukset täytäntöönpanevat itse itsensä. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että vaikka teknologiat ovat uusia, niin ongelmat ovat pitkälti vanhoja, Marjosola arvioi.

Hänen mielestään rahoitusoikeuden opiskelijoille tulee tarjota tarvittavia ajattelun välineitä, joiden avulla rahoitusjärjestelmän luonne ja toiminta muuttuvat ymmärrettävämmäksi.

− On myös tärkeää korostaa, että rahoitusoikeudessa ei ole kyse pelkästään julkisesta rahoitussääntelystä. Rahoitusoikeuden kova ydin on siviilioikeudellinen ja myös tällä alueella on paljon tehtävää alan tutkijalle: esimerkiksi yleinen arvopaperioikeus, joka käsittelee erityyppisten rahoitusvälineiden varallisuusoikeudelliseen luonteeseen liittyviä kysymyksiä, on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen.

− Rahoitusoikeudellinen tutkimus ja opetus voivat täyttää monia vallitsevan oikeudenalajaottelumme jättämiä aukkoja. Parhaimmillaan rahoitusoikeudesta muodostuu dynaaminen oppiaine, joka kehittyy vuorovaikutuksessa muiden oikeudenalojen kanssa jatkuvasti muuttuvan rahoitusjärjestelmän tarpeiden ja ongelmien vanavedessä, Marjosola päättää.

Työ- ja sosiaalioikeuden normiston muutos heijastuu tutkimukseen ja opetukseen

Jari Murto on aloittanut oikeustieteellisessä tiedekunnassa työ- ja sosiaalioikeuden apulaisprofessorina 1.11.2018.

Työ- ja sosiaalioikeuden apulaisprofessorina 1.11.2018 aloittanut Jari Murto toteaa alan keskeisimpien kysymysten liittyvän tällä hetkellä yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä työelämässä että sosiaalioikeudellisessa sääntelyssä.

− Työ- ja sosiaalioikeudessa omaksutut ratkaisut ovat enemmän tai vähemmän uudelleen arvioinnin kohteena. Osa kysymyksistä nousee julkiseen keskusteluun vahvastikin. Osa muutoksista on taas vaikeammin havaittavissa ja niiden merkitys ymmärretään vasta myöhemmin.

Murron mielestä alalla tarvitaan tutkimusta, jonka avulla työ- ja sosiaalioikeuden laajoja ja monimuotoisia normijärjestelmiä olisi mahdollista jäsentää nykyistä tarkemmin. Tällöin myös uusien ilmiöiden haltuunotto on helpompaa, kun käytössä on ajantasainen käsitteistö. Yleisiin oppeihin keskittyvä perustutkimus on uuden tiedon tuottamista ja samalla oikeudenalan oppien ajan tasalla pitämistä.

− Normijärjestelmälähtöisyys ja yleisten oppien painottaminen vaikuttaa myös opetuksessa. Työ- ja sosiaalioikeuden opetuksen tulee antaa opiskelijoille välineitä hahmottaa erilaisia oikeudellisia ongelmia ja tulkintakysymyksiä sekä keinoja ratkaista niitä. Yleisten oppien vahva hallitseminen antaa opiskelijoille tukevan perustan työelämään edesauttamalla käytännön oikeudellisten ongelmien jäsentämistä ja ratkaisemista, Murto linjaa.

Apulaisprofessuuri on perustettu lahjoitusvarojen avulla. Työmarkkinajärjestöt EK, SAK, Akava ja STTK sekä TELA lahjoittivat 450 000 euroa Helsingin yliopistolle oikeustieteellisen koulutusalan kehittämiseksi ja yliopisto päätti perustaa työ- ja sosiaalioikeuden apulaisprofessuurin lahjoitusvarojen tuotoilla.

Urheilussa ilmeneviä oikeudellisia ongelmia on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti

Antti Aine aloittaa oikeustieteellisessä tiedekunnassa urheiluoikeuden professorina x.x.2019.

Urheiluoikeuden professorina 1.1.2019 aloittavan Antti Aineen mukaan alan keskeiset teemat liittyvät tällä hetkellä erityisesti urheilun kaupallisiin kysymyksiin sekä perus- ja ihmisoikeuksien asemaan urheilussa. Jälkimmäisen kohdalla esiin nousee etenkin antidoping- ja kurinpitosäännöstön soveltaminen suhteessa määrättävien seuraamusten oikeudellisiin reunaehtoihin.

− Taloudellisten näkökohtien yhteydessä kyse voi olla puolestaan esimerkiksi pelaaja- tai mediasopimuksiin nivoutuvista oikeudellisista ongelmista, joiden arviointiin urheilumarkkinoiden keskittynyt rakenne heijastuu, Aine toteaa.

− Tutkitun tiedon tarvetta urheilumarkkinoilla korostaa myös urheilujärjestöjen omien sääntöjen ja päätöksentekojärjestelmien vaikutus taloudellisiin suhteisiin, hän jatkaa.

Aineen mielestä on huomattava, että urheilussa ilmeneviä oikeudellisia ongelmia ei voida aina jäsentää yksinomaan oikeustieteen keinoin. Tarvitaan eri tieteenalojen näkökulmien yhdistämistä.

− Urheiluoikeudellisia ongelmia ilmenee säännöllisesti muun muassa seurojen ja järjestöjen toiminnassa. Siksi urheiluoikeudelliselle opetuksella ja koulutuksella on sijansa myös oikeustieteellisten tiedekuntien ulkopuolella. Luontevana yhteistyökumppanina voidaan tältä osin pitää esimerkiksi urheilun kansanliikettä.

Professuuri perustuu osin opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitukseen. Tehtävä on yhteinen Turun yliopiston kanssa.