Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet yhteislahjoituksen Helsingin yliopiston 375-Tulevaisuusrahastoon osana juuri päättynyttä valtion vastinrahakampanjaa.

Oikeustieteelliselle koulutusalalle kohdennetun lahjoituksen määrä on 450 000 euroa ja sen takana ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Työeläkevakuuttajat TELA ry sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Investointi tutkimukseen ja suomalaiseen osaamiseen

Järjestöt näkevät arvokkaana Helsingin yliopiston korkeatasoisen työmarkkinoita ja työoikeutta koskevan tutkimuksen. – Helsingin yliopiston työoikeudellisen vahvuuden päälle on hyvä rakentaa tulevaisuutta, toteaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

– Koska työoikeudellisen tutkimuksen tarve on edelleen mielestämme suuri, halusimme omalta osaltamme edistää tutkimusmahdollisuuksia myös työoikeuden alueella, sanoo puolestaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Eri järjestöjen yhteislahjoitus koettiin tärkeänä, koska siinä ei ole kysymys jollekin yksittäiselle taholle tärkeiden tavoitteiden edistämisestä vaan yhteisestä asiasta, jota pidetään laajasti tärkeänä työmarkkinajärjestöissä ja yleisemmin yhteiskunnassa. – Koska työelämä on yhteispeliä ja eri työmarkkinaosapuolet ovat tärkeä osa työelämää, on luontevaa olla yhdessä mukana tässä hankkeessa, huomauttaa Eloranta.

Työelämä on iso osa suomalaista yhteiskuntaa ja yksittäisen suomalaisen elämää. Työelämän kehittyminen ja muutokset vaikuttavat ihmisten taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, yhteiskunnan ja talouden kehitykseen. – Laadukas työoikeuden opetus ja tutkimus luo pohjaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen, Eloranta jatkaa.

 – Suomen tulevaisuuden menestys on kiinni ennen kaikkea suomalaisten osaamisesta ja suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen tasosta, korostaa Häkämies.

Työelämä ja työn tekemisen tavat muuttuvat jatkuvasti

Iso avainkysymys Suomen menestymisen kannalta on, miten muutokseen voidaan parhaiten sopeutua. Tutkimustietoa tarvitaan niistä juridisista kysymyksistä, jotka liittyvät esimerkiksi työtehtävien muuttumiseen, yrityskohtaisuuteen ja joustavuuteen.

Pirstaloituva työ, digitalisaatio sekä muuttuvat olosuhteet synnyttävät haasteita, joihin työoikeuden ja eri osapuolten olisi löydettävä ratkaisuja. – Tutkimuksella ja opetuksella voidaan vaikuttaa ja avata uusia näkökulmia keskusteluun, huomauttaa Eloranta. Tärkeänä hän pitää myös sitä, että työoikeutta syvästi osaavia ja ymmärtäviä juristeja on tarjolla työelämän organisaatioiden ja työnantajaorganisaatioiden tarpeisiin.

– Yliopiston rooliin kuuluu perehtyä syvällisesti ja analyyttisesti työmarkkinoilla esiintyviin ilmiöihin ja niihin liittyvään sääntelyyn sekä osallistua työmarkkinoita koskevaan keskusteluun, kuvailee Häkämies. Yliopisto pystyy tuomaan puolueettoman asiantuntijanäkemyksen asioihin, joista voi vallita hyvinkin erilaisia näkemyksiä ja intressejä työmarkkinajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kesken.