Valtiotieteellisen tiedekunnan kriittisyys on taannut muutoksen

"Valtaan ja vastavirtaan — Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 75 vuotta" –teoksessa ovat keskiössä valtiotieteiden ja valtion sekä yhteiskuntatieteiden ja yhteiskunnan usein kriittiset suhteet. Kriittinen maine nousee etenkin 1970-luvun vastakkainasetteluista.

– Vaikka vasemmistolainen opiskelijapolvi vaati yliopistojen demokratisointia usein samassa rintamassa opetusministerien kanssa, se oli samalla hyvin kriittinen porvarillista Suomea kohtaan. Valtaapitäviä esimerkiksi usein syytettiin neuvostovastaisuudesta, kertoo teoksen kirjoittanut Jukka Kortti Helsingin yliopistosta.

Toisaalta professorikunta oli jo 1960-luvulta lähtien arvostellut korkeakoulupolitiikkaa. Valtion linjaukset olivat riittämättömiä vastaamaan ennennäkemättömään opiskelijatulvaan, jonka aiheuttamissa resurssiongelmissa etenkin valtiotieteellinen tiedekunta joutui painimaan.

– Tämän päivän kritiikki ilmenee esimerkiksi kriittisenä suhtautumisena paitsi markkinahenkistä korkeakoulupolitiikkaa, myös laajemmin ”uusliberalistista” talouspolitiikkaa kohtaan, Kortti sanoo.

Valtiotieteellisen tiedekunnan moninaisia vaiheita käsittelevä historiateos on nyt julkaistu 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Kriittiset yksilöt muuttavat yhteiskuntaa

Valtiotieteellisen tiedekunnan kriittisyyden leima on ollut tavallaan välttämätöntä kehityksen tiellä. Kortin mukaan yhteiskuntatieteisiin kuuluu elimellisesti ”luonnolliseksi” määriteltyjen asioiden kyseenalaistaminen ja sitä kautta kriittisten yksilöiden kasvattaminen.

– Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen kriittisen teorian olemukseen kuuluu pyrkimys muuttaa yhteiskuntaa, ei pelkästään ymmärtää ja selittää sitä. Tämä modernistinen idea on ollut voimakasta etenkin marxilaisessa perinteessä, kun yhteiskunnan kehityksen suuntaa on haluttu ohjata. Toinen asia sitten on, kuinka hyvin siinä on onnistuttu, Kortti muotoilee.  

Tiedekunta kasvattanut vahvoja osaajia yhteiskunnan tarpeisiin

 Hyvinvointivaltioprojektissa valtiotieteet olivat keskeisessä roolissa sen luomisessa 1960–1980-luvuilla. Valtiotieteellisellä tutkimuksella on ollut merkitystä myös esimerkiksi taloudellisten vaihteluiden, poliittisten liikkeiden ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ymmärtämisessä.

– Ehkä kauaskantoisin merkitys valtiotieteillä on sen keskeisen alkuperäisen tavoitteen toteuttamisessa: kouluttaa osaavia ja monipuolisia ihmisiä yhteiskunnan tarpeisiin. Tämän vuoksi Suomessa on muun muassa kansainvälisesti vertaillen erittäin osaava virkamieskunta, parhaat opettajat ja vastuullinen toimittajakunta.

Opiskelijaliikkeellä iso vaikutus tiedekuntaan

Opiskelijaliikkeellä on ollut merkittävä rooli valtiotieteellisen hengen muodostumisessa. Etenkin 1970-luvun vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen perintö on liimautunut vahvasti tiedekunnan imagoon.

– Toki sen jälkeisessäkin aktivismiaalloissa valtsikan opiskelijat ovat usein olleet keskeisissä rooleissa.

Kortille itselleen ei tullut vastaan isoja yllätyksiä, kun hän perehtyi laajaan asiakirja-aineistoon. Sivistyshistoriaa aiemmin tutkineelle päälinjat ja useat erityspiirteetkin olivat jo selvillä.

– Ehkä hiukan yllätti, kuinka pitkä yliopistojen ”markkinoitumiskehitys” on; 2000-luvun reformeille löytyy alkujuuret 1980-luvun puolivälistä, jotka ilmenevät myös valtsikan toiminnassa.

– Lisäksi sukupuolinäkökulma tuli varsin myöhään, vasta 1990-luvulla tiedekunnan pöytäkirjoihin, Kortti toteaa.

Valtiotieteellisen tiedekunnan vaiheita käsittelevä teos on ostettavissa Suomalaisen kirjallisuuden seuran verkkokaupasta: https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/valtaan-ja-vastavirtaan/2706580

Lisätiedot:
Jukka Kortti
Puh. 029 412 4052
jukka.kortti@helsinki.fi

Katso ohesta historiikin kuvituksen pohjalta tehty video valtiotieteellisen historiasta. Tutustu muihin juhlavuoden tapahtumiin juhlavuoden verkkosivuilla.

Kurkistus valtiotieteellisen tiedekunnan 75-vuotiseen historiaan. Videon kuvat ovat osa Jukka Kortin kirjoittamaa Valtaan ja vastavirtaan -teosta.