Rotta on heikosti tunnettu laji, koska se elää hämärässä, usein tunneleissa ja viemäreissä, johon ihmisen katse ei näe. Rotalla on kuitenkin merkittävä rooli kaupunkieläimenä, torjunnan kohteena ja ihmisten tuntemusten herättäjänä. Ihmiset ja rotat elävät ristiriitojen ja konfliktien värittämässä naapuruussuhteessa, vastavuoroisesti toisiinsa sopeutuen. Ihmiset pyrkivät torjumaan rottia ja rotat oppivat välttämään ja sietämään ihmisten torjuntatoimia. "Rajaton rotta" -projektissa tutkimme sitä, miten rotat liikkuvat ja käyttävät kaupunkitilaa ja miten toisaalta ihmiset kohtaavat rotan kaupungissa ja pyrkivät estämään ja torjumaan rotan liikkeitä. Tutkimme ihmisten ja rottien välisten konfliktien ilmentymistä sekä keinoja ja käytäntöjä niiden ratkaisemiseksi. Projektissa sovelletaan biologisten ja yhteiskuntatieteellisten menetelmien lisäksi kansalaistiedettä, tiedeviestintää ja visuaalista taideilmaisua. Tutkimuksemme tulokset avaavat ihmisten ja rottien naapuruuden mahdollisuuksia ja edesauttavat ihmisten sopeutumista ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen myötä runsastuviin rottakantoihin.
Kaupunkirotta muistuttaa meitä monesta asiasta jotka urbaani, moderni ihminen mieluiten unohtaisi – kuolemasta, resurssikilpailusta, taudeista, jätteistä, omista virheistämme ja puutteistamme, jonkun meitä aina hieman nokkelamman läsnäolosta keskuudessamme. Inhotun ja hyljeksityn kaupunkirotan ja myös rottiin liittyvien ristiriitojen tuominen tutkimuksen keskiöön on rohkea avaus, koska se on ihmisen peili ja pakottaa meidät kohtaamaan asioita, jotka mieluiten lakaisisimme piiloon.
Tutkimuksen ekologisesta puolesta vastaa Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta, yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta Nina V. Nygren Tampereen yliopistosta ja taiteellisesta osuudesta Juha Suonpää Tampereen yliopistosta. Tutkimukseen etsitään väitöskirjan tekijää - hakemuksia otetaan vastaan 17. tammikuuta asti.
Koneen säätiö rahoitti tänä vuonna taidetta ja tiedettä yli 30 miljoonalla eurolla.