Pihalintujen ruokkiminen on monelle suomalaiselle tärkeä, arkinen tapa olla tekemisissä lähiluonnon kanssa. Lintuja alettiin ruokkia talvisin Suomessa 1800-luvun loppupuolella eläinsuojeluaatteen innoittamana. Aluksi erityisesti lapsia kannustettiin ruokkimaan pikkulintuja, mutta 1900-luvun edetessä lintujen ruokkimisesta on tullut koko kansan harrastus. Lintujen piharuokinnan eteen nähdään vaivaa ja käytetään aikaa ja rahaa. Lintujen ruokkijat seuraavat niin toivottujen kuin ei-toivottujenkin lajien käyttäytymistä ja sitten muokkaavat ruokintalaitteitaan tai -tapojaan.
Helsingin yliopiston kaupunkirottahanke toteuttaa talvella 2022–23 lintujen piharuokintakyselyn, jolla kerätään kansalaisilta valokuvia lintulaudoista tai muista lintujen ruokinnan tavoista sekä tarinoita siitä, miten näihin ruokinnan tapoihin on päädytty.
- Tähän mennessä kyselyyn tulleiden vastausten perusteella lintujen ruokkiminen on ihmisille tärkeä harrastus. Ruokintalaitteita ja ruokintatapoja on laidasta laitaan, puussa roikkuvista talipalloista ja yksinkertaisista muovisista ruokinta-automaateista koristeellisiin puisiin lintulautoihin, kertoo kulttuurihistorioitsija Heta Lähdesmäki Helsingin yliopistosta.
Lintulaudan ei-toivotut vieraat ja tuunatut lintulaudat
Lintulaudan tehtävä on mahdollistaa lintujen ruokkiminen, mutta ruokintalaitteille ovat jotkut lintulajit toisia lajeja tervetulleempia. Osa vastaajista on kertonut haluavansa ruokkia nimenomaan pikkulintuja. Odotettuja vieraita ruokinnalla ovat esimerkiksi punatulkut, hömötiaiset, varpuset, viherpeipot ja keltasirkut sekä mustarastaat.
Julkisessa keskustelussa tuodaan usein esille ruokinnan haittavaikutuksia. Se, että rotat hyötyvät lintujenruokinnasta, on johtanut ruokintakieltoihin joissakin kaupungeissa. Oravat, jotka ovat linnunmunia syöviä petoja, jakavat mielipiteitä, sillä monen mielestä niiden puuhia on mukava seurata. Monille isommat linnut, kuten harakat ovat ei-toivottuja vieraita ruokintapaikoilla niiden verottaessa pienemmille linnuille tarkoitettuja ruokia.
- Ei-toivottujen vieraiden estämiseksi moni ruokkija on muokannut ruokintalaitetta kekseliäästi niin, etteivät kaikki eläimet pääse apajille. Tyypillistä on suojata laite verkolla, jonka läpi pienemmät linnut kyllä pääsevät, mutta isot eivät. Otamme erittäin mielellämme vastaan lisää kuvia vastaavan kaltaisista viritelmistä ja muokkauksista, Lähdesmäki sanoo.
Kysely järjestetään osana Helsingin yliopiston kaupunkirottahanketta yhteistyössä Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit- Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin -projektin kanssa.