- Millaisia uravaihtoehtoja tietojenkäsittelytiede tarjoaa?
- Millaista tietojenkäsittelytieteen opiskelu ihan käytännössä on?
- Millaisia väyliä pitkin tietojenkäsittelytiedettä pääsee opiskelemaan?
- Olen lukenut lyhyen matematiikan. Kannattaako minun edes harkita tietojenkäsittelytiedettä? Miten suuressa roolissa matematiikka on?
- En ole varma, onko koodaaminen minun juttuni. Sopiiko tietojenkäsittelytiede minulle?
- Onko tietojenkäsittelytieteen opiskelu enemmän teoriaa vai käytäntöä?
- Haluan tehdä töitä ihmisten parissa. Mitä tietojenkäsittelytiede voi tarjota minulle?
Millaisia uravaihtoehtoja tietojenkäsittelytiede tarjoaa?
Uraseurantakyselyjen mukaan suurin osa tietojenkäsittelytiedettä opiskelleista päätyy töihin yksityisiin yrityksiin tai valtiolle. Moni ryhtyy myös yrittäjäksi, ja joidenkin yrityksiä on sittemmin myyty Applelle tai Googlelle.
Useimmat työskentelevät erilaisissa suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä. Toimenkuvat vaihtelevat paljon: joku kehittää ohjelmistoja verkkolaitteisiin, toinen analysoi ihmisten liikkumista joukkoliikennevälineissä, kolmas suunnittelee toimeksiannosta käyttöliittymiä, neljäs kouluttaa muita. Kokemuksen kartuttua työhön liittyy usein tiimin tai projektin vetämistä, projektien suunnittelua tai yhteistyötä asiakkaiden kanssa.
Tietojenkäsittelytieteilijöiden palkat ovat uraseurantakyselyn perusteella melko hyvät: suurin osa vastanneista tienasi yli 3 500 euroa kuukaudessa, ja lähes joka viides ylsi yli 5 500 euron kuukausiansioihin. Tietojenkäsittelytieteilijät olivat myös koko matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan vertailussa parhaiten palkattuja.
Uraseurantakyselyn perusteella työttömyyttä oli kokenut erittäin harva tietojenkäsittelytieteilijä. Lähes 90 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että tietojenkäsittelytieteen opinnot antoivat riittävät valmiudet työelämään.
Opiskelijat kertovat:
”Kaikki opiskelevat perusteet yhdessä, jonka jälkeen vaihtoehdot ovat rajattomat. Tietojenkäsittelytiede on tutkinto, joka ei määrää minkä alan yritykselle tai yhteisölle päädyt töihin.”
”Tutkinto on ns. yleistutkinto eli ei valmista mihinkään ammattiin, ei edes koodariksi. Jotenka jokaisen on löydettävä oma polkunsa ja markkinoitava itsensä työelämään.”
”Ei kannata mennä töihin ennen kuin on tutkinnot kasassa. Totuus on, että hyvin pärjää ilman tutkintoakin, mutta sillä asenteella ei hyvin todennäköisesti saa ikinä tutkintoa.”
”Tietojenkäsittelytiedettä hyödynnetään kaikilla tieteenaloilla, ja opinnoista on suuresti hyötyä kaikilla aloilla. Tämän ansiosta omien opintojen syventymismahdollisuudet ovat laajat ja omat tutkimusaiheet eri opinnäytteissä on helposti löydettävissä liittyen mihin alaan hyvänsä.”
”Töitä saa helpommin kuin kuvittelin, ei tarvitse osata paljoakaan, niin pääsee jo uralla alkuun. Opiskelu on kuitenkin tärkeää hoitaa loppuun, sillä opinnot antavat laaja-alaisemman kuvan tietojenkäsittelystä kuin ensimmäisen kesätyön perusteella.”
Tutustu Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan viimeisimpään uraseurantaraporttiin.
Lisää tietoa töissä.fi -palvelusta (sisältää myös muut yliopistot)
Tutustu myös Aarresaari-sivuston uraseurantaraportteihin
Millaista tietojenkäsittelytieteen opiskelu ihan käytännössä on?
Tietojenkäsittelytieteen kandiopinnoissa perehdytään esimerkiksi ohjelmistoihin ja algoritmeihin, tiedon hallintaan ja tietoturvaan, käyttöliittymiin, laitteiston toimintaan, käyttöjärjestelmiin ja tietoliikenteeseen. Voit myös valita sivuaineita omien kiinnostustesi mukaan. Maisteriopinnoissa voi erikoistua esimerkiksi algoritmeihin, tietoverkkoihin, ohjelmistojärjestelmiin tai datatieteeseen ja tekoälyyn.
Opiskelussa yhdistyvät teoria ja käytäntö. Kursseilla on tarjolla runsaasti ohjausta ja tukea, ja halutessasi voit suorittaa merkittävän osan opinnoista itsenäisesti. Opinnoista on olemassa selkeät, lukujärjestyksenomaiset suositusaikataulut, jotka helpottavat opintojen suunnittelua.
Tarjolla on myös paljon avoimia verkkokursseja eli niin kutsuttuja mooceja, joista tunnetuimpia lienevät tekoälyn perusteet opettava Elements of AI ja Ohjelmoinnin MOOC. Osa mooc-kursseista linkittyy tiiviisti tietojenkäsittelytieteen pääaineopintoihin, ja opintojen suoritustapaa voi myös vaihdella kampuskurssin ja verkkokurssin välillä.
Tietojenkäsittelytieteen kandiohjelman opetuskieli on suomi, mutta osa kursseista opetetaan myös englanniksi. Koska alan yleiskieli on englanti, oppimateriaali on osittain englanninkielistä, ja lukioenglannilla pärjää hyvin.
Opiskelijat kertovat:
”Opinnoissa lähdetään liikkeelle perusasioista.”
”Opiskelu meillä on haastavaa mutta hyvinkin palkitsevaa.”
”Ohjelmointi ei ole niin vaikeaa tai kuivaa kuin voisi kuvitella.”
”Tietokoneista ja ohjelmoinnista kannattaa olla kiinnostunut. Matematiikkaa tulee myös opiskeltua, ja looginen päättelykyky on tärkeää.”
”Ala on hyvin työläs opiskeltava, jos on tottunut perinteisiin kirjatentteihin. Tehtäviä on paljon ja kursseilla vaaditaan itsenäisyyttä ja kurinalaisuutta.”
”Virheensietokyvystä, pitkäjänteisyydestä ja ongelmanratkaisutaidoista on merkittävästi hyötyä. Mielenkiintoisia haasteita riittää.”
”Useimpien kurssien tehtävien tekeminen on hauskaa aivojumppaa.”
Tarkempaa tietoa kandivaiheen opinnoista löydät täältä.
Tarkempaa tietoa maisterivaiheen opinnoista löydät täältä.
Millaisia väyliä pitkin tietojenkäsittelytiedettä pääsee opiskelemaan?
Väyliä on monia. Voit tulla valituksi suoraan suomalaisen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB, EB tai Suomessa tehty RP tai DIA) perusteella. Opiskelijoiksi hyväksytään suoraan kaikki hakijat, jotka saavat vähintään 59/75 pistettä ylioppilastutkinnon tai vastaavan perusteella.
Osa valinnoista tehdään laskemalla ylioppilas- tai vastaavan tutkinnon ja valintakokeen pisteitä yhteen. Opiskelupaikan voi saada myös pelkän valintakokeen perusteella.
Opiskelemaan voi päästä myös suorittamalla tietojenkäsittelytieteen perusopinnot avoimessa yliopistossa. Voit myös tehdä lukuvuoden aikana riittävän määrän Digital Education for all -hankkeen opintoja ja saada paikan sitä kautta. Myös menestyminen tiedekilpailussa tai lukioyhteistyönä suoritetut tietojenkäsittelytieteen perusopinnot voivat tuoda opiskelupaikan.
Oli sisääntuloväylä mikä tahansa, hakeminen kandiohjelmaan tapahtuu kevään yhteishaussa.
Tutustu tarkempiin hakuohjeisiin ja valintaperusteisiin Opintopolussa.
Olen lukenut lyhyen matematiikan. Kannattaako minun edes harkita tietojenkäsittelytiedettä? Miten suuressa roolissa matematiikka on?
Matematiikka liittyy tiiviisti tietojenkäsittelytieteeseen, sillä alalla tarvitaan samanlaista täsmällistä ja loogista ajattelutapaa. Jotkin tietojenkäsittelytieteen osa-alueet edellyttävät tiettyjä matematiikan tai tilastotieteen tietoja. Datatiede tai koneoppiminen edellyttävät esimerkiksi todennäköisyyslaskentaa.
Lyhyt matematiikka ei ole este opinnoille, kunhan matemaattinen ajattelu ei aiheuta paniikkia, ja sinulla on motivaatiota oppia lisää. Jos pohjana on lyhyt matematiikka, ehdit täydentää taitojasi opintojen aikana. Myös lyhyestä matematiikasta saa valintapisteitä, vaikkakin vähemmän kuin pitkästä matematiikasta.
Tietojenkäsittelytieteen osasto selvitti alkuvuodesta 2019 kyselyllä opiskelijoiden ajatuksia opinnoistaan. Matematiikan rooli mainittiin monissa vastauksissa. Osan mielestä lyhyen matematiikan pohja tietää vaikeuksia opinnoissa, mutta toisten mielestä asialla ei ole merkitystä, jos on valmis tekemään töitä.
Opiskelijat kertovat:
”Matematiikkaa voi opiskella paljon, mutta vähälläkin pärjää.”
”Pitkä matematiikka tai muu matemaattinen lahjakkuus ei ole välttämätöntä. Kaikki aloittavat ohjelmoinnin ym. joskus nollasta, ja nollasta voi aloittaa myös ensimmäisellä yliopistokurssilla.”
”Kannattaa opiskella rauhassa ekat pari vuotta ja tutkia niitäkin puolia, jotka ei heti kuulosta mielenkiintoisilta. Ne voivat yllättää. Samoin tehdä hyvällä sykkeellä niitä vaikeimpiakin asioita. Ei pidä pelätä, ettei oppisi. Laitoksella on niin hyvä opetus, että jos on istumalihaksia, vaikeatkin asiat kyllä oppii. Sitten voi taas tehdä uravalintoja, joihin ei ehkä olisi uskonut pystyvänsä.”
”Jos matikka on ihan jees aine, ja luonnontieteet ja yliopistossa opiskelu kiinnostavat ja tekniikkaan liittyvä ala vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta -- jos haluaa olla realisti ja valita alan, jolla on hyvä työllisyys- ja palkkatilanne ja tulevaisuudennäkymät, kannattaa muistaa myös tietojenkäsittelytiede.”
En ole varma, onko koodaaminen minun juttuni. Sopiiko tietojenkäsittelytiede minulle?
Ohjelmointi on kirjoitustaitoon verrattava perustaito, mutta tietojenkäsittelytiede on paljon muutakin kuin ohjelmointia, kuten ohjelmistojen ja algoritmien suunnittelua sekä ongelmien ja ratkaisujen analysointia. Tietojenkäsittelytiede käsittelee oikeastaan sitä, miten muodostetaan täsmällisiä eli tietokoneohjelmaksi muunnettavia ratkaisuja monimutkaisiinkin ongelmiin, ja miten näistä ratkaisuista saadaan selkeitä, luotettavia ja tehokkaita.
Tietojenkäsittelytieteen osaajia tarvitaan kaikilla aloilla, ja onkin hyvä idea yhdistää tietojenkäsittelytieteeseen opintoja eri aineista. Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytieteen opintoihin voi jo kandidaattivaiheessa sisällyttää vapaasti valittavia opintoja biologiasta historiaan ja maantieteestä ekologiaan. Kandiopintojen jälkeen voit valita maisteriohjelman, joka painottaa omia mielenkiinnon kohteitasi.
Opiskelijat kertovat:
”Ala sopii hyvin sellaisillekin, jotka tykkäävät vähän kaikesta ja moni asia kiinnostaa. -- Tältä alalta voi jatkaa moneen suuntaan ja tähän voi yhdistää monia kiinnostuksen kohteita tai taitoja.”
”Tietojenkäsittelytiede on laaja ala ja sen sisältä löytää todella erilaisia osa-alueita. Kannattaa varoa pelkistämästä alaa mielessään vain sen yhdeksi tai kahdeksi osa-alueeksi. Opiskelu ei ole vain ohjelmointia. Tietojenkäsittelytiede on todella hauskaa! Helsingin yliopistossa asiat hoidetaan hyvin ja usein joustavasti/opiskelijaa tukien.”
”Kaikista ei tule pelikoodareita.”
Onko tietojenkäsittelytieteen opiskelu enemmän teoriaa vai käytäntöä?
Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytiede on melko teoriapainotteista, mutta myös käytännön opetusta on kattavasti tarjolla. Kandidaatin tutkinto on tietojenkäsittelytieteessä melko käytännönläheinen, ja maisteriohjelmissa teorian osuus alkaa korostua.
Teoria on tärkeää, koska se antaa käsitteellisen ymmärryksen, jolla pystymme hallitsemaan monimutkaisia asioita ja kykenemme muodostamaan käytännön ratkaisuja uusiin ongelmiin. Esimerkiksi koneoppimiskurssilla ei opeteta vain valmiiden algoritmien käyttöä vaan uusien algoritmien tekoa.
Käytännön kurssit auttavat opiskelijoita löytämään paikkansa työelämässä. Tarjolla on useita kursseja, jotka täydentävät opintojen teoriapuolta käytännön osaamisella. Osa käytännön kursseista järjestetään avoimina verkkokursseina (mooc).
Opiskelijat kertovat:
”Opiskelu on yllättävän käytännönläheistä. Erittäin aikaa vaativaa [jos vertaa] keskustakampuksen kursseihin.”
”Tietojenkäsittely on aika teoreettista pohjimmiltaan. Ohjelmointi on verrattavissa aritmetiikkaan matematiikassa, mekaanisena toteuttamisena. Sitä tehdään paljon, mutta se ei ole oikea ns. fokus alalla.”
”Ala on monipuolinen: on mahdollista tehdä käytettävyyttä, webbisoftaa, teoreettista tiedettä tai algoritmeja.”
Tutustu tietojenkäsittelytieteen avoimiin verkkokursseihin
Haluan tehdä töitä ihmisten parissa. Mitä tietojenkäsittelytiede voi tarjota minulle?
Suuri osa ohjelmistoalan työstä on muuta kuin ohjelmointia: käyttäjien tarpeiden selvittämistä, ohjelmiston suunnittelua, asioista sopimista, tiimin toiminnan suunnittelua ja niin edelleen. Käytännön työssä on paljon ihmisten kanssa työskentelyä, ja hyvistä sosiaalisista taidoista on hyötyä.
Myös opiskelu on yhä enemmän tiimityötä, kuten yhdessä opiskelua ja yhteisiä projektitöitä.
Kammiossa koodaavan nörtin, oli hän miten taitava tahansa, elintila kapenee. Työnantajat haluavat työntekijöitä, jotka osaavat ratkaista asiakkaan ongelmia. Ongelmanratkaisuun kuuluu koodauksen ohella suuret määrät kommunikointia kaikkien sidosryhmien kanssa jo siksikin, että ratkaistavista ongelmista ja ratkaisutavoista pitää aluksi saavuttaa yhteisymmärrys.
Jos sinulla on hyvät ihmissuhdetaidot, löydät helposti mielenkiintoisia töitä muuallakin kuin ohjelmistoalalla. Voit työskennellä esimerkiksi asiantuntijana, joka auttaa omaa organisaatiotaan hankkimaan ja käyttämään ohjelmistoja viisaasti.
Opiskelijat kertovat:
”Alalla tarvitaan kipeästi erilaisia ja monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä, ja työtehtäviä ja rooleja on monenlaisia - kaikkien ei siis tarvitse ohjelmoida, vaikka tietokoneiden toiminnan perusteet olisikin hyvä ymmärtää.”
”Voit suuntautua tekemään asioita, jotka kiinnostavat juuri sinua, sillä ohjelmoijia tarvitaan joka paikassa.”
”Ohjelmoinnin oppiminen todennäköisesti muuttaa ajattelutapaasi ja auttaa myös muilla elämänalueilla.”
”Tietojenkäsittelytiede ei ole vain algoritmien ja matriisien pyörittelyä paperilla, vaan myös vahvasti työelämään tähtäävää, uusimpia teknologioita hyödyntävää ohjelmistokehitystä ja projektityöskentelyä.”
”Tietojenkäsittelytiede on nykyisin tärkeää lähes kaikilla muilla aloilla.”
Lue lisää:
Tietojenkäsittelytieteen kandiohjelma
Opiskelijoiden vastaukset on poimittu kyselystä, jolla tietojenkäsittelytieteen osasto selvitti opiskelijoiden mielipiteitä opinnoistaan alkuvuodesta 2019.
Juttua varten tietoja antoivat myös professori Hannu Toivonen sekä yliopistonlehtorit Matti Luukkainen ja Kjell Lemström Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolta.