Helsingin yliopiston akateemisen uramallin ensimmäisellä portaalla ovat tutkijakoulutuksessa olevat väitöskirjatutkijat. Toisella portaalla työskentelevät tohtorin tutkinnon suorittaneet, tutkijaksi pätevöityvät tutkijatohtorit. Uramallin kolmas porras on laajin ja monipuolisin. Kolmannella uraportaalla tehtävät vaihtelevat opetuspainotteisesta yliopistonlehtorin tehtävästä erilaisiin tutkimuspainotteisiin tehtäviin, kuten yliopistotutkijat ja vakinaistamispolkumme ensimmäisen vaiheen apulaisprofessorit. Tällä uraportaalla on myös kokeneempien tutkijoiden tehtäviä, kuten vanhempi yliopistonlehtori, vakinaistamispolulla oleva toisen kauden apulaisprofessori ja vanhempi tutkija. Vanhemman yliopistonlehtorin ja vanhemman kliinisen opettajan tehtäviin voi edetä vain sisäisen arvioinnin kautta. Myös eteneminen vakinaistamispolulla perustuu sisäiseen arviointiin sen jälkeen, kun tutkija on valittu apulaisprofessoriksi. Neljännelle uraportaalle sijoittuvat professorit ja tutkimusjohtajat.
Professori on yliopiston korkein akateeminen asema, joka edellyttää laajaa ja merkittävää tutkimustyötä ja ansioitumista omalla alallaan. Professorit johtavat ja kehittävät oman erikoisalansa tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta sekä osallistuvat alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Helsingin yliopistossa on runsaat 500 professorin tehtävää.
Professorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä sekä näyttöjä edustamansa tieteenalan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi professorin tehtävässä tarvitaan taitoa toimia akateemisena johtajana.
Professorin tehtävään voidaan valita avoimessa haussa, kutsua tai siihen voi edetä vakinaistamispolulla. Professori tehtävä on lähtökohtaisesti vakituinen tehtävä.
Tutkimusjohtajan ja yli-intendentin vastuulla on laaja-alaisia ja vaativia tutkimustehtäviä. Tutkimusjohtajan ja yli-intendentin tehtävään valittavalta edellytetään vastaavia ansioita kuin professorin tehtävään kuitenkin niin, että ansioita arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon tieteellinen työ ja tuloksellinen toiminta tutkimusryhmän johtamisessa sekä menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa ja näytöt kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä.
Tutkimusjohtajan ja yli-intendentin tehtävä voidaan täyttää avoimella haulla tai kutsulla.
Apulaisprofessori on lahjakas tutkija, jonka ansiot osoittavat merkittävää tieteellistä potentiaalia. Apulaisprofessori harjoittaa ja ohjaa tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta, sekä seuraa alansa kehitystä ja toimii sen tutkijayhteisöissä.
Apulaisprofessorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön ja tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. Lisäksi edellytetään julkaisuja ja muutoin osoitettua kykyä ja motivoitumista tieteelliselle uralle.
Helsingin yliopiston vakinaistamispolkujärjestelmän (tenure track) mukaisesti apulaisprofessorin tehtäviä on kaksi: ensimmäisen kauden (assistant professor) ja toisen kauden (associate professor) apulaisprofessori. Henkilö voi tulla avoimessa haussa valituksi, ansioistaan riippuen, kumpaan tahansa vakinaistamispolun tehtävään. Avoimen, nk. open rank -haun kautta henkilö voi tulla rekrytoiduksi myös suoraan professorin tehtävään.
Helsingin yliopisto houkuttelee kansainvälisiä huippututkijoita kilpailukykyisellä ja läpinäkyvällä vakinaistamispolkujärjestelmällä (tenure track). Tällä hetkellä yliopiston houkuttelevassa tutkimus- ja opetusympäristössä on runsaat 140 apulaisprofessoria.
Apulaisprofessorin tehtävät täytetään pääsääntöisesti avoimen, open rank-haun kautta. Toisen kauden apulaisprofessorin (associate professor) tehtävä voidaan poikkeustapauksissa täyttää myös kutsulla. Apulaisprofessorin tehtävät ovat aina määräaikaisia kestoltaan 3-5 vuotta edeten kuitenkin vakinaistamispolun (tenure track) periaatteiden mukaisesti kohti pysyvää professorin tehtävää.
Vanhemmat yliopistonlehtorit ja vanhemmat kliiniset opettajat ovat kokeneita ja ansioituneita tutkijoita, joilta edellytetään soveltuvan tohtorin tutkinnon lisäksi kykyä itsenäiseen tieteellisen työhön sekä kykyä antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta, kehittää opetusta tutkimuspohjaisesti ja ohjata opinnäytteitä.
Helsingin yliopistossa vanhemman yliopistonlehtorin tai vanhemman kliinisen opettajan tehtävään voi edetä vain sisäisen arvioinnin kautta yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan uramallin mukaisesti. Nämä tehtävät ovat vakituisia tehtäviä.
Yliopistonlehtorit ja kliiniset opettajat ovat tutkijoita, jotka työskentelevät itsenäisesti omalla tieteenalallaan tutkimuksen ja opetuksen parissa erilaisilla painotuksilla. Heiltä edellytetään soveltuvaa tohtorin tutkintoa, kykyä antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä.
Yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan tehtävään rekrytoidaan pääsääntöisesti avoimen haun kautta. Nämä tehtävät ovat tyypillisesti vakituisia tehtäviä.
Yliopistotutkijat, vanhemmat tutkijat ja tutkimuskoordinaattorit ovat itsenäisiä ja aktiivisia tutkijoita, jotka omaavat perusteelliset tiedot omalta tieteenalaltaan. Yliopistotutkijan ja vanhemman tutkijan tehtävät edellyttävät kykyä johtaa tutkimusryhmää ja hankkia täydentävää tutkimusrahoitusta. Tutkimuskoordinaattorin tehtävässä tarvitaan kykyä hallinnoida tutkimushankkeita ja niiden taloutta. Lisäksi näissä tehtävissä edellytetään soveltuvaa tohtorin tutkintoa ja arvostetaan tieteellistä työskentelyä ulkomailla ja näyttöjä kansainvälisestä yhteistyöstä.
Tutkijatohtorina toimitaan tyypillisesti 3-5 vuotta tohtoriksi valmistumisen jälkeen. Koska kyseessä on akateemisella uralla pätevöitymistehtävä voi Helsingin yliopiston periaatteiden mukaisesti tutkijatohtorin tehtävässä toimia korkeintaan kuusi vuotta. Tehtävän pituuteen huomioidaan myös vastaavat tehtävät muissa yliopistoissa
Tutkijatohtorikauden aikana pätevöidytään tutkijana; tutkijan identiteetti vahvistuu sekä itsenäisempi ja vastuullisempi rooli tutkimuksessa kasvaa.
Yliopisto-opettajat toimivat käytännönläheisissä opetustehtävissä, joihin ei tehtävän luonteesta johtuen liity niinkään tutkimusta. Yliopisto-opettajan tehtävään valittavalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta opetustyöstä. Lisäksi näissä tehtävissä arvostetaan erityisesti pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia ja antaa opetusta monipuolisesti.
Yliopisto-opettajan tehtävät ovat pääsääntöisesti vakituisia tehtäviä ja niihin rekrytoidaan avoimen haun kautta.
Yliopisto-opettajan on mahdollista edetä sisäisen arvioinnin kautta yliopistonlehtorin tehtävään mikäli hän täyttää yliopistonlehtorin tehtävässä edellytettävät ansiot ja akateemisella yksiköllä on tarvetta yliopistonlehtorin tehtävälle.
Väitöskirjatutkija suorittaa jatko-opintojaan ja tekee aktiivisesti väitöskirjaansa liittyvää tutkimusta. Helsingin yliopiston tutkijakoulussa toimii 33 tohtoriohjelmaa, jotka kattavat yliopiston kaikki tutkimusalat. Kaikki Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat kuuluvat johonkin näistä ohjelmista. Vain osalla heistä on työsuhde Helsingin yliopistoon.
Helsingin yliopisto tarjoaa yliopiston rahoittamia väitöskirjatutkijoiden tehtäviä, joihin valitut henkilöt rekrytoidaan 1–4 vuoden kokoaikaisiin työsuhteisiin. Näihin haku on tyypillisesti alkusyksystä. Lisäksi tutkimusryhmät rekrytoivat väitöskirjatutkijoita. Osa väitöksirjatutkijoista työskentelevät erilaisilla apurahoilla.
Työelämäprofessoriksi Helsingin yliopistoon voidaan kutsua tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on yliopistomaailman ulkopuolisessa työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta, joista on hyötyä yliopiston toiminnalle.
Työelämäprofessorin tehtävä on aina määräaikainen ja tehtävässä työskennellään osa-aikaisena (tyypillisesti 20-50%) varsinaisen oman tehtävän ohella.
Dosentti on akateeminen arvo, joka myönnetään tunnustuksena tieteellisistä ja opetuksellisista ansioista. Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.
Helsingin yliopistossa dosentin arvon myöntää tiedekunnan esityksestä Helsingin yliopiston kansleri. Tiedekunta sopii dosentin kanssa yliopiston piirissä toimimisesta ja työskentelyedellytysten järjestämisestä.
Helsingin yliopisto ottaa vastaan vierailevia professoreita ja vierailevia tutkijoita. Vierailusta voi sopia tiedekunnan tai yksikön kanssa. Pidempiaikaisissa vierailuissa sovitaan Helsingin yliopiston piirissä toimimisesta ja työskentelyedellytysten järjestämisestä.
Yliopistossa voi tehdä tutkimusta säätiön tai muun tahon suoraan tutkijalle osoittaman henkilökohtaisen apurahan turvin. Helsingin yliopiston piirissä toimimisesta ja työskentelyedellytysten järjestämisestä sovitaan tiedekunnan tai yksikön kanssa.
Tutustu tällä hetkellä avoinna oleviin tehtäviin.