Vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet
Yliopistolla on asemansa johdosta merkittäviä sisäisiä ja ulkoisia vastuita, joista se haluaa huolehtia vastuullisella sijoitustoiminnalla.
Taustaa

Helsingin yliopistokonserniin (jatkossa ”yliopisto”) kuuluvat Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopiston rahastot. Yliopiston yhteenlaskettu sijoitusomaisuus on noin puoli miljardia euroa ja kiinteistöomaisuus noin miljardi euroa.

Helsingin yliopiston sijoitusomaisuus on muodostunut vuoden 2010 yliopistouudistuksen yhteydessä kerätystä varallisuudesta sekä sen tuotosta. Sijoitusomaisuudella tarkoitetaan omaisuutta, jota sijoitetaan markkinaehtoisesti. Sijoitusomaisuuteen ei esimerkiksi sisällytetä kiinteistöjä tai osakehuoneistoja, joita käytetään yliopiston perustehtävissä. Sijoitusomaisuus jakautuu Sijoitustoiminnan ja rahan käytön periaatteiden mukaiseen sijoitussalkkuun ja Rahoituksen periaatteiden mukaiseen likviditeettisalkkuun.

Helsingin yliopiston rahastojen sijoitusomaisuus on muodostunut pitkän ajan kuluessa lahjoitusten ja sijoitustoiminnan tuloksena. Sijoitusomaisuudella tarkoitetaan omaisuutta, jota sijoitetaan markkinaehtoisesti. Sijoitusomaisuuteen ei esimerkiksi sisällytetä kiinteistöjä tai osakehuoneistoja, joita käytetään perustehtävissä. Sijoitusomaisuus jakautuu Sijoitustoiminnan ja rahan käytön periaatteiden mukaiseen sijoitussalkkuun, muihin sidottuihin lahjoitusrahastoihin sekä Kaupallistamisen periaatteiden mukaiseen innovaatiosalkkuun.

2. Yliopiston vastuut

Yliopistolla on asemansa johdosta merkittäviä sisäisiä ja ulkoisia vastuita, joista se haluaa huolehtiavastuullisella sijoitustoiminnalla. Sijoitustoiminnan kannalta merkittävimmät vastuut kohdistuvat yliopistolleitselle, yhteistyökumppaneille, yhteiskunnalle sekä kestävälle kehitykselle.

2.1 Yliopisto

Sijoitustoiminnan ja rahan käytön periaatteissa todetaan, että:

”Sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite on lisätä yliopiston taloudellista vakautta ja itsenäisyyttä. Tuottotavoite pitkällä aikavälillä on 4 % vuodessa + inflaatio. Tuottotavoitteen tulee kuitenkin olla vähintään sama kuin perustehtäviin jaettava osuus, jotta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei vaarannu. Riskiprofiili pyritään rakentamaan siten, että asetettu tuottotavoite saavutetaan mahdollisimman vähäisellä riskinotolla.”

Vastuuyliopiston taloudesta sekä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta edellyttää, että yliopisto sijoittaa pitkäjänteisesti ja tehokkaasti. Käytännössä tämä asettaa vaatimuksia muun muassa sijoitustoiminnan kustannuksille, hajautukselle, sekä hyvän hallintotavan toteutumiselle.

2.2 Yhteistyökumppanit

Yliopiston kumppaneita ovat ennen kaikkea alumnit, säätiöt, yritykset, kunnat, julkishallinto sekä muut yliopistot. Yhteistyö on laaja-alaista, käsittäen muun muassa tutkimusyhteistyötä, työnantajapalveluita, koulutusta, kaupallistamista sekä yliopiston toiminnan tukemista lahjoituksilla. Vastuu yhteistyökumppaneista edellyttää, että yliopisto toteuttaa hyvää hallintotapaa sijoitustoiminnassaan, erityisesti huolehtimalla sen riippumattomuudesta, avoimuudesta ja johdonmukaisuudesta.

2.3 Yhteiskunta

Helsingin yliopiston arvoissa todetaan, että:

”Yliopisto toimii sivistystä luovana instituutiona ja nuorison kouluttajana ja siten usein edelläkävijänä uusien arvojen istuttamisessa yhteiskuntaan.”

Vastuu yhteiskunnastaedellyttää, että sijoitustoiminta perustuu tieteeseen ja heijastaa yhteiskunnallista kehitystä laajemmin. Yliopiston tulee sijoitustoiminnallaan näyttää esimerkkiä, miten sijoittaa taloudellisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, sekä edistää tätä lähestymistapaa myös yliopiston ulkopuolella.

2.4 Kestävä kehitys

Helsingin yliopiston arvoissa todetaan edelleen, että:

”Yliopisto ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassaan.”

Yliopiston sijoitustoiminnassa halutaan kantaa vastuuta kestävästä kehityksestä huomioimalla sijoituskohteiden vaikutus kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen. Tämä vastuu edellyttää erityisesti, että yksittäisten sijoituskohteiden vaikutukset kestävään kehitykseen arvioidaan ennen sijoituspäätöstä, sekä seurataan jatkuvasti.

3. Vastuullisuus

Yliopiston tulee itse toimia aidosti vastuullisesti, jotta se voi edellyttää samaa muilta. Sijoitustoiminnan vastuullisuus lähtee yliopiston sisältä ja heijastuu sieltä ulospäin.

Sisäinen vastuullisuus liittyyensisijaisesti yliopistoonsekä yhteistyökumppaneihin liittyvien vastuiden asianmukaiseen kantamiseen. Sisäistä vastuullisuutta ohjaa yliopiston arvot sekä hyvän hallinnon periaatteet.

Ulkoinen vastuullisuus liittyy ensisijaisesti yhteiskuntaan sekä kestävään kehitykseen liittyvien vastuiden kantamiseen. Ulkoinen vastuullisuus tukeutuu YK:n tukemiin vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin (Principles for Responsible Investment, PRI), jotka käsittelevät ympäristöön, sosiaalisten ja yhtiöiden hallintotapaan liittyviä tekijöitä sijoittamisessa.

3.1 Vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet (Presnciples for responsible investment)

Kyseiset periaatteet tarkoittavat, että yliopisto:

3.1.1 Liittää ESG-tarkastelun osaksi sijoitusprosesseja

Yliopisto tukee ESG-työkalujen (Environmental, Social and Governance issue), analyysien ja tilastojen kehittämistä. Omien jaulkopuolisten salkunhoita-jien kykyä sisällyttää ESG-tarkastelu toimintaansaarvioidaansäännöllisin väliajoin ja sijoituspalvelujen tuot-tajia pyydetään sisällyttämänESG-lähestymistapa sijoitustutkimuksiinsa.Lisäksi kannustetaanyksin tai yh-dessä Finsif-Finland's Sustainable Investment Forum ry:n jäsenten kanssa akateemista ja muuta alaan liit-tyvää tutkimusta,sekä tuetaan ESG-koulutusta sijoitusalan ammattilaisille.

3.1.2 Toimii aktiivisena omistajana ja sisällyttää ESG-tarkastelun käytäntöihinsä

Yliopisto kehittää aktiivista ja julkista omistajapolitiikkaa ja pyrkii käyttämään äänioikeuttaan yhtiökokouksissa suorissa osakesijoituksissa. Tavoitteena on aktiivinen vuoropuhelu yhtiöiden kanssa. Lisäksi voidaan osallistua standardien, valvonnan ja periaatteiden kehittämiseen. Yhtiökokouksissa voidaan tehdä esityksiä ottaen huomioon pitkän aikavälin ESG-näkökulman. Salkunhoitajia kannustetaan osallistumaan ESG-vaikuttamisprojekteihin yrityksissä ja raportoimaan niistä. Myös yhteiset vaikuttamisaloitteet ovat hyvä väylä aktiiviseen omistajuuteen.

Lähteenä YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet

3.1.3 Edistää sijoituskohteidensa asianmukaista ESG-raportointia

Yliopistokannustaa yrityksiäja varainhoitajia tuottamaan standardimuotoista raportointia ESG-asioista (kuten Global Reporting Initiative) sekä niiden sisällyttämistä vuosikertomuksiin. Lisäksi voidaan pyytää tietoja asiaankuuluvien normien, standardien ja kansainvälisten aloitteiden käytöstä tai käyttöönotosta, sekä olla mukana tukemassa sellaisia osakkeenomistajien yhtiökokousesityksiä, jotka edistävät ESG-asioiden julkaisemista.

3.1.4 Edistää vastuullisen sijoittamisen periaatteiden käyttöönottoa sijoitustoimialalla

Yliopisto huomioi ESG-tarkasteluun liittyviä asioita palvelutuottajien valinnassa ja linjaa sijoitusmandaatit, valvontaprosessit, tuottoindikaattorit ja palkitsemisjärjestelmät vastuullisuuskriteerien mukaan. ESG-asioihin liittyviä odotuksia kommunikoidaan sijoituspalvelujen tarjoajille aktiivisesti –myös niille palveluntuottajille jotka eivät täytä asetettuja ESG-vaatimuksia. Sijoitustoimialalla tuetaan vertailutyökalujen kehittämistä sekä valvonta- tai politiikkamuutoksia, joiden tarkoituksena on lisätä ohjeiden käyttöä.

3.1.5 Edistää vastuullista sijoittamista yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa

Yliopisto osallistuu erilaisiin verkostoihin sijoitustyökalujen ja resurssien yhdistämiseksi. Nousevia teemoja nostetaan esille sekä tuetaan yhteisöllisiä aloitteita.

3.1.6 Raportoi toimistaan ja vastuullisen sijoittamisen edistymisestä

Yliopisto kertoo avoimesti siitä, miten ESG-asiat on sisällytetty sijoitustoimintaan sekä julkistaa aktiivisen omistajapolitiikan käytäntöjään ja palveluntarjoajille asetettuja vaatimuksia. Edistyksistä, haasteista ja saavutuksista raportoidaan säännöllisin väliajoin sidosryhmille.

3.2 Sisäinen vastuullisuus

Sisäinen vastuullisuus määrittää, miten yliopisto toimii sijoitustoiminnan riippumattomuuden, avoimuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

Riippumattomuus sijoituspalvelujen tuottajista on ratkaisevan tärkeää sisäisen vastuullisuuden kannalta. Riippumattomuudella tarkoitetaan käytännössä palveluntuottajien tasapuolista kohtelua sekä eturistiriitojen välttämistä.

Avoimuus niin yliopiston sisällä kuin ulkoisia sidosryhmiä kohtaan on olennaista luottamuksen ylläpitämiseksi sekä vastuullisen esimerkin antamiseksi. Avoimuudella tarkoitetaan ennen kaikkea läpinäkyvää sijoitusprosessia sekä asianmukaista raportointia. Näillä keinoin pyritään saavuttamaan julkisuusperiaatteen tavoitteita.

Johdonmukaisuus on edellytys yliopiston sisäiselle vastuullisuudelle. Johdonmukaisuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että tulkitaan ja noudatetaan sovittua sijoituspolitiikkaa parhaalla mahdollisella tavalla saatavilla olevan tiedon ja osaamisen perusteella.

3.3 Ulkoinen vastuullisuus

Ulkoinen vastuullisuus määrittelee, mitä yliopisto edellyttää palveluntuottajilta ja sijoituskohteilta. Sekä palveluntuottajilta että sijoituskohteilta edellytetään yhteiskunta- ja ympäristövastuun kantamista. Tämä tarkoittaa aina vähintään lakien ja sääntöjen noudattamista, mutta ESG-tarkastelun pohjalta vaatimuksia voidaan lisätä. Erityisesti startup-sijoituksissa edistetään aktiivisesti hyvää hallintotapaa toimimalla vastuullisena omistajana.

3.3.1 Ulkoisen vastuullisuuden tavoitteet

Sijoituskohteille saatetaan ESG-tarkastelun pohjalta asettaa lisätavoitteita, esimerkiksi koskien hiilipäästöjä, työoloja tai verosuunnittelua. Suorat sijoitukset indeksirahastoihin mahdollistavat sijoituskohteiden parempaa vastuullisuusarviointia ja -seurantaa. Samalla parannetaan riskienhallintaa ja vältetään turhan monimutkaisia sijoituskohteita ja hinnoittelumalleja.

Niin sanotun “viherpesun” tunnistaminen on myös osa vastuullisuuden ja ylipiston arvojen edistämistä. Viherpesun tunnistaminen vaatii kuitenkin yleensä vastuullisuuslupausten kokonaisvaltaista arviointia suhteessa mahdollisimman objektiiviseen ESG-analyysiin, mistä syystä yksinkertaisia mekaanisia sääntöjä on syytä välttää.

3.3.1.1 Ilmastonmuutos

”Helsingin yliopisto haluaa olla yhä vahvemmin mukana vaikuttamassa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvässä kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa tutkitun tiedon kautta.”

Yliopiston sijoituksissa ilmastonmuutoksen hillintään pyritään vaikuttamaan suosimalla vähähiilisiä sijoituskohteita. Tavoitteena on, että sijoitussalkusta korkeintaan 1 % on sijoitettu fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin.

Käytännössä pyritään kuitenkin jatkuvasti vähentämään niiden osuutta.

3.3.1.2 Ympäristö

Keskeinen osa kestävää kehitystä on ympäristöasioiden huomioonottaminen, eli ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn muuttamalla tuotanto- ja kulutustapoja ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Sijoituskohteiden valinnassa pyritään arvioimaan kohteiden toimet ympäristönsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Sijoituskohteita kannustetaan raportoimaan toimintaansa liittyvistä ympäristöriskeistä ja toimista epäkohtien korjaamiseksi.

3.3.1.3 Hyvä hallintotapa

Hyvä hallintotapa tarkoittaa yhtiön toimivaa sisäistä päätösvallan ja valvonnan kokonaisuutta. Hyvälle hallintotavalle ei ole sitovaa yhtenäistä koodistoa, vaan yhtiöt luovat ja toteuttavat niitä itsesääntelyn periaatteilla. Näihin kuuluvat muun muassa johdon palkitsemisjärjestelmät ja yhtiön verokäytännöt. Yliopisto edellyttää esimerkiksi, että palveluntarjoajat sekä sijoituskohteet kantavat verovastuunsa ja pidättäytyvät aggressiivisesta verosuunnittelusta.

Hyvän hallintotavan toteutumisen seurannassa keskeisintä on yhtiöiden raportointi. Verovastuun seuraamiseksi kannustamme yhtiöitä lisäämään läpinäkyvyyttä raportoimalla kattavasti veropolitiikastaan ja verojalanjäljestään.

3.3.1.4 Sosiaalinen vastuullisuus

Yliopisto edellyttää sekä palveluntarjoajilta että sijoituskohteilta ihmisoikeuksien kunnioittamista ja irtisanoutuu kaikesta rodun, sukupuolen tai iän perusteella tapahtuvasta syrjinnästä. Lisäksi oletuksena on, että ne noudattavat kansainvälisiä työoikeuteen liittyviä periaatteita.

3.3.2 Ulkoisen vastuullisuuden keinot

Ulkoisen vastuullisuuden vaikuttamiskeinoja ovat vastuullisuusanalyysi, aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen, sekä vaikuttavuussijoittaminen.

Yliopiston sijoitukset kohdistuvat pääosin passiivisiin indeksirahastoihin, aktiivisiin rahastoihin sekä suoriin sijoituksiin. Vaikuttamistavat näissä sijoituslajeissa ovat vastuullisuusanalyysi, aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen sekä vaikuttavuussijoittaminen.

3.3.2.1 Vastuullisuusanalyysi

Vastuullisuusanalyysissa arvioidaan sijoituskohteiden vastuullisuutta eri ESG-kriteerien mukaan. Tämän tiedon perusteella voidaan suosia tai välttää yksittäisiä sijoituskohteita.

Normiperusteinen tarkastelu

Vastuullisuutta arvioidaan YK:n ja OECD:n kansainvälisten normien noudattamisen kautta. Normit käsittävät muun muassa YK:n sopimukset ihmisoikeuksista, työoikeuksista, korruptiosta ja ympäristön suojelusta.

ESG-integrointi

ESG-tarkastelu sisällytetään sijoitusanalyysiin rinnakkain perinteisten taloudellisten mittareiden kanssa. Omaisuudenhoitajia, jotka aktiivisesti seuraavat yritysten ESG-asioita osana sijoitustoimintaa ja pyrkivät ymmärtämään ESG-asioiden vaikutuksia yrityksen tuotto- ja riskinäkymiin suositaan.

Temaattinen sijoittaminen

Tietyn toimialan yrityksiä tai kestävää kehitystä tukevia tuotteita tai palveluita tarjoavia yrityksiä voidaan suosia. Esimerkkejä teemoista ovat ilmastonmuutos ja yhteiskunnan demografisen kehityksen tuomat muutokset. Yliopiston startup-yhtiöissä temaattisen sijoittamisen kohteita löytyy tällä hetkellä esimerkiksi lääke-, eläinlääke- sekä kasvatustieteestä.

Yritysten poissulkeminen

Yliopisto ei sijoita epäeettisesti tai lainvastaisesti toimiviin yrityksiin. Poissulkemista toteutetaan ensisijaisesti valikoimalla soveltuvia sijoitusrahastoja sekä seuraamalla niiden omistamia sijoituskohteita.

3.3.2.2 Aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen

Vaikuttamistoiminnan avulla halutaan paitsi kantaa vastuuta omistajana, myös varmistaa sijoituskohteidensa kestävää arvonkehitystä pidemmällä aikavälillä. Jotta tämä olisi mahdollista, sijoituskohteina olevien yritysten tulee toimia pitkäjänteisesti omistajien edun mukaisesti. Lähtökohtana on keskustella yritysten kanssa toimintatapojen parantamiseksi. Tuloksettoman vaikuttamiskeskustelun jälkeen voidaan harkita omistuksesta luopumista.

3.3.2.3 Vaikuttavuussijoittaminen

Vaikuttavuussijoittamisella tarkoitetaan sijoituksia, joiden tarkoituksena on tehdä mitattavissa olevaa sosiaalista tai ympäristöllistä muutosta sijoitustuottojen rinnalla. Sijoitusten vaikuttavuus on keskeinen tekijä yliopiston startup-sijoituksissa.

4. Seuranta ja raportointi

Yliopiston sijoitustoiminnan vastuullisuus mitataan käytännön toimenpiteinä, ei teoreettisina periaatteina. Sijoitustoiminnan vastuullisuuden toteutumisesta raportoidaan yliopiston hallitukselle, johdolle ja sijoitustoimikunnalle säännöllisesti. Siitä raportoidaan myös julkisesti tilinpäätöksen yhteydessä.Tavoitteena on muun muassa julkistaa yksittäiset sijoitukset sekä kokonaiskulut, vastaavalla tavalla kuin kotimaiset eläkeyhtiöt (esimerkki eläkeyhtiöiden toteutuksesta).

Sisäisen vastuullisuuden raportointi perustuu ensisijaisesti itseääntelyyn sijoitustiimissä, mutta sen toteutumista valvoo kvestori. Eturistiriitojen välttämiseksi sijoitustiimin jäsenet raportoivat muun muassa sidonnaisuuksista palveluntuottajiin säännöllisesti kvestorille.

Sijoituskohteiden vastuullisuuden toteutumista seurataan vastuullisuusraporttien, yritysvastuuraporttien, muiden julkisten lähteiden ja vastuullisuusarviointia tuottavien tietokantojen kautta. Palveluntarjoajien vastuullisuuden seurannassa korostuvat myös aktiivinen yhteydenpito.