Tutkimus

Projekti sijoittuu kaupunkitutkimuksen sekä kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden leikkauskohtaan. Monitieteellisyytensä ansiosta hankkeessa on mahdollista tuottaa uutta tietoa arjen koulutyön tueksi. Tavoitteena on löytää tapoja, joilla koulun käytäntöjä voidaan kehittää ja joilla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksiin ja hyvinvointiin sosioekonomisesti haavoittuvilla alueilla.

Taustalla koulutuksen dynamiikan tutkimus

LEE-tutkimushankkeen tavoitteet täydentävät kolmella tavalla olemassa olevaa tieteellistä keskustelua koulujen eriytymisestä.

  1. Tavoitteena on tuottaa teoreettisesti korkeatasoista tietoa hyvin toimivista kouluista.
  2. Hanke lisää ymmärrystä kouluarjen dynamiikasta ja prosesseista koulutuksen lopputulosten (oppimistulosten) sijaan.
  3. Ilmiön kompleksisuus on yleisesti tunnustettu, mutta harvoin empiirisissä tutkimuksissa huomioon otettu tosiasia.

Tutkimuskirjallisuuden pohjalta LEE:ssä ovat tärkeitä muun muassa seuraavat kysymykset:

  • Millainen oppiminen on merkityksellistä?
  • Mitä hyvinvointi ja tyytyväisyys tarkoittavat koulutuksen kontekstissa?
  • Millaisia ovat keskeiset mekanismit, välittäjät ja seuraukset koulujen ja asuinalueiden välisissä suhteissa?

Tutkimusryhmässämme on pitkä tausta koulujen tutkimuksen parissa. Aiemmissa hankkeissamme olemme tutkineet muun muassa koulujen eriytymiseen ja kouluvalintoihin liittyviä kysymyksiä. LEE:n taustalla on erityisesti kaksi edeltävää tutkimushanketta: Toimiva lähikoulu (TOLU) -tutkimus vuodelta 2014 sekä Peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla (MetrOP) -tutkimus vuosilta 2010–2013. Molempien edeltävien projektien tulokset johdattavat tutkimaan tarkemmin kaupunginosien ja koulujen suhdetta.

Monitieteellinen ja moniaineistoinen lähestymistapa

LEE-tutkimus yhdistää useiden tieteellisten traditioiden lähestymistapoja ja aineistoja. Koulutusta käsitellään osana yhteiskunnallisia reunaehtoja, joten tarkastelussa ovat myös kansallisen ja paikallisen tason poliittiset toimet.

Menetelmällisesti ilmiötä lähestytään monitasoisesti, yhdistäen asiakirja-analyysejä, kouluja ja asuinalueita koskevia laajoja tilastoaineistoja sekä etnografisesti tuotettua havainnointi- ja haastatteluaineistoa. Tavoitteena on haastaa kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusmenetelmien vastakkainasettelu.

Tutkimuksen empiirinen aineisto on kolmenlaista:

  1. Oppilaaksioton periaatteisiin ja tarvepohjaiseen resursointiin liittyviä asiakirjoja.
  2. Kvantitatiivinen aineisto, joka kuvaa peruskoulujen oppilaiden hyvinvointia, oppimistuloksia sekä siirtymistä toisen asteen koulutukseen.
  3. Laaja etnografinen kenttätutkimus kolmessa pääkaupunkiseudun koulussa sekä temaattisia haastatteluita koulun oppilaiden, opettajien ja koulua ympäröivien toimijoiden kanssa.