Tallenne hankkeen päätösseminaarista on katsottavissa täällä: Koulu ja eriarvoisuus -seminaari 18.8.2022
Keskeiset tutkimustulokset
Nuorten koulunkäynti, koti ja asuminen sekä vapaa-ajan aktiviteetit kietoutuvat yhteen, ja niiden ympärille muodostuu eriarvoisuuden arkisia muotoja. Sosioekonomisten erojen näkökulmasta keskeisin koulun hallinnollinen toimi on oppilasryhmittely, jolla voidaan vaikuttaa yhteisen koulun ajatuksen toteutumiseen ja eriarvoistaviin rakenteisiin.
Päätelmät
Asuinalueiden sosiaalisen sekoittamisen toimista huolimatta erilaisista lähtökohdista tulevien nuorten arki eriytyy herkästi. Sosiaalinen sekoittaminen osoittamalla erilaisista taustoista tulevia oppilaita samaan kouluun ei yksinään riitä, vaan koulut tarvitsevat aikaa ja henkilöstöresursseja moninaisen oppilasjoukon ryhmittelemiseen, ryhmäyttämiseen ja kohtaamiseen.
Yksi keskeinen väline kouluille on harkittu oppilasryhmittely, kun halutaan lisätä kaikille tasa-arvoisia oppimisen ja itseluottamuksen kasvun kokemuksia. Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, millaiset asiat yhdistävät erilaisista taustoista tulevia oppilaita koulun arjessa sekä minkälainen rooli kouluilla voi olla monenlaisten oppilaiden tuomisessa yhteen.
Paikallinen koulutuseetos syntyy kunkin koulun ja alueen yhteispelinä. Oppilaiden arkielämän eriytymisen ehkäisemiseksi huono-osaisilla alueilla tarvittaisiinkin sekä kouluille riittävästi taloudellista tukea että paikallisten ratkaisujen mielekästä hyödyntämistä niin sosiaalisen sekoittamisen toimissa kuin kouluille kohdennetuissa resursseissa ja tuessa. Nuorten kuuleminen sekä alueen paikallisten vahvuuksien ja haasteiden erityispiirteiden tunteminen ja tukeminen olisi tärkeää.
Mitä kouluissa voidaan tehdä?
Koulut yksin eivät voi vaikuttaa siihen, että asumisessa ja vapaa-ajalla oppilaiden arjen todellisuudet eriytyvät sosioekonomisten jakolinjojen mukaisesti. Mikäli arjen eriytymiseen halutaan vaikuttaa, siihen tarvitaan muun muassa kaupunkipolitiikan, koulutuspolitiikan ja sosiaalipolitiikan kenttien yhteistyötä. Jos koululuokkien rajat, esimerkiksi painotetun- ja yleisopetuksen, noudattavat yhteiskunnallisia sosioekonomisia ja etnisiä jakoja, koulun toimet ennemminkin lisäävät yhteiskunnallisten ja koulun sisäisten jakojen yhteyttä sen sijaan, että ne lievittäisivät jakoja. Kouluarjessa tarvitaan herkkyyttä eriytyneiden taustojen merkityksen tunnistamiseen.
Kouluissa voidaan:
Lähteet
Bernelius, Venla & Kosunen, Sonja (hyväksytty julkaistavaksi): “Three Bedrooms and a Nice School” — Residential Choices, School Choices and Vicious Circles of Segregation in the Education Landscape of Finnish Cities. Teoksessa Finland’s Famous Education System – Unvarnished Insights into Finnish Schooling, toim. Martin Thrupp, Piia Seppänen, Jaakko Kauko & Sonja Kosunen. Singapore: Springer.
Luoma, Tiina (2021). Oppilaiden yksilöllistä kehittymistä tukevat ja estävät käytänteet yhdessä pääkaupunkiseudun yläkoulussa. Kasvatus & Aika, 15(3–4), 245–262. https://doi.org/10.33350/ka.105327
Oittinen, Riikka & Peltola, Marja & Bernelius, Venla (2022) ”Mä tunnistan kaltaiseni, kun mä nään sen”– Etnografinen tutkimus kaupunkikoulun oppilaiden arkitodellisuuksien eriytymisestä (“I recognize people of my kind, when I see them” – An ethnographic study on the segregation of pupils’ everyday realities in an urban school). Terra 134(1), 3–16. https://doi.org/10.30677/terra.108013
Peltola, Marja (2021) Everyday consequences of selectiveness. Borderwork in the informal sphere of a lower secondary school in the metropolitan area of Helsinki, Finland. British Journal of Sociology of Education 42(1), 97–112, DOI: 10.1080/01425692.2020.1861930
Peltola, Marja, Huilla, Heidi, Luoma, Tiina & Oittinen, Riikka (hyväksytty julkaistavaksi). Everyday life in schools in disadvantaged areas. Teoksessa Finland’s Famous Education System – Unvarnished Insights into Finnish Schooling, toim. Martin Thrupp, Piia Seppänen, Jaakko Kauko & Sonja Kosunen. Singapore: Springer.