Vuonna 2022 käynnistyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen kehittymistä vuoteen 2035 ilmasto- ja energiatoimia ja tuontituotteita koskevien tietojen pohjalta (tämä on niin sanottu perusura eli jo käynnissä oleva muutos). Tämän lisäksi tutkijat selvittivät, mitä uusia ohjauskeinoja tai ohjauskeinojen yhdistelmiä tarvitaan hiilijalanjäljen puolittamiseksi.
Tutkijoiden mukaan ilmastopolitiikan perusuran ja uusien ohjauskeinojen yhteisvaikutuksella kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki voitaisiin lähes puolittaa vuoden 2016 tasosta (45 Mt CO2-ekv.) vuoteen 2035 mennessä. Nämä hiilijalanjälkitulokset eivät kuitenkaan sisällä maankäyttösektorin päästöjä.
”Tutkimus osoittaa, että perusura eli jo käynnissä oleva muutos pienentäisi toteutuessaan kulutuksen hiilijalanjälkeä noin kolmanneksen. Ohjausta vahvistamalla on mahdollista aikaansaada lisää päästövähennyksiä ja yhdessä perusuran kanssa pienentää hiilijalanjälkeä noin puoleen vuosien 2016 ja 2035 välillä. Vaikka arvioihin sisältyy paljon epävarmuuksia, tunnistimme kulutuksen näkökulmasta alueita, joilla hyvää kehitystä voitaisiin monin toimenpitein vahvistaa”, kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Konkreettisia keinoja päästöjen puolittamiseen
Asumisen ja liikenteen hiilijalanjälkeen vaikuttavia muutoksia, kuten energiajärjestelmän päästöjen pieneneminen ja liikenteen sähköistyminen, sisältyy jo päätettyihin ohjauskeinoihin. Asumisessa vähäpäästöisiin energialähteisiin siirtyminen ja kulutustapojen muutokset ovat avainasemassa. Liikenteen sähköistymisen lisäksi päästöjä voidaan vähentää kulkutapoihin ja liikkumistarpeeseen vaikuttamalla.
Perusura ei sisällä ruuan, muiden tavaroiden ja palveluiden kulutukseen vaikuttavia toimia. Ruokavalioiden muutosta kasvis- ja kalapainotteisemmaksi voidaan tukea monilla ruuan kulutusta, tarjontaa ja tuotantoa muuttavilla toimilla. Monipuoliset uudet keinot ovat tarpeen, koska yksittäisillä toimilla ei ole kovin suurta vaikusta.
Tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa keskeisiä ovat ohjauskeinot, jotka parantavat tuotteiden pitkäikäisyyttä ja siten vähentävät tarvetta hankkia uusia tavaroita. Tämä edellyttää, että huolto- ja korjauspalveluja edistetään. Pidentämällä elektroniikan, tavaroiden ja vaatteiden käyttöikää päästöt vähenevät myös ulkomailla.
Suomalaisten kulutus synnyttää päästöjä ulkomailla
Kokonaisuudessaan suomalaisten kulutuksen hiilijalanjäljestä 46 prosenttia syntyi vuoden 2019 tietojen perusteella ulkomailla. Tavaroiden osalta ulkomailla syntyvä osuus on vielä korkeampi. Siksi tuotantoon on vaikutettava kansainvälisesti esimerkiksi aktiivisella osallistumisella EU-tason tuotepolitiikkaan.
”Vaikuttavinta on säädellä sitä, minkälaisia tuotteita saa tuoda markkinoille ja varmistaa, että vähähiilisimmät tuotteet ovat edullisimpia. Lisäksi kuluttajien toimintaedellytyksiä on vahvistettava esimerkiksi parantamalla vähähiilisten ratkaisujen löydettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä” professori Eva Heiskanen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo.
(Lähde: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tiedote)