Suomen Lihavuustutkijat ry julkaisi nettisivuillaan blogitekstin, jossa HHS:n tutkijatohtori Jatta Salmela esittelee HHS-tutkimusryhmän vuosien saatossa tehtyjä lihavuusaiheisia tutkimuksia. Blogitekstissä kerrotaan myös uudesta käynnissä olevasta laadullisesta HHS-tutkimushankkeesta, jossa syvennytään painonhallinnan ja lihavuuden sosiaaliseen eriarvoisuuteen, yksilön näkökulmasta tarkasteltuna. Blogitekstin pääset lukemaan täältä
Terveyskeskus voi olla antoisa työpaikka - Hyvä terveyskeskus saa vastavalmistuneen lääkärin syttymään yleislääketieteelle ja aloittamaan matkan yleislääkäriksi.
Mielipiteen kirjoittivat yleislääketieteen erikoistuva lääkäri Johanna Suur-Uski ja yleislääketieteen erikoislääkärit Tuire Saloranta ja Annika Kolster. Mielipidekirjoituksen voi lukea Helsingin Sanomien sivuilta täältä.
Helsinki Health Study (HHS) -ryhmän tutkijat, Jatta Salmela, Pi Fagerlund, Ossi Rahkonen ja Eero Lahelma, osallistuivat 9.–12.11.2022 Berliinissä järjestettyyn Euroopan kansanterveyskonferenssiin. Konferenssi oli järjestyksessään 15., ja sen teemana oli “Strengthening health systems: improving population health and being prepared for the unexpected”. Salmela ja Fagerlund esittivät konferenssissa HHS-aineistoon pohjautuvat tutkimuksensa, jotka molemmat on jo julkaistu (katso täältä: 1, 2). Lue Salmelan ja Fagerlundin Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä julkaistu matkakertomus täältä.
Euroopan kansanterveyskonferenssin järjestää The European Public Health Association (EUPHA). Tänä vuonna konferenssi järjestetään Dublinissa 8.–11.11.2023, ja teemana on “Our Food, Our Health, Our Earth: A Sustainable Future for Humanity”. Myös tänä vuonna HHS-tutkijat ovat edustettuna konferenssissa ja esittävät ajankohtaisia HHS-tutkimuksia.
FT Elina Mauramo tutki Työsuojelurahaston hankkeessaan kasviperäisten ruokien käytön yhteyksiä sosioekonomisiin olosuhteisiin, työpaikkaruokailuun sekä mielenterveyteen. Aineistoina käytettiin sekä Helsinki Health Study -hankkeen työikäisten että ikääntyvien kohortteja. Tulokset osoittivat, että ikääntyvillä kuntatyöntekijöillä epäsuotuisammat sosioekonomiset olosuhteet olivat yhteydessä vähäisempään hedelmien ja kasvisten käyttöön koko seurannan ajan (2000–2017). Työikäisten kohortissa puolestaan havaittiin, että kasviperäisten ruokien tiheämpi käyttö oli yhteydessä niin työpaikkalounasruokailuun kuin parempaan koettuun mielenterveyteenkin.
Työsuojelurahaston verkkolehti Tiedon silta kirjoitti hankkeesta artikkelin, jonka voit lukea täältä. Hankeraportin voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
TtM, ETM Jatta Salmela väittelee pe 8.10.2021 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Socioeconomic circumstances from childhood to adulthood and body mass index trajectories: A Finnish occupational cohort study". Väitöstilaisuus järjestetään Meilahden kampuksella osoitteessa Haartmaninkatu 3 (Haartman-instituutti, luentosali 2). Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT, Marjaana Lahti-Koski (Suomen Sydänliitto) ja kustoksena professori Tea Lallukka.
Väitöskirjassa tarkasteltiin lapsuuden ja aikuisuuden sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden yhteyksiä aikuisiän painonkehityspolkuihin. Aineistona käytettiin Helsinki Health Study -tutkimuksen neljää kyselyaineistoa vuosilta 2000–2017. Tulosten mukaan lapsuuden aikaiset vastoinkäymiset, erityisesti kiusatuksi tuleminen, sekä vanhemman matala koulutus olivat yhteydessä jyrkempään aikuisiän painonnousuun naisilla. Aikuisuuden taloudellinen eriarvoisuus säilyi ja jopa kasvoi seurannan aikana painonkehityspolkujen välillä. Matala sosioekonominen asema lapsuudesta aikuisuuteen sekä miehillä alaspäin suuntautuva sosiaalinen liikkuvuus olivat yhteydessä korkeimpaan painoindeksiin läpi seurannan.
Väitöskirja on luettavissa sähköisessä muodossa Heldassa.
Väitöskirjaan kuuluvat osajulkaisut:
Väittelijän yhteystiedot:
jatta.salmela@helsinki.fi
Kuka jaksaa jatkaa -kirja kokoaa yhteen Helsinki Health Study -hankkeen keskeisiä tutkimustuloksia kaupungin työntekijöiden hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta 20 vuoden ajalta. Kirjan julkaisutilaisuus järjestetään torstaina 10.9. klo 9-10: tilaisuuden ohjelman löydät täältä. Tilaisuutta voi seurata suorana online-lähetyksenä Helsinki-kanavalla.
Helsingin yliopiston tiedotus kirjoitti Helsinki Health Study -hankkeen yli 20-vuotisesta matkasta. Miten tutkimus sai alkunsa? Mitä merkittäviä ja ehkä yllättäviäkin löydöksiä tutkimustulokset ovat osoittaneet? Entä mitä on luvassa tulevina vuosina? Lue juttu täältä.
VTM Olli Pietiläinen väittelee pe 13.3.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Occupational Class Inequalities in Physical Health and Work Disability - Causes and Consequences". Väitöstilaisuus järjestetään keskustakampuksen Athena-rakennuksessa salissa 107 (Siltavuorenpenger 3 A). Vastaväittäjänä toimii dosentti, VTT, Leena Koivusilta (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Tea Lallukka.
Väitöskirjassa tarkasteltiin ammattiasemaluokkien välistä eriarvoisuutta fyysisessä terveydessä ja työkyvyttömyydessä, sekä tämän eriarvoisuuden keskeisimpiä selittäjiä. Lisäksi tutkittiin ammattiasemaluokkien eriarvoisuutta sairauden vaikutuksissa työkyvyttömyyteen. Aineistona käytettiin Helsinki Health Study -kyselyaineistoja, Helsingin kaupungin työntekijöitä koskevia rekisteriaineistoja sekä Eläketurvakeskuksen eläkerekisteriä (seuranta-aika 1990–2013). Tutkimustulosten mukaan ammattiasemaluokkien välillä oli havaittavissa selkeää eriarvoisuutta fyysisessä toimintakyvyssä, ja eriarvoisuutta havaittiin myös terveyden muuttumisessa iän myötä. Terveyserot ilmenivät eriarvoisuutena työkyvyttömyydessä ja sairastumisen seurauksissa työkyvyttömyydelle.
Väitöskirja on luettavissa sähköisessä muodossa E-thesis-palvelussa.
Väitöskirjaan kuuluvat osajulkaisut:
* Equal contribution
† Sub-study III has been previously included in the dissertation of Taina Leinonen (Leinonen 2014).
Väittelijän yhteystiedot:
olli.k.pietilainen@helsinki.fi
DAQI-tutkimusryhmä järjestää torstaina 13.2.2020 klo 13.00-15.00 Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki) seminaarin "Mental ill-health and the potential of web-based treatments". Tapahtumassa ovat puhujina DAQI-projektin johtaja, professori Anne Kouvonen (Helsingin yliopisto), professori Ellenor Mittendorfer-Rutz (Karolinska Institutet, Ruotsi), Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija, tohtori Pauliina Mattila-Holappa, professori Michael Donnelly (Queen’s University Belfast, Iso-Britannia) ja yliopistotutkija, dosentti Jouni Lahti (Helsingin yliopisto). Seminaariin voi ilmoittautua 9.2.2020 mennessä nettilomakkeella, joka löytyy Tiedekulman Facebook-tapahtumasivulta täältä. Lisäksi sivustolla on linkki, jonka kautta seminaaria voi seurata etänä. DAQI-projektia rahoittaa Suomen Akatemia, ja lisätietoa tutkimusprojektista löydät Helsinki Health Studyn nettisivuilta täältä.
Helsinki Health Studyyn liittyvä DAQI-hanke etenee suunnitellusti. DAQIssa on kolme osaa, joista HUSin Mielenterveystalon Masennuksen nettiterapian vaikuttavuutta tutkivaa osiota on valmisteltu viimeisen vuoden ajan. Tänään 1.10.2019 alkaa tärkeä vaihe, sillä Työterveys Helsingin työterveyshoitajat ja sairaanhoitajat alkavat rekrytoida tutkimukseen osallistuvia masennusoireilevia 18–34 -vuotiaita työntekijöitä. Työterveyshoitajat ja sairaanhoitajat koulutettiin osallistujien rekrytointiin elo-syyskuun aikana. Masennusoireilevat nuoret työntekijät ovat keskeinen asiakasryhmä työterveyshuollon vastaanotoilla, joten DAQI-hanke koetaan erityisen ajankohtaisena ja tärkeänä. Lisätietoa DAQIsta täältä.
Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti Telma esitteli Nuorten työntekijöiden työkyky ja työterveyshuollon palveluiden käyttö -tutkimuksen alustavia tuloksia sekä kertoi DAQI-tutkimuksesta. Artikkeliin on haastateltu DAQI:n johtajaa professori Anne Kouvosta sekä Helsingin kaupungin työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilää. Juttu on otsikoitu Nuori työntekijä masentuu, Helsinki ryhtyi vastatoimiin. Lue koko artikkeli täältä.
Helsinki Health Studyn tutkimushanke Työkuormitus, työ- ja toimintakyky: 20 vuoden seurantatutkimus ja kunta-alan työaltistematriisi selvitti työolojen vaikutuksia ikääntyvien työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn muutoksiin. Lisäksi tarkasteltiin, miten sairauspoissaolot heijastuvat ikääntyvien työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn muutoksiin sekä millä tavoin työolot ja terveyskäyttäytyminen vaikuttavat näihin yhteyksiin. Hankkeessa kehitettiin ammattinimikkeisiin perustuva työaltistematriisi (HHS-JEM), jota hyödynnettiin Helsinki Health Studyn seuranta-aineiston ja kansallisten rekisteritietojen ohella. Tutkimushankkeen tulokset korostavat työn kuormitustekijöiden huomioimisen tärkeyttä ikääntyvien työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tarkemmat tiedot hankkeesta sekä tutkimustulokset ovat nähtävissä alla olevassa PDF-tiedostossa.
LL Anna Svärd väittelee pe 15.3.2019 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Body weight and mental health: a follow-up study on health functioning and work disability”. Väitöstilaisuus järjestetään Meilahden kampuksella osoitteessa Haartmaninkatu 3 (Haartman-instituutti, luentosali 2). Vastaväittäjänä on professori Clas-Håkan Nygård (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ossi Rahkonen. Tilaisuus on suomenkielinen.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin painoindeksin ja myöhemmin ilmaantuvien mielenterveysongelmien välistä yhteyttä keski-ikäisillä työntekijöillä. Lisäksi tutkittiin painonmuutosta sekä painoindeksin ja mielenterveysongelmien yhteisvaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tulosten mukaan ylipaino ja lihavuus eivät yleisesti ottaen olleet yhteydessä psyykenlääkkeiden käyttöön. Ylipaino ja lihavuus eivät olleet yhteydessä myöskään huonoon psyykkiseen toimintakykyyn, vaikkakin yhteys lihavuuden, painonnousun ja huonon fyysisen toimintakyvyn välillä oli vahva. Lihavuus naisilla ja painonnousu ylipainoisilla miehillä oli yhteydessä mielenterveyshäiriöistä johtuviin sairauspoissaoloihin. Lisäksi ylipaino naisilla näytti olevan itsenäisesti yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeisiin sekä työkyvyttämyyseläkkeisiin tuki- ja liikuntaelinsairauksista että mielenterveyshäiriöistä johtuen. Ylipaino ja painonousu olivat tutkitussa väestössä yleisiä.
Väitöskirja on luettavissa sähköisessä muodossa E-thesis-palvelussa.
Väitöskirjaan kuuluvat osajulkaisut:
Väittelijän yhteystiedot:
anna.svard@helsinki.fi
Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston järjestämä Kuka jaksaa töissä? -seminaari järjestettiin torstaina 11.10. klo 12.30–15.45 kaupungintalon valtuustosalissa. Lämmin kiitos kaikille osallistujille! Seminaarissa esitettiin Helsinki Health Studyn keskeisiä tutkimustuloksia mukaan lukien uusimmat tulokset nuorten työntekijöiden työterveyspalvelujen käytöstä. Seminaarissa käytetyt esitysmateriaalit ovat nähtävissä alla olevassa PDF-tiedostossa.
LL, KTM Johanna Pekkala väittelee ke 27.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Occupational class differences in sickness absence – Changes over time and diagnostic causes". Väitöstilaisuus järjestetään Meilahden kampuksella osoitteessa Haartmaninkatu 3 (Haartman-instituutti, luentosali 2). Vastaväittäjänä on dosentti Riitta Luoto (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ossi Rahkonen. Tilaisuus on suomenkielinen.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin Kelan sairauspäivärahalla korvattujen pitkien sairauspoissaolojen ammattiasemaeroja ja niiden ajallisia muutoksia sekä erojen taustalla olevia sairauksia koko työssäkäyvässä väestössä Suomessa. Päätuloksena havaittiin, että sairauspoissaolojen ammattiasemaerot ovat pysyviä ajassa niin sairausryhmittäin tarkasteltuna kuin kaikkien sairauksien osalta yhteensä. Sekä naisilla että miehillä työntekijäasemassa olevilla oli enemmän sairauspoissaoloja kuin alemmilla ja ylemmillä toimihenkilöillä tarkasteltaessa kaikkia sairauksia yhteensä. Maltillisesta vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta ammattiasemaerot säilyivät merkittävinä 1990-luvulta 2010-luvulle. Miehillä erot olivat vielä suuremmat kuin naisilla.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että ammattiasemaerojen suuruus vaihteli sairausryhmittäin. Erot olivat suurimmat tuki- ja liikuntaelinten sairauksista sekä vapaa-ajan tapaturmista johtuvista vammoista ja myrkytyksistä aiheutuneissa sairauspoissaoloissa.
Väitöskirja on luettavissa sähköisessä muodossa E-thesis-palvelussa.
Väitöskirjaan kuuluvat osajulkaisut:
* equal contribution
Väittelijän yhteystiedot:
johanna.pekkala@helsinki.fi
Helsingin kaupungin henkilöstölehti Helsingin henki kirjoitti Helsinki Health Study -tutkimuksesta 23.5.2018 julkaistussa numerossaan. Juttu löytyy sivulta 26 alkaen otsikolla Eväitä hyvinvointiin.
https://issuu.com/helsinginhenki/docs/helsingin_henki_2-2018
Kelan Tutkimusblogissa on julkaistu pitkien sairauspoissaolojen sukupuoli- ja ammattiasemaeroja käsittelevät blogikirjoitukset. Kirjoituksissa esitellään tuloksia Helsingin yliopiston ja Kelan tutkimushankkeesta, jossa tarkasteltiin sairauspäivärahan saamisen väestöryhmittäisiä eroja Suomessa.
Lue lisää Kelan Tutkimusblogista:
Lahjakortit kyselyihin vastanneiden kesken on arvottu
Syksyn 2017 tutkimuskyselyihin vastanneiden kesken arvottiin yhteensä 10 kappaletta 200 euron arvoisia Superlahjakortteja. Viisi lahjakorteista arvottiin alle 40-vuotiaiden työntekijöiden kyselyyn ja viisi seurantakyselyyn vastanneiden kesken. Voitosta on ilmoitettu voittajille postitse kotiosoitteeseen.
Lämpimät onnittelut lahjakorttien voittajille ja suuret kiitokset kaikille kyselytutkimukseen osallistuneille!
Noora Kanervan, Olli Pietiläisen, Ossi Rahkosen ja Jouni Lahden Helsinki Health Study -aineistolla tekemä tutkimus palkittiin Jyväskylässä 30.8.–1.9.2017 järjestetyillä Liikuntatieteen päivillä parhaana käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellisenä tutkimuksena. Tutkimuksessa selvitettiin, lisäävätkö epäterveelliset elintavat lyhyistä (korkeintaan 2 viikon) sairauspoissaoloista työnantajalle aiheutuvia palkkakustannuksia. Tulosten perusteella kymmenen vuoden seurannassa useita epäterveellisiä elintapoja omaavien henkilöiden lyhyistä sairaspoissaoloista aiheutui työnantajalle n. 3 000 e suuremmat kustannukset verrattuna niihin, joilla epäterveellisiä elintapoja ei ollut. Yksittäisistä elintavoista erityisesti tupakointi lisäsi sairauspoissaolojen kustannuksia.
VTM Ansku Holstila väittelee pe 11.8.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Changes in leisure-time physical activity, functioning, work disability and retirement – a follow-up study among employees". Väitöstilaisuus järjestetään keskustakampuksella osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, Auditorio 107. Vastaväittäjänä on dosentti Riitta Luoto (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ossi Rahkonen. Tilaisuus on suomenkielinen.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden muutosten yhteyttä tulevaan työ- ja toimintakykyyn sekä sitä, miten liikunta-aktiivisuus muuttui eläkkeellä siirryttäessä. Tulosten perusteella lisääntynyt liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä parempaan toimintakykyyn ja alhaisempaan sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkeriskiin. Rasittava liikunta näyttäytyi erityisen hyödyllisenä suhteessa tuki- ja liikuntaelin syistä johtuvien sairaspoissaolojen ehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitoon. Mielenterveysperustaisten poissaolojen ja psyykkisen toimintakyvyn suhteen oli vähemmän merkitystä, oliko liikunta rasittavaa vai kohtuullista. Liikunta lisääntyi eläkkeelle jäämisen jälkeen, mutta lisäys oli lyhytkestoinen.
Väitöskirja on luettavissa sähköisessä muodossa E-thesis-palvelussa. Lue Helsingin Sanomissa 8.8.2017 sähköisesti julkaistu uutinen väitöksestä täältä.
Väitöskirjaan kuuluvat osajulkaisut:
Väittelijän yhteystiedot:
ansku.holstila@helsinki.fi
Suomen Lihavuustutkijat ry julkaisi nettisivuillaan blogitekstin, jossa HHS:n tutkijatohtori Jatta Salmela esittelee HHS-tutkimusryhmän vuosien saatossa tehtyjä lihavuusaiheisia tutkimuksia. Blogitekstissä kerrotaan myös uudesta käynnissä olevasta laadullisesta HHS-tutkimushankkeesta, jossa syvennytään painonhallinnan ja lihavuuden sosiaaliseen eriarvoisuuteen, yksilön näkökulmasta tarkasteltuna. Blogitekstin pääset lukemaan täältä