Jäsenet

on erityispedagogiikan professori, joka johtaa - tutkimusryhmää. 

Tutkimusteemat

Professori Aunion tutkimus keskittyy matemaattisten taitojen oppimisen ja matematiikan oppimisvaikeuksien ymmärtämiseen. Hänen keskeisenä tavoitteenaan on kehittää näyttöön perustuvia menetelmiä matemaattisten oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi ja interventio-ohjelmia tukemaan matemaattisten perustaitojen oppimista. Tällä hetkellä Aunio tutkii varhaisten matemaattisten taitojen, fyysisen aktiivisuuden, motoristen taitojen, toiminnanohjauksen ja kielen oppimisen kehitysdynamiikkaa. Tutkimusmetodiset lähestymistavat ovat interventiotutkimukset päiväkodeissa ja kouluissa, pitkittäisaineistojen avulla oppimisen mallintaminen sekä arviointivälineiden validiteetti- ja luotettavuustodisteiden tuottaminen ja tarkasteleminen. Aunio metodologinen kiinnostus kohdistuu myös systemaattisten kirjallisuuskatsauksien tekemiseen.

Nykyiset hankkeet

"Motoristen ja varhaisten laskutaitojen kehitysdynamiikka lapsilla, joilla matemaattisia oppimisvaikeuksia - kulttuurien välinen vertailu Afrikan maista" Helsingin yliopisto, GINTL 2022-2024

 "3-5-vuotiaiden lasten motoristen ja varhaisten matemaattisten taitojen kehitysdynamiikka ja vuorovaikutus". Opetus- ja kulttuuriministeriö, Liikuntaneuvosto, Suomen Akatemia 2019-2022 (pidennetty 2023)

”4-6-vuotiaiden lasten motoristen ja varhaisten matemaattisten taitojen kehitysdynamiikka ja vuorovaikutus” Suomen Kulttuurirahasto 2019-2022

tutkimus sekä opetus keskittyy 1) sellaisten yksilöiden elämänkulkuihin ja siirtymiin, joilla on moninaisia opetuksellisia tarpeita ja 2) inkluusioon sekä erityispedagogiikkaan liittyvään koulutuspolitiikkaan. Jahnukainen toimii parhaillaan Suomen Akatemian rahoittaman konsortion INCLUSIVE-TUETTU 2020-2024 johtajana. Kyseisessä tutkimushankkeessa selvitetään inkluusion toimivuutta opetuksen toteutuspaikan näkökulmasta.

on toiminut vierailevana professorina Sveitsissä Zurichissä vuodesta 2019 alkaen (University of Teacher Education in Special Needs). Lisäksi Törmänen toimii vierailevana tutkijana Helsingin yliopistossa ja hänellä on dosentuuri Åbo Akademissa.

Tutkimusteemat

Törmäsen tutkimukselliset intressit sijoittuvat tuen tarpeessa olevien kasvuun, kehitykseen sekä oppimiseen. Törmänen on kiinnostunut oppimisen prosesseista, erityisesti kognitiivisten prosessien kuten toiminnanohjauksen toimintojen kehityksestä sekä tukemisesta tutkimusperustaisilla interventiomenetelmillä. Hän on tutkinut sekä kognitiivisia että opetussuunnitelmaan perustuvia interventio-ohjelmia eri maissa sekä koulutusjärjestelmissä. Monitieteellisen oppimisen edellytyksiin ja sen taustatekijöihin liittyvän tutkimuksen lisäksi Törmänen on soveltanut tutkimustaan pedagogisten käytänteiden sekä oppimisympäristöjen laadun kuten inkluusion tarkasteluun. Hänen tutkimuksensa näiden teemojen ympärillä pohjautuvat monitieteiseen sekä kansainväliseen lähestymistapaan inkluusion sekä oikeudenmukaisuuden kehittämisessä.

Projektit

“Children with pre- and early term birth and their cognitive development and executive functions in families having social burdens”. ) University of Teacher Education in Special Needs in Zurich, Switzerland, The Swiss National Science Foundation

"Inclusive Education and Special Needs Educational Governance in Europe – Multidisciplinary approach when developing inclusion and equity” University of Teacher Education in Special Needs in Zurich, Switzerland

“Longitudinal intervention study Arts@School in inclusive education: Musical and movement activities and their effects on children`s academic achievements and cognitive functioning”, PI: Mari Tervaniemi, University of Helsinki & Eeva Anttila and Marja-Leena Juntunen, University of Arts, Finland

“The developmental dynamics in motor and early numeracy skills in children who are at risk of mathematical learning difficulties - a cross-cultural comparison across African countries”, PI: Pirjo Aunio, University of Helsinki, Finland

on dosentti, vanhempi yliopistonlehtori sekä Helsingin yliopiston erityispedagogiikan johtaja.

Tutkimusteemat

Uusitalon tutkimusintressit suuntautuvat positiiviseen kasvatukseen ja vahvuuslähtöiseen opetukseen. Hän tutkii oppilaiden hyvinvoinnin ja luonteenvahvuuksien käytön yhteyttä inklusiivisissa luokissa. Käyttäytymisen haasteet ja sosiaalinen ekskluusio hikikomori-ilmiö mukaan lukien kuuluvat hänen tutkimusaiheisiinsa. Uusitalo vetää opiskelijoittensa kanssa useita positiivisen kasvatuksen alan interventioita sekä varhaiskasvatuksessa että peruskoulussa. Hän on kirjoittanut runsaasti opettajankoulutuksen käytännönmateriaalia, jota tutkitaan interventioissa. Hänen projektinsa ovat useimmiten monimenetelmäisiä. Hänen uusin hankkeensa keskittyy neuromyytteihin ja keinoihin kumota ne.

Projektit

Ystävällisyyden ja myötätunnon opetus varhaiskasvatuksessa (yhdessä Katri Pardonin kanssa).

Erityisen tuen oppilaiden resilienssi (Annukka Töyrin kanssa).

Suomalaisten kasvattajien ja opettajaopiskelijoiden neuromyytit (yhdessä Helsinki SEN -tutkimusyhteisön kanssa).

Kasvatustieteen tohtori toimii varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa.

Tutkimusteemat 

Sormunen keskittyy tutkimuksessaan laaja-alaisesti inklusiivisen oppimisen ja opetuksen teemoihin, joita hän tutkii tutkimuskäytäntökumppanuudessa kentän toimijoiden kanssa. Yhteiskehittämistyössään ja tutkimuksessaan Sormunen nojautuu educational design researchin (EDR) periaatteisiin, jossa tietoa kerätään ja analysoidaan monimenetelmällisesti hyödyntäen laadullista etnografiaa sekä sosiaalista ja yhteistapausten verkostoanalyysia. 

Projektit 

”-hankkeessa kehitetään interventioita, joilla voidaan parantaa lasten resilienssiä teknologistuvassa maailmassa sekä luoda ja edistää kyberturvallisuusajattelua.” Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen neuvosto, 2022-2025. 

“-projektissa tutkitaan inklusiivisen koulun ja varhaiskasvatuksen johtamista.” Helsingin yliopisto, 2021-2023. 

” -hankkeessa tarkastellaan kasvatuksellisia transformaatioita yksilöllisen, sosiaalisen ja institutionaalisen uudistumisen tukemiseksi digitaalisena aikakautena.”  Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen neuvosto, 2022-2025. 

-hankkeessa keskitytään kestävyyskasvatuksen teemoihin varhaiskasvatuksessa. Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki 2020-2024.  

Dosentti, KT, työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina sekä Helsingin yliopiston (HEA) sekä (KAJO) vastuullisena tutkijana. Lisäksi Raisa on vieraileva tutkija. Hänen tutkimuksensa erityispedagogiikan ja inkluusiokysymysten kentällä keskittyy koulutukselliseen muutokseen, koulutuksen kehittämiseen, yhteisopettajuuteen sekä koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden johtamiseen.

Kasvatustieteen tohtori toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Honkasilta soveltaa kriittisiä sosiologisia lähestymistapoja kuten vammaistutkimuksen näkökulmia tutkimuksessaan inkluusiosta, medikalisaatiosta ja psykiatrisaatiosta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Hän pyrkii tutkimuksellaan ymmärtämään ja tekemään näkyväksi rakenteita, normatiivisia oletuksia sekä ableistisia ideologioita, jotka näkevät erilaisuuden luokittelun sekä nimeämisen tarkoituksenmukaisena sekä käytännöllisenä kasvatuksen konteksteissa. Esimerkki tällaisesta luokittelusta on ”oppilaat, joilla on erityisen tuen tarpeita” (”students with SEN”). Honkasillan viimeaikainen tutkimus on keskittynyt iän suhteelliseen vaikutukseen ADHD:n diagnosoinnissa sekä lääkitsemisessä, inkluusion paradoksiin suomalaisen perusopetuksen rakenteissa, ADHD-diagnoosin rooliin institutionaalisena ja sosiaalisena hallinnan keinona,  sekä ADHD:n diagnostisen kategorian essentialistiseen luonteeseen ICD-10, DSM-5 ja DSM-5-TR-tautiluokituksissa. Lisäksi hän tutkii tutkimusperustaisen käyttäytymisen tukemisen toteutumista suomalaisissa peruskouluissa Professori Joseph Gagnonin johtamassa tutkimusprojektissa. Honkasilta on myös Helsingin yliopiston jäsen.

toimii erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Parhaillaan hän työskentelee asiantuntijana (GINTL) koordinaatiotiimissä keskittyen erityisesti Kiina -yhteistyöhön. Uransa aikana Malinen on työskennellyt niin tutkijana, opettajana, opettajankouluttajana, kansainvälisenä koulutuksen asiantuntijana sekä monitieteisen tutkimusinstituutin varatoiminnanjohtajana. Hänen tutkimuksensa keskittyy inklusiiviseen opetukseen, opettajien pystyvyyden kansainväliseen ja vertailevaan tutkimukseen sekä tutkimusperustaisiin opettajien ammatillisen kehittymisen malleihin. Yksi esimerkki hänen tämänhetkisistä tutkimusaktiviteeteistaan on ”Opettajien käsitykset, odotukset, aikomukset ja toiminta inklusiivisessa opetuksessa”-projekti, jossa tutkitaan inklusiivista opetusta opettajien näkökulmasta soveltaen suunnitellun käyttäytymisen teoriaa.

Nykyisiä hankkeita

Global Innovation Network for Teaching and Learning (GINTL) Kiina- ja Afrikka -verkostojen koordinointi, Helsingin yliopisto 2021–2024

”Opettajien inklusiiviseen opetukseen liittyvät käsitykset, odotukset, aikomukset ja toiminta”, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto

”Leikillisyyden pedagogiikka ja minäpystyvyys kiinalaisten ja suomalaisten varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa”, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Beijing Normal University

Kasvatustieteen tohtori toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Lampea inspiroi yhteisopettajuus, inklusiivinen pedagogiikka, vuorovaikutus, ihmisten osallisuus, yhdenvertaisuus sekä globaalikasvatus. Hänen väitöskirjansa (2017) käsitteli eri puolilla maailmaa asuvien lasten tulevaisuuspiirustuksia. Hannan tavoitteena on jatkaa väitöskirjassa aloittamaansa työtä tutkimalla pitkittäisaineistonsa - nyt jo aikuisten suomalaisten sekä tansanialaisten - tulevaisuuskuvia. Hanna on työskennellyt opettajana varhaiskasvatuksesta läpi peruskoulun eri rooleissa ja monissa eri luokkamuodoissa. Ohjaavana opettajana toimimisen ansiosta Hanna tuntee suomalaisen varhaiskasvatuksen sekä koulumaailman laajasti eri kunnissa myös käytännön tasolla.

Filosofian tohtori, dosentti on erityispedagogiikan yliopistonlehtori, ja johtaa tällä hetkellä (GINTL) Afrikan mantereen ja Kiinan yhteistyötä kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. GINTL-verkosto pyrkii edistämään 20 suomalaisen korkeakoulun yhteistyötä opetuksen ja oppimisen vaikuttavuuden voimistamiseksi yhdessä Afrikan maiden, Kiinan sekä Intian yhteistyökumppaneiden kanssa. Väyrysellä on monipuolinen tausta opetuksen saralla työskenneltyään luokan- sekä erityisopettajana kuin myös opettajankouluttajana. Kansainvälisesti hän on työskennellyt asiantuntijana UNESCO:lla Zimbabwessa sekä päämajassa Ranskassa, inklusiivisen kasvatuksen vanhempana neuvonantajana Etelä-Afrikan ja Tansanian opetusministeriöissä. Etiopiassa hän on työskennellyt opetussektorin erityisasiantuntijana Suomen suurlähetystössä. Väyrynen on myös työskennellyt monien kehitysyhteistyötahojen kanssa eri Afrikan maissa. Väyrysen tutkimukselliset intressit kasvatuksen alalla liittyvät kasvatus- ja koulutuspolitiikkaan, inkluusioon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, inklusiiviseen pedagogiikkaan, inklusiiviseen opettajankoulutukseen ja kasvatuksen ymmärtämiseen erilaisista näkökulmista.

Kasvatustieteen tohtori työskentelee tutkijatohtorina  ja . Lintuvuoren tutkimukset liittyvät pääosin oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, perusopetuksen koulutuspolitiikkaan sekä koulutukselliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Väitöskirjassaan hän tutki perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmän lisäksi tuen virallista tilastointia.

työskentelee tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa Koulutuksen tulevaisuus – lippulaivassa (EDUCA). Tällä hetkellä Ruutu toimii vastuullisena tutkijana pitkässä kentälle painottuvassa "Koulu nuorten maailmojen yhdistäjänä" – tutkimushankkeessa yhdessä Markku Jahnukaisen kanssa. Hankkeessa toteutetaan vaiheittain etenevä Muutoslaboratorio-interventio. Ruutu keskittyy tutkimuksissaan lasten ja nuorten kasvu- ja kehittymisyhteisöihin sekä niiden välisiin suhteisiin huomioiden laajemman yhteiskunnallisen kontekstin. Tutkimus kiinnittyy kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan. Ruutu tekee pitkäkestoista kenttätutkimusta ja kentän toimijana yhdistää mielellään teoriaa ja käytäntöä. Uransa aikana Ruutu on työskennellyt erityisluokanopettajana, työnohjaajana, kehittäjänä ja kouluttajana. Lisäksi hän on toteuttanut vaativia tukiprosesseja eri organisaatioissa.

Terhi Vessonen, KT, on vieraileva tutkija Helsingin yliopiston Matemaattiset oppimisvaikeudet -tutkimusryhmässä ja postdoc-tutkija Southern Methodist Universityssä Dallasissa. Terhi on koulutukseltaan erityisopettaja, ja hänen tutkimuksensa keskittyy matemaattisten taitojen oppimiseen ja kehitykseen. Hänen tutkimuksensa keskittyy erityisesti sanallisten matemaattisten tehtävien osaamiseen, murtolukutaitoihin ja varhaisten matemaattisten taitojen osaamiseen ja näihin liittyviin yksilöllisiin ja kontekstuaalisiin tekijöihin. Väitöskirjassaan, jota hän puolusti syyskuussa 2025, hän tutki sanallisten tehtävien osaamista alakouluikäisillä oppilailla meta-analyyttisen lähestymistavan avulla. Menetelmällisesti Terhi käyttää tutkimuksessaan interventioasetelmia, mittareiden validointia, sekä systemaattisia kirjallisuuskatsauksia ja meta-analyysejä.

 on koulutukseltaan fysioterapeutti ja liikuntatieteiden maisteri. Vanhala työskentelee tällä hetkellä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa yliopisto-opettajana sekä väitöskirjatutkijana . Väitöskirjatyössään hän tutkii fyysisen aktiivisuuden sekä motoristen, toiminnanohjauksen ja matemaattisten taitojen kehityksellisiä yhteyksiä 3-6-vuotiailla lapsilla. 

Tutkimusteemat

, KTM, on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan on positiivisen psykologian vahvuusperustaisen lähestymistavan tutkiminen osana suomalaista varhaiskasvatusta. Pardonin monitieteinen tausta yhdistettynä yli kymmenen vuoden kokemukseen liike-elämästä tuovat hänen tutkimukseensa oman, käytännönläheisen otteensa. Pardon hyödyntää tutkimuksessaan pragmaattista ja monimenetelmällistä tutkimusotetta empiiristen kyselytutkimusten ja haastattelujen muodossa.

Projektit

Väitöskirja: Ystävällisyyden ja myötätunnon opetus varhaiskasvatuksessa, ohjaajina Lotta Uusitalo ja Arniika Kuusisto, 2023–2026

Suomen Akatemian akatemiahanke: Lapsi ajassa - eksistentiaalinen resilienssi varhaislapsuudessa, yhdessä Arniika Kuusiston, Saila Poulterin, Jonna Kankaan, Liam Gearonin ja Lassi Lavannin kanssa, 2023–2027

, kasvatustieteen maisteri, toimii tutkimusavustajana .

Tutkimusteemat

Stalchenkon päätavoitteenansa on laadukkaan varhaiskasvatuksen edistäminen. Tutkimusavustajana hän on mukana päiväkoti-ikäisten lasten kehityksen eri osa-alueisiin vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa, kuten matemaattisen osaamisen kehityksessä. Hankittu tieto auttaa tehokkaiden oppimismenetelmien kehittämisessä, jotka tukevat lapsia monipuolisten taitojen oppimisessa, sekä edistävät lasten hyvinvointia ja terveellistä kehitystä oppimisympäristössään. Nykyisessä tutkimuksessaan Stalchenko käyttää kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä poikkileikkausaineiston analysointiin.

Projektit

-tutkimuksessa selvitetään matemaattisten ja motoristen taitojen sekä fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä päiväkoti-ikäisillä lapsilla (Prof. Pirjo Aunion johdolla)

projektissa selvitetään Suomalaisten kasvattajien ja opettajaopiskelijoiden neurotieteellisiin faktoihin liittyviä väärinkäsityksiä (Dr. Lotta Uusitalon johdolla).

, KTM, on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan on lasten ja nuorten lukutaito. Ensimmäisessä artikkelissaan Ståhlberg validoi  ja tutki sukupuolen sekä syntymäkuukauden yhteyksiä lukutaitoon. Toisessa artikkelissa teemana oli suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärää opiskelevien lukutaidon taso ja S2-oppimäärän sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen yhdenvertainen, tarkoituksenmukainen ja eettinen valitseminen. Kolmas artikkeli käsittelee lasten ja nuorten älypuhelimen käyttöä ja käytön yhteyksiä lukutaitoon. Ståhlberg omistaa Lukuseula Oy:n ja toimii yrityksen toimitusjohtajana. Yritys tarjoaa luku- kirjoitus- ja matemaattisten taitojen arviointipalvelua ja oppimisanalytiikkaa kouluille ja kunnille.

on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän tutkii väitöskirjassaan neuropsykiatriaan viittaavaa nepsy-käsitettä ja sen käyttöä koulumaailmassa kriittisellä diskurssianalyyttisella otteella. Nepsy-käsitteestä on tullut suosittu tapa jäsentää koulutuksellisia haasteita: kouluissa toimii nepsy-valmentajia ja opetushenkilöstölle markkinoidaan nepsy-koulutuksia. Vyyryläinen tarkastelee tätä käsitteellistä trendiä pyrkien ymmärtämään sen funktioita ja valtasuhteita. Hän on kiinnostunut psykologisen ja lääketieteellisen terminologian ja selitysmallien leviämisestä myös näiden alojen ulkopuolelle, kuten koulutukseen ja koulutuspolitiikkaan, sekä niiden taipumuksesta siirtää huomiota rakenteista yksilöihin. Vyyryläinen on aiemmin työskennellyt erityisluokanopettajana perusopetuksessa.

työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa ja hänellä on tausta varhaiskasvatuksen erityispedagogiikassa. Koulutukseltaan Föhr on kasvatustieteiden maisteri.

Hänen nykyiset tutkimuskiinnostuksensa liittyvät yksilöllisiin eroihin pienten lasten matemaattisessa osaamisessa, varhaisten matemaattisten taitojen kehitykseen sekä näiden taitojen pysyvyyteen ja muutoksiin ajan kuluessa.

Lisäksi Föhr on kiinnostunut matemaattisen kielen roolista matemaattisen ajattelun kehityksessä sekä siitä, miten toisen kielen oppijoita voidaan tukea tehokkaasti.