Pirjo Aunio on erityispedagogiikan professori, joka johtaa Active Numeracy (Matemaattiset oppimisvaikeudet) - tutkimusryhmää.
Tutkimusteemat
Professori Aunion tutkimus keskittyy matemaattisten taitojen oppimisen ja matematiikan oppimisvaikeuksien ymmärtämiseen. Hänen keskeisenä tavoitteenaan on kehittää näyttöön perustuvia menetelmiä matemaattisten oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi ja interventio-ohjelmia tukemaan matemaattisten perustaitojen oppimista. Tällä hetkellä Aunio tutkii varhaisten matemaattisten taitojen, fyysisen aktiivisuuden, motoristen taitojen, toiminnanohjauksen ja kielen oppimisen kehitysdynamiikkaa. Tutkimusmetodiset lähestymistavat ovat interventiotutkimukset päiväkodeissa ja kouluissa, pitkittäisaineistojen avulla oppimisen mallintaminen sekä arviointivälineiden validiteetti- ja luotettavuustodisteiden tuottaminen ja tarkasteleminen. Aunio metodologinen kiinnostus kohdistuu myös systemaattisten kirjallisuuskatsauksien tekemiseen.
Nykyiset hankkeet
"Motoristen ja varhaisten laskutaitojen kehitysdynamiikka lapsilla, joilla matemaattisia oppimisvaikeuksia - kulttuurien välinen vertailu Afrikan maista" Helsingin yliopisto, GINTL 2022-2024
"3-5-vuotiaiden lasten motoristen ja varhaisten matemaattisten taitojen kehitysdynamiikka ja vuorovaikutus". Opetus- ja kulttuuriministeriö, Liikuntaneuvosto, Suomen Akatemia 2019-2022 (pidennetty 2023)
”4-6-vuotiaiden lasten motoristen ja varhaisten matemaattisten taitojen kehitysdynamiikka ja vuorovaikutus” Suomen Kulttuurirahasto 2019-2022
Markku Jahnukaisen tutkimus sekä opetus keskittyy 1) sellaisten yksilöiden elämänkulkuihin ja siirtymiin, joilla on moninaisia opetuksellisia tarpeita ja 2) inkluusioon sekä erityispedagogiikkaan liittyvään koulutuspolitiikkaan. Jahnukainen toimii parhaillaan Suomen Akatemian rahoittaman konsortion INCLUSIVE-TUETTU 2020-2024 johtajana. Kyseisessä tutkimushankkeessa selvitetään inkluusion toimivuutta opetuksen toteutuspaikan näkökulmasta.
Minna Törmänen on toiminut vierailevana professorina Sveitsissä Zurichissä vuodesta 2019 alkaen (University of Teacher Education in Special Needs). Lisäksi Törmänen toimii vierailevana tutkijana Helsingin yliopistossa ja hänellä on dosentuuri Åbo Akademissa.
Tutkimusteemat
Törmäsen tutkimukselliset intressit sijoittuvat tuen tarpeessa olevien kasvuun, kehitykseen sekä oppimiseen. Törmänen on kiinnostunut oppimisen prosesseista, erityisesti kognitiivisten prosessien kuten toiminnanohjauksen toimintojen kehityksestä sekä tukemisesta tutkimusperustaisilla interventiomenetelmillä. Hän on tutkinut sekä kognitiivisia että opetussuunnitelmaan perustuvia interventio-ohjelmia eri maissa sekä koulutusjärjestelmissä. Monitieteellisen oppimisen edellytyksiin ja sen taustatekijöihin liittyvän tutkimuksen lisäksi Törmänen on soveltanut tutkimustaan pedagogisten käytänteiden sekä oppimisympäristöjen laadun kuten inkluusion tarkasteluun. Hänen tutkimuksensa näiden teemojen ympärillä pohjautuvat monitieteiseen sekä kansainväliseen lähestymistapaan inkluusion sekä oikeudenmukaisuuden kehittämisessä.
Projektit
“Children with pre- and early term birth and their cognitive development and executive functions in families having social burdens”. Longitudinalstudie ZEPPELIN - Förderung ab Geburt (The Zurich Equity Prevention Project with Parents’ Participation and Integration) University of Teacher Education in Special Needs in Zurich, Switzerland, The Swiss National Science Foundation
"Inclusive Education and Special Needs Educational Governance in Europe – Multidisciplinary approach when developing inclusion and equity” University of Teacher Education in Special Needs in Zurich, Switzerland
“Longitudinal intervention study Arts@School in inclusive education: Musical and movement activities and their effects on children`s academic achievements and cognitive functioning”, PI: Mari Tervaniemi, University of Helsinki & Eeva Anttila and Marja-Leena Juntunen, University of Arts, Finland
“The developmental dynamics in motor and early numeracy skills in children who are at risk of mathematical learning difficulties - a cross-cultural comparison across African countries”, PI: Pirjo Aunio, University of Helsinki, Finland
Lotta Uusitalo on dosentti, vanhempi yliopistonlehtori sekä Helsingin yliopiston erityispedagogiikan johtaja.
Tutkimusteemat
Uusitalon tutkimusintressit suuntautuvat positiiviseen kasvatukseen ja vahvuuslähtöiseen opetukseen. Hän tutkii oppilaiden hyvinvoinnin ja luonteenvahvuuksien käytön yhteyttä inklusiivisissa luokissa. Käyttäytymisen haasteet ja sosiaalinen ekskluusio hikikomori-ilmiö mukaan lukien kuuluvat hänen tutkimusaiheisiinsa. Uusitalo vetää opiskelijoittensa kanssa useita positiivisen kasvatuksen alan interventioita sekä varhaiskasvatuksessa että peruskoulussa. Hän on kirjoittanut runsaasti opettajankoulutuksen käytännönmateriaalia, jota tutkitaan interventioissa. Hänen projektinsa ovat useimmiten monimenetelmäisiä. Hänen uusin hankkeensa keskittyy neuromyytteihin ja keinoihin kumota ne.
Projektit
Ystävällisyyden ja myötätunnon opetus varhaiskasvatuksessa (yhdessä Katri Pardonin kanssa).
Erityisen tuen oppilaiden resilienssi (Annukka Töyrin kanssa).
Suomalaisten kasvattajien ja opettajaopiskelijoiden neuromyytit (yhdessä Helsinki SEN -tutkimusyhteisön kanssa).
Kasvatustieteen tohtori Kati Sormunen toimii varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa.
Tutkimusteemat
Sormunen keskittyy tutkimuksessaan laaja-alaisesti inklusiivisen oppimisen ja opetuksen teemoihin, joita hän tutkii tutkimuskäytäntökumppanuudessa kentän toimijoiden kanssa. Yhteiskehittämistyössään ja tutkimuksessaan Sormunen nojautuu educational design researchin (EDR) periaatteisiin, jossa tietoa kerätään ja analysoidaan monimenetelmällisesti hyödyntäen laadullista etnografiaa sekä sosiaalista ja yhteistapausten verkostoanalyysia.
Projektit
”Generation AI-hankkeessa kehitetään interventioita, joilla voidaan parantaa lasten resilienssiä teknologistuvassa maailmassa sekä luoda ja edistää kyberturvallisuusajattelua.” Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen neuvosto, 2022-2025.
“INCLEAD-projektissa tutkitaan inklusiivisen koulun ja varhaiskasvatuksen johtamista.” Helsingin yliopisto, 2021-2023.
”Growing mind / kasvava mieli -hankkeessa tarkastellaan kasvatuksellisia transformaatioita yksilöllisen, sosiaalisen ja institutionaalisen uudistumisen tukemiseksi digitaalisena aikakautena.” Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen neuvosto, 2022-2025.
KETTU-hankkeessa keskitytään kestävyyskasvatuksen teemoihin varhaiskasvatuksessa. Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki 2020-2024.
Dosentti, KT, Raisa Ahtiainen työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen (HEA) sekä Kasvatus- ja opetusalan johtajuuden tutkimus- ja koulutusryhmän (KAJO) vastuullisena tutkijana. Lisäksi Raisa on Tallinnan yliopiston vieraileva tutkija. Hänen tutkimuksensa erityispedagogiikan ja inkluusiokysymysten kentällä keskittyy koulutukselliseen muutokseen, koulutuksen kehittämiseen, yhteisopettajuuteen sekä koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden johtamiseen.
Kasvatustieteen tohtori Juho Honkasilta toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Honkasilta soveltaa kriittisiä sosiologisia lähestymistapoja kuten vammaistutkimuksen näkökulmia tutkimuksessaan inkluusiosta, medikalisaatiosta ja psykiatrisaatiosta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Hän pyrkii tutkimuksellaan ymmärtämään ja tekemään näkyväksi rakenteita, normatiivisia oletuksia sekä ableistisia ideologioita, jotka näkevät erilaisuuden luokittelun sekä nimeämisen tarkoituksenmukaisena sekä käytännöllisenä kasvatuksen konteksteissa. Esimerkki tällaisesta luokittelusta on ”oppilaat, joilla on erityisen tuen tarpeita” (”students with SEN”). Honkasillan viimeaikainen tutkimus on keskittynyt iän suhteelliseen vaikutukseen ADHD:n diagnosoinnissa sekä lääkitsemisessä, inkluusion paradoksiin suomalaisen perusopetuksen rakenteissa, ADHD-diagnoosin rooliin institutionaalisena ja sosiaalisena hallinnan keinona, sekä ADHD:n diagnostisen kategorian essentialistiseen luonteeseen ICD-10, DSM-5 ja DSM-5-TR-tautiluokituksissa. Lisäksi hän tutkii tutkimusperustaisen käyttäytymisen tukemisen toteutumista suomalaisissa peruskouluissa Professori Joseph Gagnonin johtamassa tutkimusprojektissa. Honkasilta on myös Helsingin yliopiston AGORA – kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tutkimuskeskuksen jäsen.
Olli-Pekka Malinen toimii erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Parhaillaan hän työskentelee asiantuntijana Global Innovation Network for Teaching and Learning (GINTL) koordinaatiotiimissä keskittyen erityisesti Kiina -yhteistyöhön. Uransa aikana Malinen on työskennellyt niin tutkijana, opettajana, opettajankouluttajana, kansainvälisenä koulutuksen asiantuntijana sekä monitieteisen tutkimusinstituutin varatoiminnanjohtajana. Hänen tutkimuksensa keskittyy inklusiiviseen opetukseen, opettajien pystyvyyden kansainväliseen ja vertailevaan tutkimukseen sekä tutkimusperustaisiin opettajien ammatillisen kehittymisen malleihin. Yksi esimerkki hänen tämänhetkisistä tutkimusaktiviteeteistaan on ”Opettajien käsitykset, odotukset, aikomukset ja toiminta inklusiivisessa opetuksessa”-projekti, jossa tutkitaan inklusiivista opetusta opettajien näkökulmasta soveltaen suunnitellun käyttäytymisen teoriaa.
Nykyisiä hankkeita
Global Innovation Network for Teaching and Learning (GINTL) Kiina- ja Afrikka -verkostojen koordinointi, Helsingin yliopisto 2021–2024
”Opettajien inklusiiviseen opetukseen liittyvät käsitykset, odotukset, aikomukset ja toiminta”, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto
”Leikillisyyden pedagogiikka ja minäpystyvyys kiinalaisten ja suomalaisten varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa”, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Beijing Normal University
Kasvatustieteen tohtori Hanna Lampi toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Lampea inspiroi yhteisopettajuus, inklusiivinen pedagogiikka, vuorovaikutus, ihmisten osallisuus, yhdenvertaisuus sekä globaalikasvatus. Hänen väitöskirjansa (2017) käsitteli eri puolilla maailmaa asuvien lasten tulevaisuuspiirustuksia. Hannan tavoitteena on jatkaa väitöskirjassa aloittamaansa työtä tutkimalla pitkittäisaineistonsa - nyt jo aikuisten suomalaisten sekä tansanialaisten - tulevaisuuskuvia. Hanna on työskennellyt opettajana varhaiskasvatuksesta läpi peruskoulun eri rooleissa ja monissa eri luokkamuodoissa. Ohjaavana opettajana toimimisen ansiosta Hanna tuntee suomalaisen varhaiskasvatuksen sekä koulumaailman laajasti eri kunnissa myös käytännön tasolla.
Filosofian tohtori, dosentti Sai Väyrynen on erityispedagogiikan yliopistonlehtori, ja johtaa tällä hetkellä Global Innovation Network for Teaching and Learning (GINTL) Afrikan mantereen ja Kiinan yhteistyötä kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. GINTL-verkosto pyrkii edistämään 20 suomalaisen korkeakoulun yhteistyötä opetuksen ja oppimisen vaikuttavuuden voimistamiseksi yhdessä Afrikan maiden, Kiinan sekä Intian yhteistyökumppaneiden kanssa. Väyrysellä on monipuolinen tausta opetuksen saralla työskenneltyään luokan- sekä erityisopettajana kuin myös opettajankouluttajana. Kansainvälisesti hän on työskennellyt asiantuntijana UNESCO:lla Zimbabwessa sekä päämajassa Ranskassa, inklusiivisen kasvatuksen vanhempana neuvonantajana Etelä-Afrikan ja Tansanian opetusministeriöissä. Etiopiassa hän on työskennellyt opetussektorin erityisasiantuntijana Suomen suurlähetystössä. Väyrynen on myös työskennellyt monien kehitysyhteistyötahojen kanssa eri Afrikan maissa. Väyrysen tutkimukselliset intressit kasvatuksen alalla liittyvät kasvatus- ja koulutuspolitiikkaan, inkluusioon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, inklusiiviseen pedagogiikkaan, inklusiiviseen opettajankoulutukseen ja kasvatuksen ymmärtämiseen erilaisista näkökulmista.
Kasvatustieteen tohtori Meri Lintuvuori työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa (HEA) ja Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmässä (REAL). Lintuvuoren tutkimukset liittyvät pääosin oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, perusopetuksen koulutuspolitiikkaan sekä koulutukselliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Väitöskirjassaan hän tutki perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmän lisäksi tuen virallista tilastointia.
Kasvatustieteen tohtori, erityisopettaja Nina Heräjärvi työskentelee erityispedagogiikan yliopisto-opettajana Helsingin yliopistossa. Hän tutkii eri tavoin vammaisten nuorten elämänlaatua ja koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujärjestelmien liittymistä elämänlaatuun nuorten transitiovaiheessa aikuisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa palvelujärjestelmissä kehittämiskohteita nuorten palvelujärjestelmäkokemusten ja nuorilta kerätyn elämänlaatutiedon perusteella. Tämän tiedon avulla palvelujärjestelmiä voidaan kehittää niin, että nuorten yksilölliset tarpeet tulevat palveluissa huomioiduiksi.
Terhi Vessonen toimii väitöskirjatutkijana Active Numeracy (Matemaattiset oppimisvaikeudet) – tutkimusryhmässä. Taustaltaan Vessonen on kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja. Matematiikan oppiminen sekä siihen liittyvät arviointi- ja interventiomenetelmät ovat Vessosta kiehtovia aiheita tutkimuksen saralla. Väitöskirjassaan hän tutkii sitä, miten alakouluikäisiä lapsia voidaan tukea matemaattisessa ongelmanratkaisussa.
Anssi Vanhala on koulutukseltaan fysioterapeutti ja liikuntatieteiden maisteri. Vanhala työskentelee tällä hetkellä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa yliopisto-opettajana sekä väitöskirjatutkijana Toimi ja opi- tutkimushankkeessa. Väitöskirjatyössään hän tutkii fyysisen aktiivisuuden sekä motoristen, toiminnanohjauksen ja matemaattisten taitojen kehityksellisiä yhteyksiä 3-6-vuotiailla lapsilla.
Tutkimusteemat
Katri Pardon, KTM, on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan on positiivisen psykologian vahvuusperustaisen lähestymistavan tutkiminen osana suomalaista varhaiskasvatusta. Pardonin monitieteinen tausta yhdistettynä yli kymmenen vuoden kokemukseen liike-elämästä tuovat hänen tutkimukseensa oman, käytännönläheisen otteensa. Pardon hyödyntää tutkimuksessaan pragmaattista ja monimenetelmällistä tutkimusotetta empiiristen kyselytutkimusten ja haastattelujen muodossa.
Projektit
Väitöskirja: Ystävällisyyden ja myötätunnon opetus varhaiskasvatuksessa, ohjaajina Lotta Uusitalo ja Arniika Kuusisto, 2023–2026
Suomen Akatemian akatemiahanke: Lapsi ajassa - eksistentiaalinen resilienssi varhaislapsuudessa, yhdessä Arniika Kuusiston, Saila Poulterin, Jonna Kankaan, Liam Gearonin ja Lassi Lavannin kanssa, 2023–2027
Natalia Stalchenko, kasvatustieteen maisteri, toimii tutkimusavustajana Toimi ja opi- tutkimushankkeessa.
Tutkimusteemat
Stalchenkon päätavoitteenansa on laadukkaan varhaiskasvatuksen edistäminen. Tutkimusavustajana hän on mukana päiväkoti-ikäisten lasten kehityksen eri osa-alueisiin vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa, kuten matemaattisen osaamisen kehityksessä. Hankittu tieto auttaa tehokkaiden oppimismenetelmien kehittämisessä, jotka tukevat lapsia monipuolisten taitojen oppimisessa, sekä edistävät lasten hyvinvointia ja terveellistä kehitystä oppimisympäristössään. Nykyisessä tutkimuksessaan Stalchenko käyttää kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä poikkileikkausaineiston analysointiin.
Projektit
Toimi ja opi -tutkimuksessa selvitetään matemaattisten ja motoristen taitojen sekä fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä päiväkoti-ikäisillä lapsilla (Prof. Pirjo Aunion johdolla)
Kasvatusalan Neuromyytit projektissa selvitetään Suomalaisten kasvattajien ja opettajaopiskelijoiden neurotieteellisiin faktoihin liittyviä väärinkäsityksiä (Dr. Lotta Uusitalon johdolla).
Lauri Ståhlberg, KTM, on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan on lasten ja nuorten lukutaito. Ensimmäisessä artikkelissaan Ståhlberg validoi Lukuseulan ja tutki sukupuolen sekä syntymäkuukauden yhteyksiä lukutaitoon. Toisessa artikkelissa teemana oli suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärää opiskelevien lukutaidon taso ja S2-oppimäärän sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen yhdenvertainen, tarkoituksenmukainen ja eettinen valitseminen. Kolmas artikkeli käsittelee lasten ja nuorten älypuhelimen käyttöä ja käytön yhteyksiä lukutaitoon. Ståhlberg omistaa Lukuseula Oy:n ja toimii yrityksen toimitusjohtajana. Yritys tarjoaa luku- kirjoitus- ja matemaattisten taitojen arviointipalvelua ja oppimisanalytiikkaa kouluille ja kunnille.
Hillevi Vyyryläinen on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän tutkii väitöskirjassaan neuropsykiatriaan viittaavaa nepsy-käsitettä ja sen käyttöä koulumaailmassa kriittisellä diskurssianalyyttisella otteella. Nepsy-käsitteestä on tullut suosittu tapa jäsentää koulutuksellisia haasteita: kouluissa toimii nepsy-valmentajia ja opetushenkilöstölle markkinoidaan nepsy-koulutuksia. Vyyryläinen tarkastelee tätä käsitteellistä trendiä pyrkien ymmärtämään sen funktioita ja valtasuhteita. Hän on kiinnostunut psykologisen ja lääketieteellisen terminologian ja selitysmallien leviämisestä myös näiden alojen ulkopuolelle, kuten koulutukseen ja koulutuspolitiikkaan, sekä niiden taipumuksesta siirtää huomiota rakenteista yksilöihin. Vyyryläinen on aiemmin työskennellyt erityisluokanopettajana perusopetuksessa.