Uutiset
Tällä sivulla pääset tutustumaan viimeaikaisiin Helsingin Erityispedagogiikan tutkimusyhteisöön liittyviin uutisiin .
Mistä lisääntynyt ADHD:n diagnosointi kertoo? Yliopistonlehtori Juho Honkasilta MTV3:n Uutisaamussa ja YLE:n podcastissa

Tutkimusyhteisömme jäsen, yliopistonlehtori Juho Honkasilta vieraili syksyllä 2022 MTV3:n Uutisaamussa sekä YLE:n Asta Leppä ja Surujen Suomi - podcastissa. Honkasilta tiivistää vierailujen sisältöä seuraavasti:

"Sekä Ylen podcastissa että MTV3:n uutisaamussa keskustelen siitä, kuinka ADHD psykiatrian diagnostisena kategoriana ei kerro pelkästään diagnosoinnin kohteina olevien yksilöiden kokemista arjen haasteista, vaan myös yhteiskuntamme ja kulttuurimme tavoista reagoida yksilöihin haasteineen nimeämällä heidän kokemiaan haasteita toimintakyvyssä ja arjessa häiriöksi. Teen eron käyttäytymisen ja toimintakyvyn sekä niiden oireiksi ja häiriöksi nimeämisen välillä, ja keskityn pohtimaan syitä ja seurauksia tämän nimeämisen teon taustalla. Yhtäältä diagnostisen kategorian määrittämät rajat ns. ”normaalin – kyvykkään ja tuotteliaan – yksilön” ja ”poikkeavan – oirehtivan ja tuottamattoman – yksilön” välillä ovat lähtökohtaisesti normatiiviset ja arvolatautuneet, jolloin diagnostinen kategoria selitysmalleineen tuottaa toiseutta, ”poikkeavia” ja ”häiriöisiä” yksilöitä. Toisaalta, diagnostiset selitysmallit sekä diagnoosin saaminen mahdollistaa sekä erilaisia kohdennettuja tuen keinoja toimintakyvyn edistämiseksi että itsen ja toisten empaattisen kohtaamisen ja voimaantumisen. Keskityn siis siihen, miten ADHD diagnostisena kategoriana ilmentää aikaamme pohtimalla, miten diagnoosi toimii arjessamme niin institutionaalisella, sosiaalisella kuin yksilöllisellä tasolla."

Sekä Uutisaamun vierailu että podcast-jakso ovat vapaasti katsottavissa ja kuunneltavissa alla olevista linkeistä.

Toimiiko yhdenvertainen peruskoulu? Yliopistonlehtori Päivi Pihlaja Ylen Aamussa

Tutkimusyhteisömme jäsen, yliopistonlehtori Päivi Pihlaja vieraili Ylen Aamussa Perjantaina 16.9.2022, jossa aiheena oli yhdenvertaisen peruskoulun toteutuminen. Pihlaja kiteyttää keskustelun ydinviestiä seuraavasti:

"Inkluusion periaate takaa jokaiselle oppilaalle oikeuden tasavertaiseen ja yhdenvertaiseen oppimiseen ja osallistumiseen. Suomi on sitoutunut siihen, että tasa-arvo, osallisuus ja yhteisöllisyys sekä moninaisuuden arvostaminen ohjaavat päätöksentekoa ja sitä että kouluissa kuljetaan kohti inkusiivista kasvatusta kaikille.. Tällöin syrjivät käytännöt sekä osallisuuden esteet tulisi poistaa. Inklusiivisten arvojen toteutuminen on haasteellista yhteiskunnassa, jossa tehokkuus ja  kilpailullisuus vallitsevat. 

Inkluusio koulussa sisältää erityisopetuksen ja myös muita resursseja lapsen tueksi. Työntekijöiden osaaminen ja asenteet ovat myös resursseja. Myös opettaja tarvitsee tukea työssään. 

Ei voi väittää, että inkluusio ei toimi, kun sitä ei edes vielä toteuteta kaikissa kunnissa ja kouluissa.  

Yhtenä ongelmana on perusopetuksen historialliset rakenteet. Kuntaa ja kunnan resursseja ei tarkastella kokonaisuutena ja siten että pohdittaisiin missä nyt tarvitaan tukea."

Alkuperäisen keskustelun pääset katsomaan alla olevasta linkistä.