Nupoutuskipu
Vasikoiden kokemaa nupoutuksesta aiheutunutta kipua ja stressiä sekä erilaisia mahdollisuuksia hoitaa kipua on tutkittu viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti.

Tutkimusnavetoissa on mitattu vasikan elimistön vasteita nupoutukseen sekä seurattu vasikoiden käyttäytymistä ja kasvua ennen toimenpidettä, sen aikana ja jälkeen. Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että nupoutus ilman asianmukaista lääkitystä on vasikalle kivulias , ja nupoutuksesta aiheutuva kipu kestää päiviä.

Ilman asianmukaista rauhoitusta ja puudutusta nupoutetut vasikat yrittävät paeta tilanteesta nousemalla takajaloilleen ja pudottautumalla polvilleen tai kintereilleen, peruuttamalla ja puskemalla, nykimällä tai nyökyttämällä päätään, heiluttamalla häntäänsä, polkemalla jalkojaan ja potkimalla. Nämä kaikki kertovat vasikan kokemasta kivusta ja stressistä. Lisäksi lääkkeettä nupoutettujen vasikoiden sydämen syke sekä veren stressihormonitasot ovat koholla monta tuntia nupoutuksen jälkeen. Ellei nupoutuksesta aiheutuvaa jälkikipua hoideta tulehduskipulääkkein, nupoutetut vasikat ovat levottomia erityisesti ensimmäisen vuorokauden aikana nupoutuksen jälkeen. Ne menevät makuulle ja nousevat uudelleen ylös tavanomaista useammin.

Nupoutuskipu etenee pään alueen hermoista aivorungon kautta selkäytimeen, sieltä takaisin aivorungon kautta aivokuorelle. Kaso oheinen interaktiivinen esitys sivun alareunasta.

Kivuliaat vasikat hoitavat ja rapsuttavat itseään tavanomaista harvemmin, mutta puistelevat ja kyhnyttävät päätään useammin kuin asianmukaisesti kipulääkityt vasikat. Myös sosiaalinen käyttäytyminen ja leikkiminen vähenevät. Ilman puudutusta ja rauhoitusta nupoutetut vasikat alkavat nupoutuksen jälkeen myös märehtiä myöhemmin kuin lääkityksessä ja/tai rauhoituksessa nupoutetut vasikat.

Nupoutuksen aiheuttama kipu voi kestää viikkoja. Vielä puolitoista viikkoa nupoutuksen jälkeen sarvenaiheiden seutuvilla on puuduttein poistuvaa kipua. Koeolosuhteissa kolme viikkoa aikaisemmin nupoutetut vasikat suosivan paikallispuudutukseen yhdistämäänsä aluetta pitopaikassaan. Osalla vasikoista on kivun merkkejä, kuten kipukäyttäytymistä ja kivulle herkistymistä vielä 3,5 kuukautta nupoutuksen jälkeen, jolloin polttokohdat ovat jo parantuneet.

Viisipäiväinen kipulääkitys rauhoittaa selvästi vasikoiden leporytmiä: Vasikat lepäävät enemmän, harvemmin ja pitempään kerrallaan kuin ilman kipulääkitystä olevat nupoutetut vasikat . Riittävä lepo on välttämätöntä kasvavien eläinten hyvinvoinnille. Terveet vasikat makaavat yli puolet vuorokaudesta. Rauhallinen lepo parantaa unen laatua, joka edistää kasvuhormonin erittymistä ja lisää vasikan kasvua. Nupoutuksen jälkeen vasikan olisi saatava rauhassa levätä, sillä lepo parantaa vastustuskykyä ja edistää paranemista. Kipu ja stressi vaikuttavat uneen ja sen laatuun. Kivun voimakkuus näkyy unen sirpaloitumisena. Kipu heikentää unen laatua ja unen puute voi voimistaa kipukokemusta. Kasvavat eläimet tarvitsevat unta aikuisia enemmän. Uni on ehdottoman tärkeää yksilön terveydelle ja hyvinvoinnille.

Vasikat ovat hyvin halukkaita leikkimään, kun niiden perustarpeet on tyydytetty. Sairaudesta tai kivusta kärsivä vasikka ei halua leikkiä. Leikkimistä voidaan tämän vuoksi hyvin käyttää yhtenä apuvälineenä vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin tarkasteluun. Jos vasikkaryhmässä kaikki muut alkavat leikkiä, esimerkiksi saatuaan uutta kuiviketta, mutta yksi ei lähde mukaan vaan seisoo karsinan nurkassa, eläimen tila kannattaa välittömästi tarkastaa.