Eläinlääkäreille
Nupoutukseen käytettyjen rauhoitteiden, puudutteiden sekä tulehduskipulääkkeiden tutkimus on vilkasta.

Vastaavasti myös nupoutuksen jälkikivun kestoon liittyvä tietoa on lisääntynyt viime vuosina.

Pre-emptiivinen kivunhoito ehkäisee kivulle herkistymistä toimenpiteen aikana ja vähentää kipua myös toimenpiteen jälkeen. Multimodaalisessa kivunhoidossa usean eri tavalla vaikuttavan lääkeaineen yhdistelmää käytetään hoitamaan kipua kipuradan eri kohdissa. Näin lääkeaineet tukevat toistensa vaikutuksia, kivunlievitys paranee, lääkkeitä tarvitaan usein pienempiä annoksia ja haittavaikutusten riski vähenee.

Sedaatio

Suomessa on saatavilla useita naudalle rekisteröityjä rauhoitusaineita injektiovalmisteina. Eläinlääkärin on mahdollista rauhoittaa nupoutusta varten myös suun limakalvon kautta imeytyvällä valmisteella, mutta silloin on huomioitava kaskadisäädökset. Vasikan voi puuduttaa ja nupouttaa 10–15 minuutin kuluttua lihaksensisäisestä pistoksesta, 3–5 minuutin kuluttua suonensisäisestä annostelusta ja noin 35–45 minuutin kuluttua suun limakalvolle annostelusta.

Rauhoituksen vaikutus kestää antoreitin ja käytetyn rauhoitteen annoksen mukaan yhdestä kahteen tuntia. Rauhoitetut vasikat on syytä pitää heräämässä lämpimässä, hyvin kuivitetussa ympäristössä. Lisäksi vapaasti maidolla tai juomarehulla juotetut vasikat toipuvat nupoutusrauhoituksesta nopeammin kuin rajoitetulla juotolla olleet vasikat.

Kivunlievitystä voidaan vielä parantaa antamalla rauhoitteen kanssa vasikoille kipua tehokkaammin hoitavaa opioidia.  Alustavien tutkimustulostemme mukaan levometadonin yhdistäminen rauhoitteena yleisesti käytettävään ksylatsiiniin tuottaa riittävän sedaation ja voi parantaa rauhoituksen kipua lievittävää vaikutusta. Lisäksi tällöin ksylatsiinia tarvitaan vähemmän, jolloin rauhoitteen aiheuttama, varsinkin viileissä olosuhteissa haitallinen, vasikoiden ruumiinlämmön lasku  voi jäädä vähäisemmäksi kuin pelkää ksylatsiinia käytettäessä. Levometadonia on mahdollista käyttää vasikoille kaskadivaroaikojen turvin, mutta sen käytöstä tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa käytännön työtä varten.

 

Paikallispuudutus

Vain onnistunut paikallispuudutus estää kipuaistimuksen syntymisen polttokohdassa. Nupoutusta varten puudutetaan paikallispuudutteella sarvenaihetta hermottava nervus cornualis – hermo. Se on n. zygomaticotemporalis hermon haara ja osa kolmoishermoa (nervus trigeminus).

Mikäli puudutus ei toimi, voimakas kipu aikaansaa muutoksia kipuaistimusta vammakohdista aivorungon kautta aivoihin kuljettavassa kipuradassa, jolloin eläin herkistyy kokemaan kivun voimakkaampana toimenpiteen jälkeen. Tämä altistaa vasikan pitkittyneelle ja kroonistuneelle kivulle. Vasikoita ei saa nupouttaa pelkän rauhoituksen turvin, vaan aina tarvitaan toimiva paikallispuudutus.

Puudutteen teho on testattava ennen polttoa.

Puudutteen vaikutus alkaa 5-10 minuutissa ja vasikan ei pitäisi reagoida neulanpistoihin polttokohdassa. Jos vasikka reagoi, sitä ei pidä nupouttaa ennen kuin sarvenaihe on puudutettu uudelleen.

Onnistuneesti puudutettu vasikka ei reagoi nupoutukseen. Jos vasikka reagoi alkavaan polttoon, toimenpide kannattaa keskeyttää ja sarvenaihe puuduttaa uudelleen. Jos vasikka on reagoinut polttoon, mutta nupoutus on silti tehty, vasikalle kannattaa antaa tehostetusti kivunlievitystä toimenpiteen jälkeen. Esimerkiksi annos opioidia, kuten levometadonia, yhdistettynä normaalia pidempään tulehduskipulääkekuuriin, voi ennaltaehkäistä kivulle herkistymistä sekä kivun pitkittymistä ja kroonistumista.

On olemassa useita nupoutettavalle vasikalle sopivia puudutteita, mutta  Euroopassa saa käyttää vain prokaiinia. Sen vaikutusaika on lyhyt, vain noin 30-60 minuuttia. Prokaiinin ja adrenaliinin yhdistelmävalmiste lisää puudutuksen vaikutusaikaa. Yhdistelmää tarvitsee antaa vasikalle määrällisesti vähemmän, koska se on prokaiinipitoisuudeltaan vahvempaa. Pienemmän määrän lisäksi puudutteen lämmittäminen ruumiinlämpöiseksi voi vähentää puudutepistoksen aiheuttamaa kipua. 

Eri puudutteiden tehoa ja vaikutusaikoja ei ole aiemmin vertailtu keskenään ja tutkimusryhmämme tutkii asiaa parhaillaan. Päivitämme sivuille tietoa, sitä mukaa, kun sitä julkaistaan.

 

 

Tulehduskipulääke

Koska puudutteiden vaikutusaika on niin lyhyt, toimenpiteen jälkeistä kipua hoitamaan tarvitaan hyvissä ajoin ennen nupoutusta vasikalle annettu tulehduskipulääke. Tulehduskipulääke hillitsee kudosvaurion aiheuttamaa kivulle herkistymistä, ehkäisee kivun pitkittymistä ja kroonisen kivun syntyä. 

Tulehduskipulääke estää prostaglandiinien muodostumista polttokohdassa ja vasikan keskushermostossa. Siksi tulehduskipulääke olisi annettava niin, että se vaikuttaa jo  polton alkaessa . Näin se on valmiina estämään prostaglandiinien muodostumista ja hoitamaan kipua heti vaurion tapahduttua ja puudutteen vaikutuksen lakattua, eivätkä polttokohtaan syntyneet kipua ja kivulle herkistymistä lisäävät välittäjäaineet saa lääkitykseltä etumatkaa. 

Meloksikaami annettuna nahan alle tai laskimonsisäisesti on Euroopassa hyväksytty vasikoiden nupoutuksen jälkeiseen kivunlievitykseen. Meloksikaamin pitkä puoliintumisaika mahdollistaa yhdellä ennen nupoutusta annetulla lääkeannoksella noin 1–2 vuorokauden kivunlievityksen toimenpiteen jälkeen. Vielä ei ole selvyyttä, kuinka usein meloksikaami olisi nupoutettaville vasikoille annettava, jotta se hoitaisi kipua mahdollisimman hyvin. Käytännön kokemukset ovat olleet hyviä tilalle jätettävästä toisesta meloksikaamiannoksesta annettavaksi  48 tuntia nupoutuksen jälkeen. 

Vasikoille voidaan käyttää myös muita tulehduskipulääkkeitä kuten fluniksiinimeglumiinia, ketoprofeenia ja karprofeenia. Ketoprofeenia ja fluniksiinimeglumiinia pidetään yleisesti liian lyhytvaikutteisina nupoutuskivun hoitoon, jollei niiden annoksia voida uusia tiheästi. Karprofeenilla vaikutusaika on pidempi, mutta sen käytöstä nupoutuskivun hoitoon tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Nupoutuskipu jatkuu useita päiviä toimenpiteen jälkeen ja voi kestää vielä tätäkin pidempään. Vasikat tuntevat kipua myös yksilöllisesti. Vielä ei tiedetä, miksi joillakin vasikoilla kipu toimenpiteen jälkeen pitkittyy tai muuttuu sairaalloiseksi kivuksi. Uusissa tutkimuksissa, joissa vasikoiden on todettu kärsivän kivusta viikkoja nupoutuksen jälkeen ja  altistuvan sairaalloiselle kivulle, on  tulehduskipulääkettä annettu  vain kerran polton jälkeen. Tulevaisuuden tutkimustieto kertoo, voiko ennen nupoutusta hyvissä ajoin annettu tulehduskipulääke, jonka annos vielä toistetaan nupoutuksen jälkeen, käytännössä lyhentää vasikoiden kokeman kivun kestoa ja vähentää kivulle herkistymistä ja sairaalloisen kivun riskiä.

Tulehduskipulääkkeiden käytön haasteet

Vasikat ovat alttiita sairastumaan nupoutuksen jälkeen, koska toimenpide aiheuttaa stressiä, rasittaa elimistöä, ja häiritsee puolustuskyvyn toimintaa. Nupoutusta varten annettu tulehduskipulääkitys voi peittää sairauden, esimerkiksi hengitystietulehduksen, ensioireita, jolloin niitä on hankalampi havaita. 

Jos vasikka osoittaa kivusta kertovia merkkejä vielä sille 48 tunnin kuluttua nupoutuksesta annetun toisen tulehduskipulääkeannoksen jälkeen, kannattaa  harkita kipulääkekuurin pidentämistä. Erityisesti, jos nupoutusvamma näyttää erityisen syvältä tai puudutus ei toiminut halutulla tavalla.

Yleisin haittavaikutus on ruuansulatuskanavaan kohdistuva ärsytys ja mahahaava. Siksi tulehduskipulääkettä saavaa vasikkaa on tarkkailtava huolellisesti mahdollisten haittavaikutusten, kivun tai kipulääkkeen aiheuttamien, varalta. Koska tulehduskipulääkkeet ovat kuivuneen eläimen munuaisille vaarallisia, nestehukasta kärsiville potilaille, esimerkiksi kuivuneille ripulivasikoille, niitä ei saa antaa ennen kuin eläimen nestetasapaino on korjattu. Tämänkin vuoksi kannattaa nupouttaa vain terveitä vasikoita.