Rannikonläheiset ekosysteemit ovat ihmisen toiminnan ja ilmastonmuutoksen seurauksena uhattuina ympäri maailman. Ympäristöministeriön rahoittaman, Tvärminnen eläintieteellisen aseman, kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on nyt seurata miten ja kuinka nopeasti nämä merelliset elinympäristöt muuttuvat ja samalla kehittää uusia pitkäaikaisseurannan menetelmiä ja suosituksia Suomessa.
EU:n 2030 biodiversiteettistrategian tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä laajentaa monimuotoista luontoa sisältävien merellisten suojelualueiden verkostoa koko EU:n alueella. Siksi on tärkeä ymmärtää, miten rannikon elinympäristöt muuttuvat ajan myötä ja miten vastustuskykyisiä ne ovat äkillisille ympäristön muutoksille.
– Meidän hankkeemme on erittäin ajankohtainen ja tärkeä, sillä kehitämme seurantamenetelmän, joka korjaa vakavat puutteet Suomen rannikkoalueen elinympäristöjen tilaa ja pitkäaikaisia muutoksia koskevissa tiedoissa. Hankkeemme tuottamat tiedot ovat ehdottoman tärkeitä, jotta ymmärrämme, miten ympäristönmuutos saattaa muuttaa merielinympäristöjen toimintaa, toteaa hankkeen vetäjä, yliopistotutkija Camilla Gustafsson.
Ympäristöministeriön rahoittama kolmivuotinen CoastalBiomon -hanke toteutetaan Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Hankoniemellä. Hankkeessa yhteistyökumppanina toimii Metsähallituksen koordinoima Biodiversea LIFE IP, joka on Suomen suurin yhteistyöhanke Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi.
Uusi tieto vastaa tulevaisuuden haasteisiin
Hankkeen tavoitteena on luoda seurantaohjelma, joka mahdollistaa vuodenaikaisvaihtelun ja vuosien välisen vaihtelun seurannan rannikonläheisissä elinympäristöissä Suomen rannikkoalueilla. Käytettävien menetelmien paikallinen kokeilu on jo alkanut Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla.
– Kartoitamme elinympäristön ja sen monimuotoisuuden kuten lajikoostumuksen, lajien runsauden ja biomassan pari kertaa vuodessa Tvärminnen eläintieteellisen aseman läheisyydessä sijaitsevalla tutkimuspaikalla, konkretisoi Camilla Gustafsson.
– Samanaikaisesti testaamme uuden tekniikan, fotogrammetrian, soveltuvuutta merenpohjan kolmiuloitteiseen mallintamiseen. Fotogrammetriaa voidaan hyödyntää esimerkiksi merenpohjan kasvillisuuden pitkäaikaisseurannassa.
Keskeisenä tavoitteena on tietokannan rakentaminen, jonka avulla voidaan kehittää tehokas ja alueellisesti laaja seurantaohjelma rannikon merellisten elinympäristöjen nykytilanteen arviointiin ja tulevaisuudessa tapahtuvien muutosten seurantaan.
– Tällä hetkellä maailma muuttuu nopeasti, ja Itämeren rannikkovedet ovat jo lämmenneet. Koska meiltä tällä hetkellä puuttuu laaja seurantaohjelma, emme tiedä ovatko merellisten elinympäristöjen levinneisyys ja toiminta jo muuttunut tai muuttuuko se mahdollisesti tulevaisuudessa. Tämän hankkeen myötä perustamme useita pitkäaikaisseurannan kohteita Tvärminnen läheisyyteen. Täten pystymme paremmin havaitsemaan mahdollisia muutoksia elinympäristöissä ja arvioimaan miten nämä muutokset vaikuttavat merellisten elinpiirien toimintaan, toteaa Gustafsson.
Uusi vedenalainen tekniikka
Hankkeen puitteissa käytetään uusia digitaalisen visualisoinnin tekniikoita. Kolmiulotteiseen valokuvaukseen perustuva menetelmä mahdollistaa tarkkojen vedenalaismallien tuottamisen.
– Mallit tarjoavat visuaalisessa muodossa yksityiskohtaista ja kolmiulotteista tietoa elinympäristöjen rakenteesta ja peittävyydestä ja mahdollistavat huolellisen ja tehokkaan pitkäaikaisseurannan kyseisellä tutkimuspaikalla ja myöhemmässä vaiheessa myös muilla tutkimuspaikoilla, toteaa Camilla Gustafsson.
Visuaaliset kuvat yhdistetään paikasta ja sijainnista kertovaan tietoon. Tähän tarkoitukseen käytetään vedenalaista navigaatiomenetelmää, jonka avulla seuranta myös suuremmalla alueella ja heikossa näkyvyydessä onnistuu.
Kaukokartoitusmalli kehitteillä
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda tehokas kaukokartoitusmalli sekä suosituksia erilaisista ja eri tarkkuudella toimivista pitkäaikaisseurantamenetelmistä. Kartoitustyö tehdään yhteistyössä Metsähallituksen monimuotoisuushankkeen Biodiversea kanssa.
Biodiversean suorittama kaukokartoitus drone-lennokkien ja satelliittikuvien avulla yhdistetään Tvärminnestä tehtyjen yksityiskohtaisten elinympäristöjen monimuotoisuuskartoitukseen.
– Kaukokartoitusmallien perusteella pystymme antamaan suosituksia siitä, mitkä kohteet Suomen rannikolla ovat sopivia ja tehokkaita pitkäaikaisseurantapaikkoja.
– Tällä tavoin pitkäaikaisseurantaa pystytään keskittämään mahdollisimman hyvin eri vedenalaisia luontotyyppejä edustaville tutkimuspaikoille, mikä parantaa vedenalaisten elinympäristöjen pitkäaikaisseurannan kustannustehokkuutta, alleviivaa Gustafsson.
Hanke toteutetaan vuosina 2022-2024 ja tekninen raportti sekä suositukset erilaisista ja eri tarkkuudella toimivista pitkäaikaisseurantamenetelmistä tulee olemaan kaikille avoin.
Lisätietoja CoastalBiomon -hankkeesta: hankkeen vetäjä Camilla Gustafsson sekä Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkko.