Lämpimät puunväriset hyllyt peittävät pienen huoneen seinät lattiasta kattoon. Laura Haikonen tarkastelee hyllyillä vieri vieressä olevia pieniä muovilaatikoita. Laatikoissa vipeltävät mustamuurahaiset (Formica fusca) ovat osa hänen gradututkimusprojektiaan ja samalla osa tieteen tekemisen pitkää jatkumoa.
– Olen pienestä lapsesta asti tykännyt tutkia ötököitä, selkärangattomien pienikokoinen maailma on mielestäni todella mielenkiintoinen, sanoo Oulun yliopiston biologian opiskelija Laura Haikonen mielenkiinnostaan juuri muurahaisia kohtaan.
Mäntypistiäisen puolustusneste lääkeaineena
Yhteiskunnissa eläville muurahaisille sienisairaudet ovat ainainen uhka. Muurahaiset ovatkin oppineet käyttämään hyväkseen luonnosta löytyviä aineita niiden lääkinnällisten vaikutusten takia. Kekomuurahaiset kantavat muun muassa tietoisesti pihkaa pesiinsä, koska pihka sisältää runsaasti mikrobeja tuhoavia ainesosia.
Muurahaisten itselääkintä onkin aihe, jossa edelleen riittää paljon tutkittavaa ja ymmärrettävää. Laura Haikonen tarkastelee pro gradu -tutkielmaan tähtäävässä tutkimuksessaan lääkeruuan vaikutusta sekä terveisiin että kokeellisesti sairastuneisiin muurahaisiin. Kyseisessä tutkimuksessa lääkeaineena käytetään mäntypistiäisen puolustusnestettä.
Muurahaisille on tarjolla kahta eri ruokalajia, ja tutkimuksessa seurataan muurahaisen ruokailuvalintoja.
– Tarkastelemalla sekä sieni-infektion sairastuttamia että terveitä muurahaisia saan selville vaikuttaako infektio muurahaisten ruokailukäyttäytymiseen. Lisäksi kokeeseen sisältyy muita käsittelyitä, joissa muurahaisille on tarjolla vain yhdenlaista ruokaa kerrallaan. Näiden käsittelyiden avulla testataan lääkeruoan vaikutusta terveisiin ja sairaisiin muurahaisiin, kun ne eivät pääse valitsemaan ruokavaliotaan itse, Laura Haikonen selventää.
Mäntypistiäisten toukan pihkaista puolustusnestettä on käsityönä kerätty toukkien kuorista. Tutkimuksessa seurattavia laatikoita onkin pitkä rivi, yhteensä 100 muovilaatikkoa, joissa jokaisessa on 50 mustamuurahaista. Muurahaisten kuolleisuutta seurataan päivittäin tutkimuksen aikana.
Miksi tämä tieto on tärkeää?
Voisiko mäntypistiäisen puolustusneste olla yksi itselääkinnän keino muurahaisilla? Sitä emme vielä tiedä, mutta mahdollisesti tämä tutkimus osaltaan kerryttää tietoa.
– Mielestäni on arvokasta saada laajempi käsitys siitä, miten muurahaiset puolustautuvat uhkia vastaan. Tieto on mukavaa, Laura Haikonen kiteyttää.
Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla on vuosien varrella tutkittu muurahaisten elämää monesta näkökulmasta: immuunipuolustusta, pesätoverien tunnistusta, sukulaisten välisiä konflikteja ja pesien lois-, bakteeri- sekä sienikantoja.
Laura haluaakin nostaa kotimaisen luonnon oikeaan arvoonsa. Ei ole tarvetta lähteä sademetsään löytääkseen jännittäviä tutkimuskysymyksiä.
– Kotimainen luonto on superjännittävä. Sieltä löytyy vaikka mitä ja vastaan tulee koko ajan tosi paljon mielenkiintoista, Laura toteaa.
Miltä tutkijan työ näyttää sinun näkökulmastasi?
– Mielestäni se vaikuttaa mielenkiintoiselta ja antoisalta, mutta se on myös työlästä ja vaativaa työtä, toteaa Laura Haikonen.
Laura Haikonen opiskelee Oulun yliopistossa biologian maisterikoulutuksessa pääaineenaan ekologia. Hänelle myönnettiin vuonna 2023 J.A. Palménin muistosäätiön historian ensimmäinen gradustipendi. Muistosäätiö hallinnoi Tvärminnen eläintieteellisen aseman perustajan J.A. Palménin (1845-1919) 70-vuotispäivän kunniaksi lahjoitettuja varoja.