Suomi liittyi Natoon määrätietoisesti ja nopeasti poliittisen johdon yksimielisellä päätöksellä. Vaikka turvallisuuspolitiikan käännös oli suuri, sitä ei julkisuudessa juuri kyseenalaistettu.
Aiempi ulkopolitiikan linja ja päätökset ovat sen sijaan joutuneet uuden tarkastelun kohteeksi. Venäjä-suhdetta, keskinäisriippuvuuksia, puolueettomuutta ja kylmän sodan aikaa arvioidaan nyt Nato-Suomen näkökulmasta.
Miten aikaisempia selviytymisen strategioita ja päätöksiä pitäisi arvioida? Mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan suurimmat tabut? Onko tilinteko tarpeen?
Keskustelemassa 10.10. klo 17 ovat viestinnän professori
Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien presidentinvaaleja taustoittavaa