Aasis-tutkimushankkeessa (rahoittajana Suomen Akatemia 2023–2027) käsitellään henkilötietoja. Tämän selosteen tarkoitus on antaa tietoa käsiteltävistä henkilötiedoista sekä siitä, mistä henkilötiedot ovat peräisin ja miten niitä käytetään ja on käytetty tutkimuksessa. Selosteen lopussa kerrotaan tarkemmin, mitä oikeuksia rekisteröidyillä on.
Tutkimukseen osallistuminen ja henkilötietojen antaminen on vapaaehtoista. Sinuun ei kohdistu mitään negatiivista seuraamusta, jos et osallistu tutkimukseen tai jos keskeytät osallistumisesi tutkimukseen. Tutkimukseen osallistuminen ei vaikuta muuhun kielitaidon arviointiin (esim. kurssiarvosanasi, YKI-kokeen tulos).
Helsingin yliopisto, Osoite: PL 3 (Fabianinkatu 33), 00014 Helsingin yliopisto, Suomi
Jyväskylän yliopisto, Osoite: Seminaarinkatu 15, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto, Suomi
Aalto-yliopisto, Osoite: PL 11000, FI-00076 Aalto, Suomi.
Yhteyshenkilö tutkimushanketta koskevissa asioissa:
Helsingin yliopiston tietosuojavastaavaan saa yhteyden sähköpostiosoitteesta tietosuoja@helsinki.fi, Jyväskylän yliopiston tietosuojavastaavaan osoitteesta tietosuoja@jyu.fi ja Aalto-yliopiston tietosuojavastaavaan osoitteesta tietosuojavastaava@aalto.fi.
Aasis-hankkeen tavoitteena on arvioida suomi toisena kielenä -oppijoiden suullista vuorovaikutusta automaattisesti. Aasis-hankkeessa tutkitaan suomenoppijoiden puheen lisäksi nonverbaalisia piirteitä, kuten katsetta, eleitä ja kehon liikkeitä vuorovaikutuksessa ja kielitaidon arvioinnissa. Tavoitteena on laajentaa konsortion aiemmassa DigiTala-hankkeessa (Suomen Akatemia 2019–2023) kehitettyä ASR-pohjaista (automaattinen puheentunnistus) työkalua kattamaan puhutun vuorovaikutuksen ja nonverbaalisten piirteiden automaattisen arvioinnin. Automaattinen arviointi voi tukea opettajien ja kielitaidon arvioijien työtä ja antaa oppijoille mahdollisuuden harjoitella puhumista itsenäisesti.
Tutkimuksen osallistujat ovat aikuisia suomenoppijoita, joiden puhesuoritukset nauhoitetaan ja videoidaan, sekä ihmisarvioijia (eli kieltenopettajia tai asiantuntijoita), jotka arvioivat puhesuoritukset. Ihmisten antamia arviointeja ja vuorovaikutuksen analyysiä käytetään opettamaan automaattisia arviointimalleja, jotka ennustavat puhesuoritusten saamia arviointeja koneoppimismenetelmien avulla. Lisäksi kyselyillä ja haastatteluilla kerätään osallistujien taustatietoja ja näkemyksiä esimerkiksi automaattisesta arvioinnista ja puhetehtävien tai arviointiasteikkojen toiminnasta. Lisäksi hankkeessa käytetään erilaisia tutkimusmenetelmiä, kuten algoritmipohjaisia kasvojen ilmeanalyysejä, ja hyödynnetään uusia menetelmiä, kuten katseenseurantaa. Osallistujille kerrotaan käytetyistä menetelmistä tarkemmin ennen aineistonkeruuta.
Aasis-hankkeessa työskentelee tutkijoita Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Jyväskylän yliopistosta. Helsingin yliopisto vastaa pedagogisesta sisällöstä, visuaalisten vihjeiden analysoinnista ja yhteistyöstä oppijoiden kanssa. Aalto-yliopisto vastaa automaattisen puheentunnistuksen ja automaattisen arvioinnin kehittämisestä. Lisäksi Aalto-yliopisto vastaa tutkimusaineiston säilyttämisestä. Jyväskylän yliopisto vastaa puhenäytteiden analysoinnista ja arvioijien kouluttamisesta.
A) Suomi toisena kielenä -oppijoilta kerättävä aineisto:
B) Ihmisarvioijilta (esim. kieltenopettajilta tai asiantuntijoilta) kerättävä aineisto:
Lisäksi keräämme yliopistojen suomen kielen opettajien nimiä ja sähköpostiosoitteita, jotta voimme ottaa yhteyttä suomenoppijoihin. Tutkimukseen osallistuminen ei kuitenkaan vaikuta muihin kieliarviointeihin (esim. suomen kurssin arvosana, YKI-testin tulokset).
Lisäksi arvioijilta saatetaan kerätä muita tietoja palkkioiden maksamista varten. Näitä tietoja ei kuitenkaan käsitellä osana tutkimushanketta.
Lisäksi hankkeessa voidaan käyttää uudelleen aiemmin kerättyjä tietoja, esimerkiksi DigiTala-hankkeessa (Svenska Folkskolans vänner 2015–2017) ja (Suomen Akatemia 2019–2023) kerättyjä puheaineistoja ja ihmisarvioita.
Hankkeessa luodaan suomen kielen suullista kielitaitoa mittaavia puhetehtäviä. Yliopistojen kieltenopettajien avulla pyydämme kieltenopiskelijoita osallistumaan puhetestiin, joka koostuu monologisista ja dialogisista puhetehtävistä. Nauhoitamme oppijoiden puhesuoritukset käyttäen yliopistojen laitteita (videokameroita, mikrofoneja, nauhureita) ja tiloja (luokkahuoneita, studioita, laboratorioita).
Lisäksi oppijat vastaavat kyselyyn, jonka avulla kartoitetaan heidän taustatietojaan, heidän mielipiteitään suorittamastaan kokeesta sekä itsearviointia omasta kielitaidostaan. Joitakin oppijoita myös haastatellaan, jotta saadaan palautetta ja kehitysehdotuksia hankkeen kehittämään arviointityökaluun liittyen.
Aineistoa kerätään myös ihmisarvioijilta, jotka kuuntelevat ja arvioivat oppijoiden puhesuorituksia verkkoympäristössä (esim. Moodlessa). Arvioijat vastaavat taustatietokyselyyn ja osallistuvat hankkeen järjestämään koulutukseen. Osaa heistä myös haastatellaan tai pyydetään vastaamaan kyselyyn palautteen ja kehitysehdotuksien keräämiseksi.
Nelivuotisen hankkeen aikana joitakin osallistujia saatetaan pyytää osallistumaan tutkimukseen, johon sisältyy fysiologisia mittauksia, kuten katseenseurantaa. Katseenseurantatiedot kerätään kaupallisilla katseenseurantaan tarkoitetuilla tutkimuslaitteilla, jotka osallistuja voi halutessaan helposti poistaa tai joiden käytön hän voi lopettaa. Näille osallistujille kerrotaan yksityiskohtaisesti mittauslaitteiden käytöstä ennen aineistonkeruun aloittamista.
Käytännön syistä osa aineistonkeruusta voi tapahtua etänä käyttäen videoneuvottelutyökalua (esim. Zoom) ja yliopistojen ylläpitämiä verkkoympäristöjä (Moodle). Voimme myös tutkia vuorovaikutusta verkossa käyttämällä simuloituja keskusteluja, joissa oppija vastaa avatarin antamiin kehotuksiin. Verkkoympäristöissä tallennetaan käyttäjien käyttäytymistä, kuten hiiren klikkauksia ja toimintalokeja.
Lisäksi hanke käyttää aiemmin kerättyjä aineistoja Kielipankista.
Tutkimuksessa ei käsitellä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia erityisiä henkilötietoryhmiä (eli arkaluonteisia henkilötietoja). Puhetehtävät sekä kysely- ja haastattelukysymykset on suunniteltu siten, että niissä ei ilmenisi arkaluonteisia henkilötietoja (kuten etninen alkuperä, poliittiset mielipiteet tai terveyteen liittyvät kysymykset). Osallistujan kielitaitoa koskevilla kysymyksillä ei myöskään ole tarkoitus kerätä tietoa osallistujan etnisestä taustasta.
Emme myöskään kerää biometrisiä tietoja tunnistamistarkoituksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään kuitenkin videoaineiston (osallistujien kasvojen ilmeet ja eleet yhdistettynä heidän puheeseensa) sekä fysiologisten mittausten (esim. katseen tiedot) keräämiseen ja tallentamiseen yksityisyydensuojan varmistamiseksi.
Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely perustuu yleisen tietosuoja-asetuksen artiklaan 9.2.j (käsittely on tarpeen tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten) sekä Suomen tietosuojalain 6 §:n 1 momentin 7 kohtaan.
Henkilötietoja käsitellään seuraavalla yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisella perusteella: yleistä etua koskeva tehtävä, tieteellinen tutkimus.
Tietosuojailmoituksen laatimishetkellä tiedossa olevat vastaanottajat:
Tietoja ei siirretä Euroopan talousalueen ulkopuolisiin maihin, vaan niitä käsitellään ainoastaan ETA:n alueella.
Tutkimushankkeeseen ei liity automatisoitua päätöksentekoa, jolla on merkittäviä vaikutuksia tutkittaviin. Tutkimukseen sisältyy kuitenkin profilointia, joka liittyy yksilön suullisen kielitaidon automaattiseen tai osittain automaattiseen arviointiin (ks. kohta 4, hankkeessa kehitetään keinoja arvioida toisen kielen oppijoiden suullista vuorovaikutusta automaattisesti).
Tutkimusaineistoon sisältyviä henkilötietoja käsitellään ja säilytetään suojattuna niin, että ainoastaan niitä tarvitsevat henkilöt pääsevät tarkastelemaan tietoja. Osallistujien henkilötiedoista muodostuva rekisteri säilytetään erillään kerätyistä puhenäytteistä ja arvioinneista (eri järjestelmissä).
Oppijoiden puhesuorituksiin viitataan nimien sijasta tutkimustunnisteilla. Osallistujia kehotetaan välttämään oikeiden nimien, paikkakuntien ja arkaluonteisten tietojen, kuten poliittisten mielipiteiden, antamista (ks. edellä kohta 7).
Tietojärjestelmissä käsiteltävät tiedot suojataan seuraavilla tavoilla:
Fyysistä aineistoa (esim. paperilla tai muussa fyysisessä muodossa oleva aineisto) suojataan seuraavilla tavoilla: Lukitussa kaapissa, johon pääsy on ainoastaan Helsingin yliopiston vastuullisilla tutkijoilla (Raili Hilden ja Mikko Kuronen).
Suorien tunnisteiden käsittely: Suorat tunnistetiedot poistetaan analysointivaiheessa ja säilytetään erillään analysoidusta tutkimusaineistosta.
Henkilötietoja sisältävän tutkimusaineiston säilyttäminen on tärkeää hyvän tieteellisen käytännön takia. Tieteellisessä tutkimuksessa tutkimusaineisto pyritään säilyttämään, jotta tutkimustulokset voidaan jälkikäteen osoittaa oikeiksi ja aiemmin kerättyä aineistoa voidaan hyödyntää myöhemmissä samaa aihetta käsitelevissä tutkimuksissa tai muiden alojen tieteellisissä tutkimuksissa.
Hankkeessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään viiden vuoden ajan hankkeen päättymisen jälkeen (2032) tutkimukseen liittyvien julkaisujen valmistumiseksi.
Tutkimusaineisto poistetaan yliopistojen käyttämiltä tallennusvälineiltä viiden vuoden kuluttua hankkeen päättymisestä (2032).
Tutkimusaineisto arkistoidaan osallistujan luvalla myöhempää, yhteensopivaa tieteellistä tutkimusta varten tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaisesti: tunnistetiedot mukana (ei nimiä tai yhteystietoja, mutta ääni- ja videotallenteet, myös kasvokuvat).
Tutkimusaineiston tallentaminen perustuu yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b ja e alakohtiin.
Rekisteröidyt saavat uuden tietosuojailmoituksen tutkimusaineiston uudesta käytöstä, paitsi jos rekisterinpitäjä ei voi enää tunnistaa rekisteröityjä tietojen perusteella.
Lisäksi rekisteröidyille ei ilmoiteta uudesta tutkimuksesta, jos tietojen toimittaminen rekisteröidyille on mahdotonta tai edellyttää suhteettoman suuria ponnistuksia tai jos se tekee tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen mahdottomaksi tai haittaa vakavasti niiden saavuttamista (tietosuoja-asetuksen artikla 14(5)(b)).
Missä ja kuinka kauan tiedot arkistoidaan: Kielipankki tai muu vastaava, luotettava ja kuratoitu tietoarkisto, pysyvästi.
Aineisto tallennetaan Kielipankkiin korkeimman suojaustason aineistoksi (RESTRICTED). Restricted-aineistoon myönnetään oikeus henkilökohtaiseen tutkimuskäyttöön vain hakemuksen perusteella. Ennen uutta tutkimuskäyttöä Kielipankki varmistaa, että uusi tutkimustarkoitus on yhteensopiva aineiston alkuperäisen käytön kanssa asetuksen vaatimusten mukaisesti. Kielipankki antaa aineistolle pysyvät tunnisteet.
Yhteyshenkilö tutkimushenkilöiden oikeuksiin liittyvissä asioissa on tämän ilmoituksen kohdassa 1 mainittu henkilö.
Rekisteröidyn oikeudet
Tietosuoja-asetuksen mukaan rekisteröidyllä on oikeus:
Rekisteröity ei kuitenkaan voi käyttää kaikkia oikeuksia kaikissa tilanteissa. Tilanteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, millä perusteella henkilötietoja käsitellään.
Tarkempaa tietoa rekisteröidyn oikeuksista eri tilanteissa löytyy tietosuojavaltuutetun verkkosivuilta: https://tietosuoja.fi/rekisteroidyn-oikeudet-eri-tilanteissa.
Oikeuksista poikkeaminen
Tietosuoja-asetus ja Suomen tietosuojalaki mahdollistavat tietyistä rekisteröidyn oikeuksista poikkeamisen silloin, kun henkilötietoja käsitellään tieteellisessä tutkimuksessa ja oikeuksien toteuttaminen estäisi tai vaikeuttaisi suuresti käsittelyn tarkoitusten saavuttamista.
Tarvetta poiketa rekisteröidyn oikeuksista arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Valitusoikeus
Sinulla on oikeus tehdä valitus tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli katsot, että henkilötietojesi käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä. Yhteystiedot:
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Käyntiosoite: Ratapihantie 9, 6. kerros, 00520 Helsinki
Postiosoite: PL 800, 00521 Helsinki
Puhelin (puhelinvaihde): 029 56 66700
Faksi: 029 56 66735
Sähköposti: tietosuoja(at)om.fi
21.03.2024