Hanke keskittyy turvemailla tehtyjen metsätaloustoimenpiteiden (hakkuut, kunnostusojitukset) vaikutuksiin vedenlaatuun, sillä metsätaloustoimenpiteet lisäävät liukoisten orgaanisten yhdisteiden liikkuvuutta ja aiheuttavat mm. vesistöjen tummumista. Tutkimuksessa selvitetään turvemailla tehtyjen metsätaloustoimenpiteiden vesistöille aiheuttaman kuormituksen kustannus yhteiskunnalle. Selvityksessä huomioidaan vaikutukset valikoituihin ekosysteemipalveluihin, kuten puuntuotantoon, hiilen sitomiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintään sekä pintavesien näkymättömään monimuotoisuuteen ja levien tuottamien ihmisille välttämättömien rasvahappojen saatavuuteen.
Metsävarojen käyttö tulee muuttumaan tehostumaan lähitulevaisuudessa, sillä puuta tarvitaan yhä enemmän raaka-aineeksi biopohjaisiin tuotteisiin ja bioenergian lähteeksi, mutta samalla muiden ekosysteemipalveluiden tarve kasvaa vesistönsuojelun, hiilensidonnan ja monimuotoisuuden painottamisen seurauksena. Hanke antaa eväitä hahmottaa uusia taloudellisesti ja ekologisesti perusteltuja ja kestäviä malleja metsien ja vesistöjen ekosysteemipalveluiden säilyttämiseen ja hyödyntämiseen.
Metsätalouden vaikutus pintavesien näkymättömään (mikrobiologiseen) monimuotoisuuteen. Valuma-alueella tehtyjen metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkymättömään monimuotoisuuteen selvitetään järviltä kerättävien molekyylibiologisten näytteiden avulla.
Orgaanisen hiilen kuormitus ja sen aiheuttamat vedenlaadun muutokset. Kuormituksen ja vedenlaadun muutosten mallintamista varten yhdistetään turvemaiden hydrologiaa simuloiva SUSI-malli (Laurén ym. 2021) ja prosessipohjainen fysikaalisbiogeokemiallinen järvimalli MyLake C (Kiuru ym. 2019).