Opettaja, tule mukaan ideoimaan rauhankasvatusta

Rauhankasvatus opetuksessa -hankkeen ajatushautomoissa etsitään eri oppiaineiden roolia rauhankasvatuksessa: mitkä asiat oppiaineen sisällöissä ja opetuksessa saavat aikaan rauhaa edistävää muutosta?

– Ajatushautomoissa opettaja pääsee olemaan luova ja tarkastelemaan omaa oppiainetta uudesta näkökulmasta, kuvailee projektisuunnittelija Selja Koponen.

Ajatushautomoissa ideoidaan konkreettisia oppimistehtäviä ja keskustelunaiheita. Kollegiaalisen keskustelun kautta pohditaan, miten rauhan teemoja voidaan integroida omaan opetukseen ja miksi.

– Meidän tarkoituksenamme on tuoda rauhankasvatus arkiseksi ja tiedostetuksi osaksi koulujen toimintakulttuuria, niin etteivät rauhan ja väkivallattomuuden teemat jää vain yksittäisiksi teemapäiviksi.

– Voimme tarkastella esimerkiksi millaiset vaikutukset on puhtaalla vedellä, ruuan riittävyydellä, koulutuksella, urheilun kumppanuuksia ja diplomaattisia suhteita luovalla roolilla, musiikin ja kuvataiteen kansojen ymmärrystä lisäävänä tekijänä tai kielten ja kirjallisuuden roolilla dialogin ja ymmärryksen tuottamisessa. Jokaisesta oppiaineesta löytyy valtavasti mahdollisuuksia rauhankasvatuksen tukemiseen ja rakentamiseen, kuvailee projektipäällikkö Marja Tamm.

Ajatushautomoita järjestetään loka-tammikuussa oppiaineittain teemoiteltuna, ja niihin ovat tervetulleita opettajat, tutkijat, opettajankoulutukset ja muut opetusalan toimijat. Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä tai oheisesta listasta. Ensimmäinen ajatushautomo järjestetään 5.10. klo 16.

Rauhankasvatus on aktiivista toimintaa

Keskeisenä ajatuksena rauhankasvatuksessa on väkivallattomuuden edistäminen. Väkivallattomuus on ennakoiva kyky, ei niinkään reaktio väkivaltaan tai sotaan.

– Väkivallattomuus ei itse asiassa ole passiivista vaan proaktiivista vastaanottavuuden ja valtarakenteiden purkamisen kautta, jolloin väkivallattomuus edistää kaikkien hyvinvointia, projektisuunnittelija Heidi Rautionmaa sanoo.

– Uskomme, että kasvattamalla ja opettamalla nuorempia ja tulevia sukupolvia tarkoituksenmukaisesti prososiaalisilla ja ei-aggressiivisilla tavoilla myötävaikutamme rauhan olemassaoloon maailmassa.

– Rauhankasvatuksessa tähtäimemme on tulevaisuudessa, kyvyssämme yksilöinä ja kansakuntina rakentaa maailmaa, jossa rauha nähdään tavoiteltavana olotilana ja mahdolliset konfliktit pystytään ratkaisemaan väkivallattomasti ihmisarvoa ja luontoa kunnioittaen, projektipäällikkö Tamm lisää.

Ajatushautomot edistävät näkemystä positiivisesta rauhasta, joka motivoi ihmisiä toimimaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen oikeudenmukaisuuden puolesta.

Rauhankasvatus on dialogin edistämistä

Rauhankasvatuksessa dialogin edistäminen ja harjoittaminen on keskeistä. Hankkeen aikana käydään läpi myös dialogitaitojen perusteita.

Yhteiskunnan moninaistuessa entisestään katsomusdialogitaitojen tarve kasvaa.

– Miten eri tavoin uskovien ja ajattelevien oppilaiden kanssa voidaan käsitellä esimerkiksi totuuskysymyksiä, elämäntapoihin sekä arvoihin liittyviä kysymyksiä sekä oikeassa olemisen vaadetta ja epävarmuuden sietämistä? Miten vaikeita aiheita päästään reflektoimaan koulun toiminnassa? Rautionmaa sanoo.

Ajatushautomoissa kasvattajan arvot ja uskomukset ovat merkittävässä roolissa.

– Ajatushautomossa pohditaan omia arvoja suhteessa opetussuunnitelmaan ja koulun toimintakulttuuriin. Jos kasvattaja ei itse kykene visualisoimaan rauhaa, kuinka hän voi kasvattaa rauhaan.  

Ajatushautomoissa tuodaan yhdessä esille lähestymistapoja, joita voidaan käyttää, kun halutaan edistää esimerkiksi turvallisemman tilan rakentumista, aktiivista ja myötätuntoista kuuntelemista, eri näkökulmien ja uusien näkökulmien rakentavaa pohtimista tai itsestäänselvyytenä pidettyjen oletusten käsittelemistä.  

Rauhankasvatus tuo monien lokaalien ja globaalien haasteiden keskelle toivon ja toiminnan näkökulmaa.

*

Ajatuspajatyöskentelyn tuloksena kootaan opas, jonka tuella rauhankasvatus voidaan tuoda saumattomasti osaksi tavallista opetussuunnitelman mukaista oppituntia. Ilmoittaudu mukaan ajatuspajoihin ja lue lisää rauhankasvatus opetuksessa -hankkeesta täällä.

Rauhankasvatus opetuksessa -hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä UNESCO-professori Arto Kallioniemen kanssa. Hanke on Opetushallituksen rahoittama.

Lisätietoja antavat:

Ajatushautomot

Rauhankasvatus opetuksessa -hankkeen ajatushautomoissa ideoidaan yhdessä rauhankasvatuksen ja maailmankansalaisuuden konkreettisia oppimistehtäviä ja keskustelun aiheita eri oppiaineissa. Ajatushautomoihin ovat tervetulleita opettajat, tutkijat ja muut opetusalan toimijat.

Lokakuu 2022

5.10. Kansainvälinen opettajien päivä, klo 16, ajatushautomo luokanopettajille

10.10. Maailman mielenterveyspäivä, klo 16, rauhankasvatus filosofian ja psykologian opetuksessa -ajatushautomo

11.10. Kansainvälinen tyttöjen päivä, klo 16, rauhankasvatus vieraiden kielten opetuksessa -ajatushautomo

31.10 Maailman kaupunkien päivä, klo 16, rauhankasvatus historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa -ajatushautomo

Marraskuu 2022

2.11. Journalistien puolesta -päivä, klo 16, rauhankasvatus suomen kielen ja äidinkielin opetuksessa -ajatushautomo

8.11. klo 16, rauhankasvatus matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksessa -ajatushautomo

9.11. klo 16, rauhankasvatus biologian ja maantiedon opetuksessa -ajatushautomo

10.11. Maailman tiedepäivä rauhan ja kehityksen hyväksi, klo 16, rauhankasvatus liikunnan ja terveystiedon opetuksessa -ajatushautomo

16.11. Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä, klo 16, rauhankasvatus taito- ja taideaineiden opetuksessa -ajatushautomo

30.11. Kemiallisten aseiden uhrien muistopäivä, klo 16, ajatushautomo koulujen kehittäjille ja johtajille

Tammikuu 2023

19.1.2023 Kaikille opettajille avoin ajatushautomo klo 16

24.1.2023 Kansainvälinen koulutuksen päivä, klo 16, kaikille avoin ajatushautomo