Tautien leviämisen tutkiminen luonnonvaraisilla eläimillä on hyvin vaikeaa, koska koeasetelmia on vaikea järjestää. Yksi vaihtoehto ovat niin sanonut populaatioperturbaatiokokeet, joissa eliöyhteisön rakenteeseen pyritään vaikuttamaan. Kaupungeissahan on jatkuvasti meneillään jyrsijäpopulaatioiden perturbaatioita, koska jyrsijöitä torjutaan jatkuvasti tappavalla torjunnalla.
Jyrsijätorjunnan taustalla on ajatus siitä, että jyrsijäpopulaatioiden pienentämisellä saadaan pienennettyä ihmiseen ja kotieläimiin kohdistuvaa terveydellistä riskiä esimerkiksi rotalta ihmisiin tarttuvien lajien osalta. Siltikin, torjunnan tehokkuus tämän tavoitteen saavuttamiseen on huonosti tunnettu. Vaikka intuitiivisesti vähemmän rottia luulisi tarkoittavan vähemmän taudinaiheuttajia, tautiekologisesti tutkimuksesta tiedetään, että tämä ei aina toteudu. Tutkimuksen perusteella tiedetään useita tapauksia, jossa tappaminen on päinvastoin johtanut tautien leviämiseen. Hyvin tunnettu esimerkki on esimerkiksi englantilaisten mäyrien tappaminen: tämä on johtanut nautatuberkuloosin laajempaan leviämiseen, koska jäljelle jäävät mäyrät liikkuvat laajemmilla ja uusillakin alueillla. Saman tapaisia tuloksia on saatu tilanteista, joissa lepakoita on vainottu lepoparvissaan ja Marburg-virusta kantavia lepakoita levisi uusille alueille.
Tutkimushanke “Kaupunkirotat tautiekologian mallilajiksi” kestää syyskuusta alkaen neljä vuotta. Suomen Akatemian rahoitus on kokonaisuudessaan 880 000 euroa ja hanke rahoittaa kaksi kokopäiväistä tutkijaa, Tuomas Aivelon sekä tutkijatohtorin, jonka rekrytointi on käynnissä (hakuilmoitus englanniksi).
Tutkimushankkeessa tutkitaan rottien taudinaiheuttajia ja loisia, rottien liikkumista ja rottapopulaatioiden geneettistä rakennetta ennen ja jälkeen jyrsijätorjunnan. Paitsi että hanke tuottaa tietoa tuholaistorjunnan toimivuudesta, se tuottaa merkittävää tautiekologian perustutkimusta siitä, miten eläinten liike, populaatiorakenne ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat tautien leviämiseen.
Kenttätyöt on tarkoitus järjestää vuoden 2024 aikana ja tutkimusalueittain rekrytointi aloitetaan vuoden vaihteen tienoilla.