Rotta on kuntalainen, joka käyttää kunnallista infrastruktuuria kuten viemäriverkostoa, syö kuntalaisten takapihoilla linnuille tarkoitettua ruokaa ja työllistää torjuntayrityksiä. Rotta on ihmisen seuralaislaji, josta emme pääse koskaan kokonaan eroon.
Terveellisen elinympäristön turvaaminen on kuntien lakisääteinen velvollisuus, mutta rottien torjunta jää jokaisen kiinteistönomistajan ja -haltijan vastuulle, ja käytännön torjuntatoimet ulkoistettu usein yksityisille torjuntayrityksille. Tätä rotantorjunnan kokonaisuutta kunnissa on ensi kertaa selvitetty kuntatoimijoille suunnatun kyselyn avulla. Tutkimus julkaistiin Suomen Eläinlääkärilehdessä syksyllä 2022 julkaistussa vertaisarvioidussa artikkelissa.
Kyselyyn saatiin 118 vastausta 159 kunnan alueelta (joka 51 % Suomen kunnista). Rotan esiintyminen painottuu tulosten perusteella odotetusti Suomen eteläpuoliskolle jossa on enemmän ihmisasutusta.
Vastaajien mukaan rottia esiintyy usein kaupunkimaisilla alueilla, linturuokinnalla ja viemäreissä, ja rottien esiintymistä edesauttavat lintujen ruokkiminen ja jätehuollon ongelmat. Rottien aiheuttamia materiaalisia tuhoja oli kuitenkin tullut vastaajien tietoon vain muutamassa tapauksessa, eikä vastauksissa raportoitu yhtään rottiin liitettyä sairastumista tai loistartuntaa.
Tiedon hankkimista, kokoamista ja käyttämistä pidetään usein hallinnan kannalta olennaisena. Kuitenkin tieto rottien esiintymisestä ja määristä on usein hajallaan, yksityisten torjuntayhtiöiden hallussa eikä sitä välttämättä kunnissa edes kerätä. Lisäksi suurimmalla osalla vastaajista ei ollut rottiin liittyvää koulutusta. Kuntatoimijoista 90% kertoi saavansa tietoa rottien esiintymisestä kuntalaisilta, kun vain 14% sai torjuntayhtiöiltä.
Rottien hallintaan liittyviä toimenpiteitä tehdään kunnissa useimmiten ympäristöterveyden sekä puistojen ja viheralueiden sektoreilla. Sekä kunnan sisäistä että eri toimijoiden välistä yhteistyötä vastaajat pitivät pääosin toimivana, ja suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että rottatilanne on alueella hallinnassa. Yleisin kuntatoimijoiden käyttämä rotanhallinnan keino oli kohdennettu neuvonta koskien esimerkiksi lintujen ruokintaa, kompostointia ja muuta jätehuoltoa. Kuntatoimijoiden näkökulmasta rottienhallinta on siis usein ihmisten hallintaa.
Kuntatoimijoiden mielestä rottien hallinta toimii Suomen kunnissa suhteellisen hyvin, huolimatta rottaesiintymiä koskevan tiedon hajanaisuudesta kunnan eri sektoreilla ja hajautettu yksityisille toimijoilla, kuten kuntalaisilla ja yrityksillä.