Osa-alueet

Kuinka monta rottaa Helsingissä elää? Missä ne elävät? Miten populaatioiden koot vaihtelevat kesästä talveen? Lisääntyvätkö rotat Helsingissä ympäri vuoden? Kuinka paljon talvien kylmyys vaikuttaa rottien elämään? Pyrimme selvittämään jälkilevyjen ja elävänä pyynnin avulla miten kaupunkirottien populaatiot vaihtelevat ajassa ja paikassa. Tämä tutkimustieto voidaan sitten yhdistää kaupungin monipuoliseen paikkatietoon.

Kaupunkialueilla voi lajeille muodostua leviämisesteitä. Nykyaikaisilla genetiikan työkaluilla voimme arvioida geenivirtoja eri rottapopualaatioiden väleillä ja edelleen verrata Helsingin rottapopulaatiot muiden Euroopan kaupunkien populaatioihin. Mistä Helsingin rotat ovat peräisin? Kukaan ei tiedä, mutta me yritämme selvittää sen.

Rotilla on maine likaisina ja tauteja kantavina eläiminä. Lämpimämmillä alueilla rotat ovat todistettavasti monien tautien levittäjiä, mutta boreaalisella vyöhykkeellä rottien loiskanta on paljon heikommin tunnettu. Emme tiedä mitä loisia rotilla on emmekä tiedä voivatko ne levittää loisia ihmisille tai lemmikkieläimillemme. Selvityksemme on tavoitteena ainakin kartoittaa rottien loistilanne. Vaihtelut loisten määrässä voidaan tämän jälkeen yhidstää tietoihimme rottien populaatioiden vaihtelusta.

Olemme vasta alkamassa ymmärtämään pohjoisten alueiden jyrsijöiden kantamien virusten monimutoisuutta.  Villieläimiltä ihmisille tarttuvat virukset ovat stereotyyppisesti trooppisten alueiden riesa, mutta Pohjolassa meillä on omat hantaviruksemme, kuten esimerkiksi Puumala virus - myyräkuumeen aiheuttaja. Kartoitamme yhteistyössä virustutkijoiden kanssa Helsingin kaupunkirottien viruskannan.

Rotat ovat tuttuja kaupungin asukkeja. Suurimmalla osalla kaupunkilaisista on jonkinlainen tarina kohtaamistaan rotista. Vaikka rotat ovat Helsingissä harvinaisempia kuin monissa muissa kaupungeissa, Helsingissäkin on muotoutunut tiettyjä paikkoja, joissa rotan varmasti näkee. Kaupunkilaisilla on myös usein vahvoja mielipiteitä rottia kohtaan, mikä tekee niistä mielenkiintoisen kansalaistieteen tutkimuskohteen. Miten kansalaistieteilijät asennoituvat rottiin? Muuttuvatko heidän asenteensa, kun he osallistuvat rottatutkimukseen?