Inklusiivista koulutusta käsittelevä ihmisoikeuskasvatusmateriaali on julkaistu!

Suomessa inkluusiota koskeva keskustelu on polarisoitunutta, ja vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset esitetään toisinaan ongelmana. Perus- ja ihmisoikeuksien tuntemukselle on selvästi tarvetta. Erityisesti YK:n vammaisyleissopimus ja sen takaama oikeus inklusiiviseen koulutukseen (artikla 24) on vähän tunnettu. Ihmisoikeudet, demokratia, arvot ja dialogi kasvatuksessa -hankkeessa Helsingin yliopistossa 2018-2021 on tuotettu aineistoa opetus- ja kasvatusalalle. Yhtenä erityisteemana on inklusiivinen koulutus ihmisoikeutena.

Inklusiivinen koulutus esiintyy toistuvasti julkisessa keskustelussa. Valitettavan usein keskustelussa ei kuitenkaan tunnisteta inklusiivisen opetuksen ihmisoikeusperustaa, vaan se esitetään pedagogisena kokeiluna tai vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset esitetään ongelmana. Laajempi yhteiskunnallinen tarkastelu puuttuu. , mutta sitä ei tunneta riittävästi.

Vammaisten henkilöiden ja lasten oikeuksia loukataan ja oikeusperusta tunnetaan kasvatusalalla heikosti

Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen toteuttama selvitys vuodelta 2018 puhuu karua kieltä vammaisten henkilöiden ja lasten oikeuksien toteutumattomuudesta vammaisyleissopimuksen ratifioinnista huolimatta: “Koulu ilmoitti kunnalle, ettei minua haluta sinne, koska olen taloudellinen lisämeno, kun tarvitsen avustajan. Aiemmasta päätöksestä huolimatta kunta arpoi pois esikoulupaikkani, vaikka lähikoulu ainoa esteetön koulu keskustassa. Syrjintä katsottiin välilliseksi ja suoraksi” (Valjakka ym., 2019).

Tutkimukset viittaavat siihen, että Suomessa ihmisoikeuskasvatusta toteutetaan epäsystemaattisesti ja sama pätee inklusiivisen koulutuksen toteuttamisessa: se on kuntakohtaista ja sattumanvaraista. Inklusiivisesta koulutuksesta löytyy epäonnistumisten lisäksi toimivia malleja, joita nostetaan esiin nyt julkaistavassa oppimateriaalissa esiin.

Ihmisoikeusvaltuuskunnan tuore .

Uusi oppimateriaali tarjoaa tietoa, näkökulmia ja tukea inklusiivisen opetuksen käsittelyyn

Oppimateriaalissa on mukana laajasti vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten puheenvuoroja eri näkökulmista. Helsingin yliopiston dosentti Hannele Cantell kertoo puheenvuorossaan, miten vammautuminen muutti hänen ajatusmaailmaansa yleisesti ja erityisesti  opettajankouluttajana. Millaista on olla koululainen ADHD:n kanssa? Millainen oppimisprosessi äidille on ollut kasvaa erityistarpeita omaavan lapsen kanssa ja millaisena hän näkee koulun roolin?


Materiaalin aiheet ovat perus- ja ihmisoikeuksien tarkastelu, selvitystulosten kuvaaminen vammaisyleissopimuksen toteutumisesta vammaisten henkilöiden kokemana yhteiskunnassa ja koulussa sekä aineistoja kasvattajille, josta saa vinkkejä opetus- ja kasvatustyöhön. Aineisto on tuotettu Ihmisoikeuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä osana , jota rahoittavat edellä mainittujen lisäksi oikeusministeriö. Sisältöjä on suunniteltu -yhteistyössä vammaistoimijoiden kanssa. Työn lähtökohta oli selkeästi havaittu tarve lisätä tietoisuutta inklusiivisen opetuksen ihmisoikeusperustasta.

Tutustu aineistoon täältä!

Yhteystiedot

Mikko Joronen, asiantuntija, Ihmisoikeuskeskus, , +358 (0)9 4323 784

Tuija Kasa, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, , +358(0)50 556 0767

Linkkejä ja lisätietoja:

Ihmisoikeusvaltuuskunta, 4.5.2021: Vammaisten lasten oikeus inklusiiviseen opetukseen on taattava.

Valjakka,  S., Engblom, J., Krokfors, Y., Kuoppala, M., Latva-Nikkola, A., Meriläinen, J., Mustonen, S., Nyman, S., Salisma, T., Selin-Grönlund, P., Vataja, P. & Voltti, K. 2019. "Äiti on mun avustaja" - Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselyn tuloksia. Vammaiset lapset ja nuoret. Vammaiset lapset ja nuoret -työryhmä.  Osoitteessa: (8.6.2021)

Vammaisyleissopimus (2016) Finlex.fi:ssä: