Voit tutustua selvityksiin alla. Opetussuunnitelmien demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuspainotukset edellyttävät myös opettajankoulutuksen kehittämistä tavoitteita tukevaan suuntaan.
Opettajat ovat saaneet tukea demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteuttamiseen eri toimijoilta, mutta yhtenäinen opettajankoulutus aiheista on puuttunut. Educa-messuilla ihmisoikeuskasvatuksen osasto on ollut suosittu.
Tutkimukset osoittavat, että demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen osaamistaso opettajien keskuudessa on vaihtelevaa ja edelleen yksittäisten opettajien aktiivisuuden varassa. Opetussuunnitelmat painottavat aiempaa vahvemmin demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen osaamistavoitteita ja voidaankin kysyä, saavatko opettajat riittävästi valmiuksia tavoitteiden toteuttamiseen opettajankoulutuksessa?
Hankkeessa selvitetään vastauksia esiin nousseisiin haasteisiin ja tuetaan yhteistyön jatkuvuutta.
Ihmisoikeuskasvatus oli teemana Kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa 2017–2019 ja demokratiakasvatus painopistealueena Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa (2017). Demokratiakasvatuksen tilaa on myös aiemmin kartoitettu muun muassa Opetushallituksen Demokratiakasvatusselvityksessä (2011).
Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus ja opettajankoulutus ovat osa Kansallista demokratiaohjelmaa 2025. Ohjelman toimikausi on 2019–2023. Hanke tukee ohjelman demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen opettajankoulutuksen vahvistamisosuutta.
Hyvän lähteillä – Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetustyössä -teos syntyi 2016–2017 järjestetyn yhteistyöhankkeen pohjalta. Siinä todettiin halu yhteistyöhön ja täydennyskoulutuksen tarve edelleen sekä yksilö- että yhteisötaholla. Voit lukea selvityksen täällä.
Tutustu myös hankkeen aikana syntyneihin demokratiakasvatus-sivuihin.
Suomi on saanut suosituksia mm. Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkasteluprosessissa (Universal Periodic Review, UPR) toteuttaa ihmisoikeuskasvatusta osana opettajankoulutusta. Aiemmin suositusta opintojen pakollisuudesta ei hyväksytty vedoten yliopistojen autonomiaan päättää opetussisällöistään. Suosituksia on hyväksytty vuonna 2017 viitaten muun muassa siihen, että perus- ja ihmisoikeuskasvatus on teemana Kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa 2017–2019 ja opetussuunnitelmissa on aiempaa vahvempi ihmisoikeuspainotus muun muassa viranhaltijaa velvoittavassa osuudessa.
Ihmisoikeuskeskus julkaisi 2014 laajan lähtötasoselvityksen ihmisoikeuskasvatuksesta ja -koulutuksesta Suomessa. Selvimmäksi haasteeksi ihmisoikeuskoulutuksen osalta identifioitiin opettajien ja kasvattajien koulutus esimerkiksi kuntasektorin ja viranhaltijoiden lisäksi. Tutustu selvitykseen täältä.
Selvityksen pohjalta ihmisoikeusvaltuuskunta laati suosituksia ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen edistämiseksi Suomessa:
1. Valtioneuvoston tulee laatia ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta koskeva toimintaohjelma
2. Ihmisoikeudet on sisällytettävä kaikkeen kasvatukseen ja koulutukseen
3. Ihmisoikeuskasvatuksen tulee tukea ja edistää ihmisoikeuksia kunnioittavan toimintaympäristön toteutumista
4. Opettajien ja kasvattajien ihmisoikeusosaamista on vahvistettava
5. Viranhaltijoiden ja muiden julkisia tehtäviä hoitavien ihmisoikeusosaaminen on varmistettava
6. Ihmisoikeusoppimateriaaleja ja -opetusmenetelmiä on kehitettävä
7. Ihmisoikeusopetusta, -kasvatusta ja -osaamista on seurattava, arvioitava ja kehitettävä
Lue lisää ihmisoikeuskasvatuksesta Ihmisoikeuskeskuksen koulutus-sivuilla.
Tutustu opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaan selvitykseen Demokratia ja ihmisoikeudet - Tavoitteet ja sisällöt opettajankoulutuksessa (Rautiainen, Vanhanen-Nuutinen & Virta 2014) täällä. Suosituksissa muun muassa esitetään aiheiden tehostamista opettajankoulutuksessa ja valtakunnallisen yhdenvertaisuuden takaamista.