Ruokainnovaatioita kaupunkiympäristöön: Food SystemiCity -ohjelman yhteiskehittämisen prosessimalli uuden liiketoiminnan luomiseen

Kiertotalouteen ja hajautetuille malleille rakentuvat ruokajärjestelmät eivät ole enää vain kestävyyskysymys. Fossiilipolttoaineista riippuvaisten toimitusketjujen kasvava epävakaus tekee paikallisista tuotanto- ja jakeluratkaisuista myös resilienssi- ja ruokaturva-asian, ja samalla uuden liiketoimintamahdollisuuden.

Food SystemiCity -ohjelma, jota koordinoi Helsingin yliopiston Viikki Food Design Factory, tarkastelee siirtymistä paikallisiin, kestävämpiin ruokajärjestelmiin kasvavana mahdollisuutena uuden liiketoiminnan luomiseen urbaanissa, rakennetussa ympäristössä. Ohjelmassa rakennuksia, naapurustoja ja kaupunkien infrastruktuureja lähestytään uudenlaisten palveluiden ja tuotteiden mahdollistajina liittyen paikalliseen ruoantuotantoon, -jakeluun, ravinteiden kierrätykseen ja ruokaan liittyvän yhteisöllisyyden rakentamiseen.  

Näiden toimintojen integroiminen kaupunkitiloihin avaa uusia mahdollisuuksia perinteisen ruoka-alan ulkopuolelta tuleville toimijoille, erityisesti yhteistyössä innovatiivisten viljely-, ja ruokateknologiayritysten kanssa. Yhteisen liiketoiminnan kehittäminen hyvin erilaisten sektoreiden välillä vaatii kuitenkin tehokasta törmäyttämistä ja yhteiskehittämisen fasilitointia. 

Food SystemiCityn ytimessä on Viikki Food Design Factoryn tähän tarpeeseen luoma yhteiskehittämisen prosessi.  Se auttaa toimijoita tarttumaan paikallisten ruokajärjestelmien avaamiin mahdollisuuksiin yhdessä, yli sektorirajojen. Mallin tarkoitus on auttaa tiimejä kehittämään yhdessä uusia urbaaneja ruokakonsepteja kaupunkiympäristöön, jotka ovat ympäristön kannalta kestäviä, taloudellisesti kannattavia ja sosiaalista hyvinvointia. Prosessi on suunniteltu monialaisten tiimien fasilitointiin, jotka koostuvat esimerkiksi startup-yrityksistä, vakiintuneista yrityksistä, alkutuottajista, tutkijoista, kaupunkitoimijoista ja/tai rakennetun ympäristön ammattilaisista.  

Food SystemiCityn yhteiskehittämisen prosessi kattaa polun varhaisesta konseptoinnista pilotointiin ja arviointiin. Se alkaa fasilitoidulla konseptointityöpajalla, jossa osallistuvat toimijat muodostavat "kytköstiimejä" ja rakentavat yhteisen ymmärryksen tavoitteista, resursseista ja rajoitteista. Yhteisten mahdollisuuksien katsauksen avulla tiimit tunnistavat lupaavia tapoja yhdistää kaupunkitiloja ja ruokaan liittyviä toimintoja, kuten kaupunkiviljelyä, paikallista ruuanjakelua tai ravinteiden uudelleenkierrätystä, samalla kun kartoittavat niiden haasteita ja reunaehtoja. 

Näitä oivalluksia hyödynnetään konkreettisten, yhteisten ruokatarjoomakonseptien luomisessa, joissa määritellään arvonluonti, toimintamallit, roolit ja menestyksen mittarit. Seuraavassa vaiheessa asiantuntijamentorit sparraavat kytköstiimejä, ja ne siirtyvät pilottisuunnitteluun, jossa pilotin vastuut, resurssit ja tavoitteet selkeytetään. Lopuksi pilotteja arvioidaan niiden taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten vaikutusten osalta. Arviointia käytetään tukemaan päätöksiä toiminnon skaalauksesta, hiomisesta tai suunnan vaihtamista. 

Food SystemiCityn yhteiskehittämisen prosessimalli mahdollistaa yhteisen liiketoiminnan kokeilemisen rakennetun ympäristön alojen ja ruokasektorin välillä. Se on työkalu innovatiivisen uuden liiketoiminnan konseptointiin ja kehittämisen, jonka tavoitteena on tuottaa järjestelmäkestäviä ratkaisuja epävarmaa tulevaisuutta varten. Parhaimmillaan se voi mahdollistaa ruokaan liittyvien päästöjen ja lajinkirjovaikutusten vähentämistä, ravinteiden kierrätystä ja ravitsevan ruuan saatavuutta, samalla kun se edistää uusia kumppanuuksia ja liiketoimintamalleja, jotka luovat pysyvää arvoa kaupungeille ja kansalaisille.