Täpläverkkoperhosella oli yli kolmenkymmenvuotisen mittaushistorian toiseksi huonoin vuosi. Pesien yhteismäärä pääsaarella oli vain 884 ja asuttuja ketoja yhteensä 318. Edellinen kartoitusvuosi 2022 oli myös hyvin heikko täpläverkkoperhosen populaatiokoon suhteen. Pesämäärä tippui edellisvuodesta 124 pesän verran, mutta asuttuja ketoja oli tänä vuonna 24 kpl enemmän ja pesät olivat jakaantuneet hieman tasaisemmin hyvien kartoitusalueiden välillä. Aikaisemman kokemuksen mukaan täpläverkkoperhosen populaatiokoko voi romahtaa tai nousta yhden sukupolven aikana valtavasti. Olemme nähneet käytännössä, kuinka populaatiokoko voi vaihdella talvipesien määrässä laskettuna useiden tuhansien pesien verran yhdessä vuodessa. Odotammekin jännityksellä, minkälaiset olosuhteet ovat Ahvenanmaalla ensi kasvukaudella täpläverkkoperhoselle.
Ratamonhaituhärmän esiintyvyys sen sijaan on nousussa. Kartoittajat havaitsivat härmän infektoimia heinäratamoja 548 kedolla, mikä on 17 prosenttia kaikista kartoitetuista kohteista. Härmäepidemia on siis saavuttamassa huippuvuosiensa tilannetta vuoden 2018 kuivan kesän aiheuttaman romahduksen jälkeen. Vuosina 2012 – 2017 härmää tavattiin 15 – 20 prosentilla heinäratamoketoja. Epidemian muutokset eroavat eri alueiden välillä. Aikaisempiin vuosiin verrattuna härmän esiintyvyys on nousussa erityisesti Sundissa kun taas aiemmin härmän suosimassa Lumparlandissa ei ole viimevuosina ollut lainkaan epidemian kasvua.