Historia

Vuonna 1991 tuleva akatemianprofessori Ilkka Hanski Helsingin Yliopistosta saapui Ahvenanmaalle muutaman opiskelijansa kanssa tavoitteenaan löytää sopiva tutkimuskohde metapopulaatiobiologista tutkimusta varten. Jo nuorena perhosia harrastaneen Ilkka Hanskin tutkimuskohteeksi valikoitui täpläverkkoperhonen (Melitaea cinxia), joka elää Suomessa ainoastaan Ahvenanmaalla. Tämän perhosen havaittiin elävän saarella kuivien ketojen verkostossa, joiden koko, muoto, laatu sekä etäisyys toisistaan vaihtelivat alueittain. Täpläverkkoperhonen osoittautui hyväksi valinnaksi useasta syystä. Laji on heikohko lentäjä, minkä takia Ahvenanmaa pysyy suljettuna tutkimuslaboratoriona, jonne ei tule saman lajin muuttovirtaa ulkopuolelta. Tämän lisäksi sillä on Suomessa vain yksi sukupolvi, joka talvehtii toukkaryhmissä maastosta melko hyvin erottuvissa seittimäisissä talvipesissä. Saman perheen toukat rakentavat loppukesästä pesän joko heinäratamolle (Plantago lanceolata) tai tähkätädykkeelle (Veronica spicata), jotka ovat ainoat kasvit, joita laji käyttää Suomessa ravinnokseen toukkavaiheessa. Kartoittamalla kedot, joilla näitä ravintokasveja esiintyy, pystyttiin myös löytämään täpläverkkoperhoselle potentiaaliset elinympäristöt. 

Täpläverkkoperhosen ravintokasveja sisältävien kuivien ketojen kartoitus Ahvenanmaalla aloitettiin Ilkka Hanskin muutaman jatko-opiskelijan voimin 1991. Kartoitus laajeni koko saaren kattavaksi projektiksi vuonna 1993, mistä lähtien perhosen kannanvaihteluita on kartoitettu alueella vuosittain. Ajan myötä kartoitettavien ketojen yhteismääräksi on vakiintunut noin 4000. Ketoverkosto ei ole täysin muuttumaton, vuosittain häviää pieni määrä ketoja umpeenkasvun tai maankäytön muutosten takia. Samalla vielä tänäkin päivänä joitakin uusia ketoja syntyy. 

Täpläverkkoperhosen populaatiokoon kartoitus tapahtuu Ahvenanmaalla vuosittain syyskuun alussa. Silloin toukkien talvipesät ovat valmiita ja ne ovat suhteellisen helposti maastosta havaittavissa. Kartoituksen alkuvuosista saakka perhosen asuttamilla kedoilla on vierailtu myös seuraavana keväänä, jolloin pystytään laskemaan pesien talvikuolleisuus. Vuodesta 2007 lähtien Ahvenanmaalta on myös kerätty toukkanäytteitä, joiden avulla saadaan lisätietoa ympäristön rakenteen ja ilmaston vaikutuksesta täpläverkkoperhosen populaatiogenetiikkaan.

Kevätkartoituksen aikana kerätään tietoa myös pesistä löytyvistä täpläverkkoperhosen toukan Cotesia-parasitoidista, jota saattaa löytyä Ahvenanmaan tietyiltä alueilta. Cotesia-parasitoidi loisii ja tappaa täpläverkkoperhosen toukkia. Se esiintyy vain harvoilla alueilla Ahvenanmaalla, mutta sen vaikutus perhosen populaatiokokoon saattaa olla paikallisesti merkittävä. Tämän parasitoidin havaitseminen on helpointa juuri alkukeväällä, jolloin sen pienet riisinjyvän näköiset kotelot löytyvät läheltä toukkapesää.

Vuosituhannen vaihteessa silloinen opiskelija Anna-Liisa Laine lähestyi Ilkka Hanskia ajatuksella, että Hanskin ryhmän kartoittama Ahvenanmaan heinäratamopopulaatioiden verkosto olisi omiaan toimimaan kasvitautien vuotuisen populaatiodynamiikan tutkimiseen. Vuonna 2001 Laine aloitti väitöskirjatutkijana Hanskin ohjauksessa, ja heinäratamon härmätaudin kartoitus aloitettiin täpläverkkoperhosen syyskartoituksen yhteydessä. Laine väitteli vuonna 2005, mutta heinäratamon tautiyhteisö ja jokasyksyinen härmän kartoitus ovat edelleenkin tärkeä osa hänen tutkimustaan. Härmäkartoituksissa on aina tarkasteltu taudin esiintyvyyttä populaatioissa, minkä lisäksi vuosina 2010 – 2016 infektoituneista populaatioista kerättiin näytteitä populaatiogeneettisiä analyysejä varten sekä yksityiskohtaisempaa tietoa epidemiasta. 

Härmällä oli myös erillinen kymmenpäiväinen kartoituksensa kesinä 2012 – 2015 sen talvehtimismenestyksen selvittämiseksi. Ajankohdaksi valikoitui heinäkuu, koska silloin tauti on jo nähtävissä, mutta ei ole vielä ehtinyt levitä uusiin heinäratamopopulaatioihin. Härmä selviää talven yli vain osassa populaatioita, ja syksyllä nähtävä taudin levinneisyys selittyy osin talvehtimisella ja osin loppukesän aikaisella levittäytymisellä.

Tutkimuksen alkuvuosina Ahvenanmaalla suunnistettiin kohteena oleville kedoille paperikarttojen avulla, joihin oli piirretty käsin kartoitusalueiden rajat. Kaikki muuttujat kirjattiin maastossa paperilomakkeille, joista ne myöhemmin siirrettiin tietokoneille. 2000-luvun alussa käyttöön otettiin kämmentietokoneet, jolloin vuosittaiset tiedot saatiin suoraan digitaaliseen muotoon. Vuodesta 2010 saakka tietojen kirjaamiseen ja käsittelyyn on käytetty EarthCape-tietokantaa (www.earthcape.com), joka mahdollistaa karttasovelluksen ja GPS-paikantimen avulla kedoille suunnistamisen ja perhosen talvipesien tarkkojen sijaintipisteiden tallennuksen tietokantaan. Samalla kaikki muuttujat pystytään tallentamaan kannettaville tietokoneille suoraan maastossa. Samaa tietokantaa käytetään myös maastosta kerättyjen toukkanäytteiden hallinnointiin. Näitä yksilöitä käytetään myöhemmin Lammin biologisen aseman perhoshallissa tehdyissä tutkimuksissa, joissa mitataan erilaisia fenotyyppisiä (yksilön ilmiasuun liittyviä) ominaisuuksia ja verrataan niitä yksilön genotyyppiin (yksilön perimään).

Vuosien varrella Ahvenanmaan täpläverkkoperhoskartoitusten tuottamaa tietoa on hyödynnetty sadoissa tieteellisissä julkaisuissa sekä Pro Gradu -tutkielmissa ja väitöskirjoissa. Kerättyä tietoa on käytetty matemaattisissa mallinnuksissa, ja se on toiminut myös luonnonsuojeluhankkeiden ja -sovellusten innoittajana. Täpläverkkoperhosesta onkin muodostunut maailmanlaajuisesti tunnettu metapopulaatiobiologian mallilaji, ja sitä käytetään esimerkkinä biologian opetuksessa yliopistoissa ympäri maailman.  

Heinäratamopopulaatioiden syksyisen härmän kartoitus on puolestaan luonut maailman laajimman pitkäaikaisaineiston kasvitaudin esiintyvyydestä luonnossa. Siitä saatavan tiedon avulla voidaan ymmärtää tautien ja niiden isäntäeliöiden välistä vuorovaikutusta muuttuvassa ympäristössä.  

Ketojen kartoittaminen on mahdollista vuosittain ainoastaan lukuisten urakkaan osallistuvien opiskelijoiden ansiosta. Ahvenanmaan syyskartoitukset ovatkin olleet osa monien opiskelijoiden opintoja ja ensimmäisiä kosketuksia käytännön tutkimustyöhön.

Kartoituksiin on vuosien saatossa osallistunut yli 500 opiskelijaa ja tutkijaa.

Aapo Kahilainen, Aapo Salmela, Aino Ahvo, Aino Hosia, Aino Tyyskä, Aki Aintila, Aki Saarela, Aki Suzuki, Aki-Tapio Saarela, Akseli Laukkanen, Aleksi Lehikoinen, Aleksi Mäntylä, Alex Pihl, Aliisa Harjuniemi, Alma Oksanen, Amin Tarique, Ana Salgado, Anastasia Labudina, Andrea Maier, Anita Etholén, Anna Backholm, Anna Hahtola, Anna Haukka, Anna Hietala, Anna Isotalo, Anna Lehtonen, Anna Norberg, Anna Talvitie, Anna Toikkanen, Anna Weckman, Anna Välkki, Anna-Kaisa Kähkölä, Anna-Kristiina Hietala, Anna-Leena Mäkelä, Anna-Pauliina Iivonen, Anna-Riina Mustonen, Anne Halmepuro, Anne Hirvonen, Anne Holma, Anne Kiirikki, Anne Koivunen, Anne Luoma, Anne Lyytinen, Annemarie Hietala, Anni Arponen, Anni Joensuu, Anni Nousiainen, Anni-Elina Aittamäki, Anniina Mikkonen, Annika Koskinen, Annika Vartio, Anni-Mari Pulkkinen, Annina Rokka, Ann-Marie Antaon, Ann-Sofie Åstrand, Annu Tertsonen, Anou Londesborough, Anttu Lipponen, Anu Hjelt, Ari Turula, Arttu Soukainen, Atte Lahti, Auli Relve, Aura Raulo, Auri Koskenmäki, Camilla Ilmoni, Carina Järvinen, Catherine Henricson, Christa Vilkki, Christina Church, Coong Lo, Eeva Huitu, Eeva Punju, Eeva Putro, Eeva Saarinen, Eevi Rissanen, Eija-Leena Laiho, Elena Rosa, Elina Bertell, Elina Karhu, Elina Karimaa, Elina Laurén, Elina Numminen, Elina Nystedt, Elina Rautanen, Elina Siirilä, Elina Uotila, Elisa Metsovuori, Elisa Nygård, Elisa Päiviö, Ella Hemming, Ella Lintunen, Elli Lappalainen, Elli Mattila, Emma Hakanen, Emma Marjamäki, Emma Tolonen, Emmi Kytölä, Emmi Vähä, Erika Haakana, Essi Ahopelto, Eva Ehrnsten, Eva Jansson, Eveliina Kallioniemi, Eveliina Turpeinen, Eveliina Tuurnas, Frank Hering, Greta Kyrö, Guangchun Lei, Hanna Aho, Hanna Jauhiainen, Hanna Kauko, Hanna Koivula, Hanna Koskinen, Hanna Laakkonen, Hanna Parkkonen, Hanna Parri, Hanna Paulomäki, Hanna Seitapuro, Hanna Taavitsainen, Hanna Uusimaa, Hanna Wahlberg, Hanna-Leena Henttinen, Hanne Rajanen, Hanne Rapeli, Hanne Vihervaara, Hannele Penson, Hannele Pihlajamäki, Hasse Hyvärinen, Heidi Björklund, Heidi Blom, Heidi Hautala, Heidi Kohtala, Heidi Viljanen, Heikki Ajosenpää, Heikki Koponen, Heikki Savolainen, Heikki Torkkeli, Heini Karvinen, Heini Lankia, Helena Antikainen, Helena Koivulehto, Helena Rosenlew, Heli Routti, Helmi Carlson, Helmi Pett, Henna Makkonen, Henri Järvisalo, Henriikka Hallamaa, Henriikka Malkamäki, Henrik Talsi, Henrik Talsi, Heta Rousi, Ida-Lotta Niinisaari, Iida Autio, Iina Ollikainen, Ilari Falck, Ilik Saccheri, Ilkka Kivistö, Ilmari Kohonen, Ilona Merikanto, Ilona Oksanen, Ina Naukkarinen, Ina-Maria Naukkarinen, Inka Järvelä, Inkeri Sole, Irina Sytcheva, Jaakko Kuurne, Jaana Komonen-Kauramäki, Jaana Tervonen, Jan Salonen, Janette Baarman, Jani Järvi, Janina Pykäri, Janna Hemming, Janne Granroth, Janne Hakanen, Janne Heliölä, Jan-Peter Bäckman, Jari Ilmonen, Jari Julkunen, Jarno Tuimala, Jasmina Uusitalo, Jenni Hämäläinen, Jenni Jäänheimo, Jenni Korhonen, Jenni Lehtimäki, Jenni Leppänen, Jenni Punttila, Jere Salminen, Johan Ekroos, Johanna Ehrnsten, Johanna Eklund, Johanna Pelkonen, Johanna Vainikainen, Joni Uusitalo, Jonna Katajisto, Jonne Linna-Alho, Jouko Pokela, Juha Lumme, Juha Pöyry, Juha-Matti Pitkänen, Juhani Sirkiä, Jukka Alasaari, Jukka Hari, Jukka Ikonen, Jukka Rintala, Jukka T. Lehtonen, Julia Palorinne, Jussi Ikävalko, Jussi Mäkinen, Jussi Nygren, Jyrki Holopainen, Kaisa Kantanen, Kaisa Kontas, Kaisa Luodekari, Kaisa Rämö, Kaisa Torppa, Kaisa Torri, Kaisu Mankinen, Kalevi Trontti, Kalle Huttunen, Kalle Meller, Kalle Saramo, Karolina Stenfors, Kasimir Tulenmaa, Kata-Riina Valosaari, Katarina Meramo, Kati Yläranta, Katja Bargum, Katja Bonnevier, Katja Enberg, Katja Fedrowitz, Katja Ojala, Katja Rönkä, Katri Korpela, Katri Luukkonen, Kiira Nordqvist, Kim Jaatinen, Kirsi Järvinen, Kirsi Reponen, Krista Raveala, Krista Viren, Kristian Lindqvist, Kristiina Hildén, Kristiina Visakorpi, Kristjan Niitepõld, Kukka Kyrö, Lasse Lindqvist, Laura Hiisivuori, Laura Jäättelä, Laura Mattila, Laura Nummelin, Laura Nurmi, Laura Soininen, Lauri Kajander, Lauri Rosenius, Lauri Sillantie, Lauri Tuomiranta, Lea Ala-Ilomäki, Lea Heikkinen, Leea Ojala, Leena Jyrinki, Leena Laitala, Lehtinen Oskari, Leila Kovasin, Leila Uusirantanen, Lena Huovinen, Liisa Maanavilja, Liisi Matilainen, Lina Munsterhjelm, Linda Peltola, Linda Rosqvist, Linda Uusihakala, Lindholm Tanja, Luisa Woestmann, Maarit Nurminen, Maija Ihantola, Maiju Lanki, Malin Ek, Malla Kirjokangas, Mar Cabeza-Jaimejuan, Mari Kekkonen, Mari Koskela, Mari Paakkinen, Mari Pihlajaniemi, Maria Degerlund, Maria Hällfors, Maria Reiman, Maria Tuomi, Marianne Kovasin, Marika Aihio, Marika Tikka, Marja Kosme, Marjo Kuronen, Marjo Mansikkamäki, Marjo Saastamoinen, Mark Camara, Markku Lahtinen, Markku Ojanen, Marko Nieminen, Marko Pesu, Markus Haveri, Markus Lauha, Markus Seppälä, Markus Tietäväinen, Martti Rajamäki, Martti Ylätupa, Mats Ittonen, Matti Koivula, Matti Puljujärvi, Meeri Mäki, Meri Ensiö, Mervi Laitinen, Mia Kraft, Mia Vaittinen, Miina Fagerlund, Miisa Virta, Mika Kalliovirta, Mika Saarenpää, Mika Siljander, Mikko Heini, Mikko Immonen, Mikko Jalo, Mikko Kivikoski, Mikko Kolkkala, Mikko Kuussaari, Mikko Pelto-Arvo, Mikko Putkonen, Mikko Sonninen, Mikko Tiira, Mikko Tiusanen, Milja Aitolehti, Milla Vahtila, Minna Brunfeldt, Minna Kohonen, Minna Lyytikäinen, Minna Pekkonen, Minttu Hannonen, Mira Korpi, Mirjami Smalén, Netta Lempiäinen, Niclas Fritzén, Niklas Kumlin, Niklas Wahlberg, Niko Björkell, Niko Felt, Nina Hyvärinen, Nina Rautjärvi, Nina Siitonen, Ninni Mikkonen, Noora Hildén, Noora Parkkonen, Nora Arnkil, Nora Bergman, Norio Hirai, Nuutti Kangas, Olli Ojala, Oona Uhlgren, Otso Häärä, Outi Lerssi, Outi Pihlajamäki, Outi Pulliainen, Outi Viinikka, Paavo Hellstedt, Panu Hälvä, Pasi Ala-Opas, Pasi Partanen, Patrik Karell, Paula Peitola, Paula Rantanen, Paula Salonen, Paula Uotila, Pauliina Hyttinen, Peetri Pihko, Pekka Saarinen, Peter Kullberg, Petra Lattunen, Petteri Mönkkönen, Pezhman Safdari, Pia Välitalo, Pirta Palola, Reena Karvonen, Reetta Ljungberg, Riikka Kaartinen, Riitta Ovaska, Riitta Toivonen, Riku Kangasniemi, Rosemary Setchfield, Saana Kemppi, Saana Railo, Saara Hartikainen, Saara Jussila, Saara Karjalainen, Saara Kilpinen, Saara Tähtinen, Saara Vauramo, Saila Kuokkanen, Sakari Nousiainen, Salla Heiman, Salla Rantala, Salla Sacklen, Salla Suomensaari, Sami Lindgren, Sami Ojanen, Sampsa Vilhunen, Samu Piha, Sanja Hakala, Sanna Eronen, Sanna Kokkonen, Sanna Korkonen, Sanna Leppänen, Sanna Mäkeläinen, Sanna Pekuri, Sanna Suikkanen, Sanna-Riikka Remes, Sanni Kouhia, Sanni Monto, Sanni Turunen, Sara Neggazi, Sara Ollila, Sari Haikola, Sari Suhonen, Saskya van Nouhuys, Satu Laitinen, Satu Viitasalo, Senja Piiroinen, Siina Lönni, Siiri Fuchs, Siiri-Anna Fuchs, Sini Mursinoff, Sini Penttilä, Sini Salko, Sini Wallin, Sirke Piirainen, Sofia Gripenberg, Sofia Virtanen, Soili Huttunen, Sonja Blom, Steve Matter, Susanna Airaksinen, Susanna Halttunen, Susanna Heiman, Susanna Rokkanen, Susanna Tarkiainen, Susu Rytteri, Suvi Hakulinen, Suvi Ikonen, Tapio Gustafsson, Tarja Kainlauri, Taru Tornikoski, Terhi Hilli, Terhi Lahtinen, Terhimarja Malkavaara, Tero Kirjosalo, Tero Lukkari, Tiia Reinikainen, Tiina Laakkonen, Tiina Pasanen, Tiina Riikonen, Tiina Salminen, Timo Pakkala, Timo Tuuri, Tinto Aaltonen, Tobias Tamelander, Toby Fountain, Tom Tamlander, Tommi Tolvanen, Toni Cases, Topi Lehtonen, Torsti Schulz, Tuomas Kankaanpää, Tuomas Uola, Tuomo Pihlaja, Tuukka Virtanen, Tuulikki Seppälä, Tuure Houni, Ulla Riihimäki, Ulla Tuomainen, Unni Pulliainen, Usko Szeto, Varpu Pärssinen, Vaula Lukkarinen, Wee Tek Tay, Veera Kuparinen, Veera Lyytikäinen, Veera Salminen, Veera Tuovinen, Veli-Pekka Antti-Poika, Venla Kontiokari, Vesa Hyyryläinen, Vesa Selonen, Viia Forsblom, Ville Junttila, Ville Vepsäläinen, Vilma Metsärinne, Vilppu Välimäki, Virpi Immonen, Virpi Karén, Virpi Lintunen, Virve Koivuranta, Xinyue Muurimäki, Zdravko Kolev, Zeren Gürkan