Alkukevään kartoituksessa havaittiin, että pesien talvehtimismenestys oli aikaisempiin vuosiin nähden normaalilla tasolla. Kaikista perhosen toukkapesistä 76 prosenttia oli vielä elossa talven jälkeen. Alueiden välillä havaittiin kuitenkin suuria eroja. Hyvinä esiintymisalueina tunnettujen Pohjois-Hammarlandin ja Eckerön kunnissa talvehtimismenestys oli ainoastaan 50 prosenttia, kun taas Sundissa sama arvo oli lähes 90 prosentin luokkaa.
Kuivan kesän jälkeen olimme varautuneita siihen, että kesällä munittujen toukkaryhmien menestys tulisi olemaan huono. Populaatiokoko laskikin edellisvuoden 1559 havaitusta talvipesästä ainoastaan 1008 talvipesään. Erityisesti Pohjois-Hammarlandissa romahdus oli suuri edellisvuoteen verrattuna. Siellä pesämäärä tippui 369:stä 59 pesään. Yli puolet eli 562 kaikista Ahvenanmaalta löytyneistä täpläverkkoperhosen pesistä sijaitsi tänä vuonna Sundissa, joka oli myös ainoa alue, missä populaatiokoko oli pysynyt miltei ennallaan edellisvuoteen verrattuna.
Vaikka viime kasvukausi ei ollutkaan optimaalinen täpläverkkoperhosen lisääntymisen kannalta, pysyi populaatiokoko huomattavasti korkeammalla tasolla kuin vuonna 2018, jolloin kuivuuden aiheuttamat seuraamukset olivat vieläkin rajumpia. Vuodesta 2018 tiedämme sen, että populaatiokoko voi optimaalisissa oloissa kasvaa jo muutamassa sukupolvessa normaalille tasolle pesämäärissä, mutta näiden romahdusten vaikutus lajin geneettiseen monimuotoisuuteen on todennäköisesti erittäin suuri ja merkittävä
Härmällä infektoituneiden heinäratamokasvustojen määrä ei ole noussut takaisin vuoden 2018 romahdusta edeltäviin lukuihin, eikä siinä ole myöskään ollut samanlaista vaihtelua kuin täpläverkkoperhosen populaatioilla. Kuivat kesät voivat vaikutta myös härmään, jos infektoituneet isäntäkasvit kuolevat kuivuuteen, mutta tänä vuonna näin ei näytä käyneen. Epidemia kasvoi hiukan verrattuna edelliseen neljään vuoteen. Heinäratamon härmää löytyi 13 prosentilta tutkituista kedoista, kun viime vuonna määrä oli 11 prosenttia. Eniten infektiot lisääntyivät kunnissa, jotka yleensä ovat olleet vähemmän härmäisiä, Saltvikissa ja Sundissa.