Valkoisiin takkeihin sonnustautuneet Marja Haatainen, 66, ja Tuure Uusitalo, 7, pipetoivat tottuneesti värikkäitä liuoksia koeputkiin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.
Kemianluokka Gadolin on mummille ja ekaluokkalaiselle tuttu paikka viime kesältä, jolloin parivaljakko osallistui Helsingin yliopiston järjestämälle Ihmeellinen ihminen -tiedeleirille.
Leiri oli tarkoitettu alakouluikäisille lapsille ja heidän tutuille aikuisilleen – vanhemmille, isovanhemmille, kummeille tai vaikkapa naapureille. Viiden päivän aikana leiriläiset paneutuivat ihmisenä olemiseen muun muassa kemian ja biologian näkökulmasta.
– Teimme leirillä paperista aivohatun. Tutkimme sormenjälkiämme. Väänsimme karkkinauhasta dna:ta ja katsoimme, mitä limsa tekee munankuorille, jotka ovat vähän samanlaiset kuin meidän hampaamme. Parasta oli kuitenkin jäätelön tekeminen kuivajäästä, Uusitalo muistelee innostuneesti monitieteisen leirin puuhia.
Mummi Marja Haatainen kertoo, että päiväleirin erilaiset kokeet ja testit ovat nousseet kaksikon puheisiin monta kertaa sitten viime kesän.
Haataisen mukaan parasta leirillä oli yhteinen ihmettely ja lasten innon seuraaminen.
– Se riemu, ihmetys ja välillä pieleen menneen kokeen nostama pettymyskin oli niin aitoa. Leirin ohjaajat onnistuivat kääntämään ihan arkisetkin asiat jännittäviksi, hän sanoo.
Aikuisen tuki pitää yllä innostusta
Kesällä 2018 Helsingin yliopisto järjesti ensimmäisen kerran lasten ja aikuisten yhteisiä perheleirejä. Tarkoitus on, että samankaltaisia leirejä ja kerhoja on tarjolla vastaisuudessa yhä enemmän.
Yksin lapsille ja nuorille tarkoitettuja tiedeleirejä ja -kerhoja Helsingin yliopisto on järjestänyt vuodesta 2003 lähtien.
– Tutkimusten mukaan lapsille on erittäin merkityksellistä, että tekee jotain yhdessä jonkun itselle läheisen aikuisen kanssa. Yhdessä tekeminen on tärkeää etenkin 3–10-vuotiaille, Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskuksen johtaja Maija Aksela sanoo.
Hänen mukaansa aikuisen ja lapsen yhteinen osallistuminen auttaa monesti pitämään yllä lapsen leirillä tai kerhossa herännyttä kiinnostusta.
– Lapsen innostus tarttuu aikuiseenkin. Mukana ollut aikuinen alkaa myös auttaa lasta paneutumaan kiinnostuksensa kohteeseen entistä enemmän. Monesti tiedeleirillä tai -kerhossa syttynyt into siirtyy myös lapsen koulutyöhön, Aksela kertoo.
Yliopisto tekee tiede- ja perheleireillä aina myös tutkimusta. Tarkoitus on esimerkiksi kehittää tiedekasvatuksen menetelmiä.
Tiedekasvatus laajenee kaikille tieteenaloille
Kesällä 2019 Helsingin yliopiston perheleirillä paneudutaan esimerkiksi ilmastoon eri tieteiden näkökulmista.
Kuluvan vuoden aikana tiedekasvatusta on tarjolla entistä useammalta tieteenalalta. Tähän asti tiedekasvatus on painottunut luonnontieteisiin sekä humanistisiin tieteisiin. Vastaisuudessa leireillä ja kerhoissa voinee paneutua myös vaikkapa oikeus- ja lääketieteeseen sekä teologiaan.
– Parhaillaan suunnittelemme ensi kesän tiedeleirejä. Tiedekasvatuksen uudet alat ovat tervetulleita mukaan mahdollisuuksiensa mukaan, Maija Aksela kertoo.
Marja Haatainen kannustaa muitakin isovanhempia sukeltamaan tieteen maailmaan yhdessä lapsenlapsiensa kanssa.
– Eläkkeellä on aikaa, ja siinä puuhatessa saa nauttia lastenlastensa seurasta. Kaupan päälle tulee vielä muistin virkistystä ja päivitystä omiin kouluaikaisiin tietoihin, Haatainen naurahtaa.
Myös Uusitalon mielestä oli kivaa, että mummi oli leirillä mukana. Aikuisen kanssa erilaiset kokeet ja testit onnistuivat hyvin.
Tiedeleireille ilmoittautuminen alkaa 1. huhtikuuta. Kesäleirit ovat pääosin kesäkuun alkupuolella.
Lue lisää:
Lue lisää tiedekasvatuksesta Helsingin yliopistossa
Tutustu Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen historiaan