Dosentiksi
Dosentin arvo on osoitus siitä, että sen saaneella henkilöllä on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, hyvä opetustaito ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Dosentin arvo ei muodosta työsuhdetta yliopistoon.
Do­sen­til­le ase­te­tut vaa­ti­muk­set

Yliopistolain (558/2009) 89 §:n ja yliopiston johtosäännön 52 §:n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön ja hyvä opetustaito.

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvon myöntämisen tiedekunnan, osaston tai koulutusohjelmien toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi, se hankkii lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekuntaneuvosto päättää saatuaan lausunnot ja selvityksen hakijan opetustaidosta, tekeekö se kanslerille esityksen dosentin arvon myöntämisestä.

Dosentti voi osallistua edustamansa oppiaineen opetuksen antamiseen, opiskelijoiden ohjaukseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla.

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta edellyttää dosentin arvoa hakevalta, että hänellä on hyväksytyn väitöskirjan lisäksi muita julkaisuja siten, että kyseiseen dosentuurin alaan kuuluvat tutkimukset tieteelliseltä merkitykseltään ja määrältään vastaavat vähintään toista väitöskirjaa. Julkaisujen tulee olla vertaisarvioituja ja haetun dosentin arvon alaa käsitteleviä ja hakijan roolin tulee olla niissä keskeinen (ensimmäinen, toinen tai viimeinen tekijä). Julkaisujen on osoitettava hakijan tutkimuksen korkeatasoisuutta ja laajuutta, kykyä luoda väitöskirjan jälkeen uutta tieteellistä tietoa sekä kehittymistä itsenäisenä tutkijana. Hakijalta edellytetään myös, että hän pystyy osoittamaan luoneensa itsenäisen tutkijanuran tai oman tutkimusprofiilinsa sekä jatkaneensa tutkimustyön tekemistä aktiivisesti.

Do­sen­tin ar­von ha­ku­pro­ses­si

1) Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa dosentin arvoa voi hakea kahdesti vuodessa. Hakuajat ovat 1.-31.1. ja 1.-31.8.

2) Ennen hakemuksen jättämistä dosentuurin hakijan tulee ensimmäiseksi ottaa yhteyttä osastonjohtajaan, jonka osastoon dosentuurin ala kuuluu.
Osastojen johtajat:

  • elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto: professori Marina Heinonen
  • maataloustieteiden osasto: professori Pekka Uimari
  • metsätieteiden osasto: professori Markus Holopainen
  • mikrobiologian osasto: professori Per Saris
  • taloustieteen osasto: professori Marko Lindroos
  • Ruralia-instituutti: johtaja Sami Kurki

3) Hakuajan päätyttyä tiedekunnan tutkimustoimikunta käsittelee dosentin arvoa koskevat hakemukset (ml. hakemusten alat) ja päättää mitkä hakemukset otetaan tiedekuntaneuvoston käsittelyyn.  Toimikunnan tarkoitus on sujuvoittaa dosentuurin hakuprosessia ja yhdenmukaistaa tiedekunnasta dosentuuria hakevien vaatimustasoa.

4) Tutkimustoimikunta tekee päätöksen siitä, otetaanko hakemus tiedekuntaneuvoston käsittelyyn ja ilmoittaa päätöksen perusteluineen niille, joiden hakemusta ei oteta jatkoon. Mahdollisia hylkäysperusteita voivat olla liian niukat yleiset opetusansiot, ei osoitusta aktiivisesta, itsenäisestä tutkijanurasta tai omasta tutkimusprofiilista, vähäiset tieteelliset ansiot haetulta dosentuurin alalta tai muut vastaavat tekijät. Ristiriitatilanteissa tiedekuntaneuvosto toimii dosentuuriasioissa päättävänä elimenä ja antaa lausunnot mahdollisista dosentuurihakuihin liittyvistä valituksista.

5) Tiedekuntaneuvosto nimeää asiantuntijat osaston johtajan esityksestä.

6) Asiantuntijoiden nimeämisen jälkeen opetustaitotoimikunta arvioi hakijan opetustaidon (ml. opetusnäyte). Hakijalle lähetetään erilliset ohjeet opetusnäyteajan varaamisesta.

7) Tiedekuntaneuvosto käsittelee hakemuksen toisen kerran asiantuntijalausuntojen ja opetustaitolausunnon saavuttua. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille.

8) Kansleri päättää myönnetäänkö hakijalle dosentin arvo.

Hakijan on hyvä ottaa huomioon, että hakemuksen jättämisestä dosentin arvon myöntämiseen kuluu useampi kuukausi.

 

Hakemusasiakirjat ja niiden sisältö (suositellaan tehtäväksi englannin kielellä)

1. Vapaamuotoinen hakemus, jossa tulee

  • ilmoittaa kenen osastonjohtajan kanssa hakija on keskustellut hakemuksesta ennen hakemuksen jättämistä
  • mainita haettavan dosentuurin ala
  • ilmoittaa opetusnäytteen aihe, joka on dosentuurin alalta

2. Englanninkielinen ansioluettelo (CV) ja todistus toisen kotimaisen kielen taidosta (esimerkiksi kopio tutkintotodistuksesta) sekä lyhyt englanninkielinen selvitys seuraavista ansioista:

  • tutkimus ja tieteellinen toiminta,
  • osallistuminen hallintotehtäviin,
  • selvitys muusta toiminnasta, jonka hakija haluaa saattaa tiedekunnan tietoon

3. Muualla kuin Helsingin yliopistossa tohtorintutkinnon suorittaneilta kopio tutkintotodistuksesta.

4. Selvitys opetusansioista e-lomakkeella Ainoastaan lomakkeella ilmoitetut tiedot otetaan huomioon opetustaidon arvioinnissa.

5. Numeroitu julkaisuluettelo, jossa tieteelliset julkaisut on ryhmitelty seuraavasti:
a) artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa refereekäytäntö

b) artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa refereekäytäntö

c) artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa refereekäytäntö

d) artikkelit kotimaisissa tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kotimaisissa tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa refereekäytäntö

e) tieteelliset monografiat

f) muut tieteelliset julkaisut, kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa, joissa ei ole refereekäytäntöä sekä julkaisut yliopisto- ja laitossarjoissa.
Lisäksi voidaan omana ryhmänään luetella muut julkaisut (oppikirjat, yleistajuiset artikkelit jne.), patentit, tietokoneohjelmat, esitelmät, vierailuluennot, radio- ja TV-ohjelmat ym. Käsikirjoituksista tulee esittää niiden julkaisemisen käsittelyvaihe hakuajan päättymishetkellä.

6. ne julkaisuluetteloon sisältyvät julkaisut (liitetiedostoina), joilla hakija haluaa osoittaa tieteellisen pätevyytensä hakemansa dosentuurin alalle. Mikäli julkaisuihin sisältyy yhteisjulkaisuja, hakijan tulee toimittaa myös selvitys yhteisjulkaisujen tekijöiden työnjaosta.

HUOM! Dosentin arvoa hakevan henkilön tulee neuvotella ennen hakemuksensa jättämistä asiasta asianomaista tieteenalaa edustavan osastonjohtajan kanssa.

Dosentin arvoa haetaan yliopiston rekrytointijärjestelmässä osoitteessa: (linkki ilmoitetaan hakuajan alkaessa)

Hakemuksen voi jättää ainoastaan hakuaikana. Hakuajat ovat 1.–31.1. ja 1.–31.8.

 

Tie­teel­li­sen pä­te­vyy­den ar­vioin­ti

Tiedekunta pyytää lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä vähintään kahdelta, ensisijaisesti tiedekunnan ulkopuoliselta asiantuntijalta, jollei lausunnon hankkimista pidetä erityisestä syystä tarpeettomana. Lausunnon hankkimista voidaan pitää tarpeettomana, jos esimerkiksi käytettävissä on vähintään kahden asiantuntijan antama lausunto hakijan tieteellisestä pätevyydestä haetun dosentuurin alalta. Asiantuntijaa valittaessa otetaan huomioon mm. hallintolaissa (HL 434/2003, 27 § - 28 §) säädetyt esteellisyysperusteet. Asiantuntijaksi ei nimetä henkilöä, joka on toiminut hakijan lisensiaatintutkimuksen tarkastajana tai väitöskirjan esitarkastajana/vastaväittäjänä.

Asiantuntijoille toimitettavat hakemusasiakirjat:

  • vapaamuotoinen hakemus
  • englanninkielinen CV tai englanninkielinen yliopistoportfolio
  • julkaisuluettelo
  • ne julkaisuluetteloon sisältyvät julkaisut, joilla hakija haluaa osoittaa tieteellisen pätevyytensä hakemansa dosentuurin alalle. Mikäli julkaisuihin sisältyy yhteisjulkaisuja, selvitys yhteisjulkaisujen tekijöiden työnjaosta.

Asiantuntijoita pyydetään lausunnossaan arvioimaan dosentille asetettujen vaatimusten mukaisesti:

  • Hakijan tieteellisen tuotannon määrää ja laatua aihealueittain.
  • Omaako hakija perusteelliset tiedot hakemansa dosentin arvon alalta?
  • Onko hakijalla kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön?
  • Onko hakija tieteellisesti pätevä ja ehdotatteko dosentin arvon myöntämistä hakijalle?

Asiantuntijoiden ei tule ottaa kantaa hakijan opetustaitoon, koska se arvioidaan erikseen.

Ope­tus­tai­don ar­vioin­ti ja ope­tus­näy­te

Opetustaito arvioidaan tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisin mukaisesti. Tiedekunnassa dosentin arvoon liittyvät opetusnäytteet toteutetaan ainoastaan etänä. Jos opetusnäytteen aikana ilmenee teknisiä ongelmia (ns. ”force majeure”), voidaan opetusnäyte antaa uudestaan

Johtosäännön mukaan dosentuurin myöntämiseen vaaditaan vähintään hyvä opetustaito. Päästäkseen opetusnäytteeseen hakijalla on oltava hakemusasiakirjojen perusteella pääosin vähintään tyydyttävät opetusansiot. Opetustaidon arviointi perustuu opetustaitomatriisiin:

mmtdk_opetustaitomatriisi_2020.pdf

Hakijan on annettava opetusnäyte, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana. Opetusnäytettä voidaan pitää tarpeettomana, jos esimerkiksi hakija on antanut opetusnäytteen vastaavantasoiseen tehtävään Helsingin yliopistossa viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana. Jos hakija on aiemmin antanut opetusnäytteen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, hän voi halutessaan pyytää vapautusta uuden opetusnäytteen antamisesta. Opetustaitotoimikunta harkitsee tapauskohtaisesti vapautuksen edellytykset.

Opetusnäytteen antaminen tulee nähdä oppimistilanteena. Opetusnäytettä arvioitaessa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota siihen, miten hakija kykenee opetusnäytteellä ohjaamaan ja edistämään opetusnäytetilaisuuteen osallistuvien oppimista.

Kaikki opetusnäytetilaisuudet ovat julkisia. Opetusnäytetilaisuuteen osallistuu ja opetusnäytteen arvioi Opetustaitotoimikunta (jäljempänä OTT). Tiedekunnan nimeämässä OTT:ssä on edustajia sekä opetushenkilöstä ja opiskelijoista.

Opetusnäytteen aihe, kesto ja taso
Hakija saa itse valita opetusnäytteensä aiheen. Aiheen tulee olla haettavan dosentuurin alalta. Opetusnäytteen antamista suunnitellessaan hakijan tulee ottaa huomioon todellinen opetustilanne ja suunnata opetusnäytteensä tilaisuuteen osallistuville. Aihe tulee rajata niin, että sen sisältö ehditään käsitellä 30 minuutin aikana, koska opetusnäyte voi kestää enintään 30 minuuttia. Opetusnäytetilaisuuden alussa hakijan on määriteltävä kuulijoille tarkemmin opetuksen taso (esim. perusopinnot, aineopinnot tai syventävät opinnot) sekä se, mihin kokonaisuuteen opetusnäyte liittyy. Hakijalla on vapaus valita, miten hän opetusnäytteen antaa.

Palautekeskustelu
Opetusnäytteen antamisen jälkeen hakija poistuu ja OTT jää keskustelemaan opetusnäytteestä yleisön kanssa (n. 15 minuuttia). Tämän jälkeen seuraa hakijan ja OTT:n välinen palautekeskustelu (n. 15 minuuttia), joka otetaan huomioon hakijan opetustaitoa arvioitaessa.

Lausunto
Opetustaitotoimikunta antaa dosentuurin hakijan opetuksellisista ansioista (opetustaidosta) lausunnon tiedekuntaneuvostolle. Lausunto perustuu hakijan antamaan opetusnäytteeseen sekä hakijan hakemusasiakirjoissaan esiin tuomiin opetusansioihin.

Esi­tys do­sen­tin ar­von myön­tä­mi­ses­tä

Tiedekuntaneuvosto päättää, täyttääkö hakija dosentin arvon myöntämiselle säädetyt vaatimukset. Päätös perustuu tiedekuntaneuvoston käyttämien asiantuntijoiden antamiin lausuntoihin hakijan tieteellisestä pätevyydestä, tiedekunnan asettaman opetustaitotoimikunnan antamaan lausuntoon hakijan opetustaidosta sekä hakemusasiakirjoihin, joista käy ilmi hakijan kielitaito.

Jos hakija täyttää dosentin arvon myöntämiselle säädetyt vaatimukset, tiedekuntaneuvosto tekee esityksen kanslerille dosentin arvon myöntämisestä hakijalle Helsingin yliopistoon.

Lisätietoja dosentin arvon hakuprosessista saa tarvittaessa: henkilöstöasiantuntija Mirkka Juntunen, mirkka.juntunen(at)helsinki.fi ja henkilöstökoordinaattori Sari Aaltonen, sari.aaltonen(at)helsinki.fi.