Dosentiksi

Dosentin arvo on osoitus siitä, että sen saaneella henkilöllä on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, hyvä opetustaito ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Dosentin arvoa hakevan on syytä olla hyvissä ajoin liikkeellä, sillä hakuprosessit ovat pitkiä – hakemuksen jättämisestä dosentin arvon myöntämiseen kuluu useampi kuukausi. Dosentin arvo ei muodosta työsuhdetta yliopistoon.

Yliopistolain (558/2009) 89 §:n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön ja hyvä opetustaito. Yliopiston johtosäännön 52 §:n mukaan kansleri voi tiedekuntaneuvoston esityksestä myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvon myöntämisen tiedekunnan, laitoksen tai oppiaineen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi, se hankkii lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekuntaneuvosto päättää saatuaan lausunnot ja selvityksen hakijan opetustaidosta, tekeekö se kanslerille esityksen dosentin arvon myöntämisestä.

Dosentti voi osallistua edustamansa oppiaineen opetuksen antamiseen, opiskelijoiden ohjaukseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla.

Hakemusasiakirjat ja niiden sisältö (suositellaan tehtäväksi englannin kielellä)

1. Vapaamuotoinen hakemus, jossa tulee

  • mainita haettavan dosentuurin ala
  • ilmoittaa opetusnäytteen aihe, joka on dosentuurin alalta

2. Englanninkielinen ansioluettelo (CV) ja todistus toisen kotimaisen kielen taidosta sekä lyhyt englanninkielinen selvitys seuraavista ansioista:

  • tutkimus ja tieteellinen toiminta,
  • osallistuminen hallintotehtäviin,
  • selvitys muusta toiminnasta, jonka hakija haluaa saattaa tiedekunnan tietoon

3.  Opetusansioiden kuvaus

 

Edellä mainitut asiakirjat (kohdat 2-3) voi toimittaa myös yliopistoportfolion muodossa.

4. Numeroitu julkaisuluettelo, jossa tieteelliset julkaisut on ryhmitelty seuraavasti:
a) artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa refereekäytäntö

b) artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa refereekäytäntö

c) artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa refereekäytäntö

d) artikkelit kotimaisissa tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kotimaisissa tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa refereekäytäntö

e) tieteelliset monografiat

f) muut tieteelliset julkaisut, kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa, joissa ei ole refereekäytäntöä sekä julkaisut yliopisto- ja laitossarjoissa.
Lisäksi voidaan omana ryhmänään luetella muut julkaisut (oppikirjat, yleistajuiset artikkelit jne.), patentit, tietokoneohjelmat, esitelmät, vierailuluennot, radio- ja TV-ohjelmat ym. Käsikirjoituksista tulee esittää niiden julkaisemisen käsittelyvaihe hakuajan päättymishetkellä.

5. ne julkaisuluetteloon sisältyvät julkaisut (liitetiedostoina), joilla hakija haluaa osoittaa tieteellisen pätevyytensä hakemansa dosentuurin alalle. Mikäli julkaisuihin sisältyy yhteisjulkaisuja, hakijan tulee toimittaa selvitys yhteisjulkaisujen tekijöiden työnjaosta.

Tiedekunta toivoo, että dosentin arvoa hakeva neuvottelee ennen hakemuksensa jättämistä asiasta asianomaista tieteenalaa edustavan osastonjohtajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa.

Dosentin arvoa haetaan yliopiston sähköisessä rekrytointijärjestelmässä (SAP HR/eRekry).

Helsingin yliopistoon työsuhteessa olevat sisäiset hakijat jättävät hakemuksensa tehtävään SAP HR –henkilöstöjärjestelmän kautta. SAP HR:ssä valitse: Ura ja työ - Hakemus viitekoodin kautta - viitekoodi HY10801. Hakemus kohdistetaan tehtävään ”Dosentuuri maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa".

Ulkoiset hakijat jättävät hakemuksensa Helsingin yliopiston eRekry-portaalin kautta osoitteessa https://rekry.helsinki.fi/start. eRekryssä valitse: Avoimet työpaikat – Hakemus viitekoodin kautta  – viitekoodi HY10803. Hakemus kohdistetaan tehtävään ”Dosentuuri maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa”.

Hakuasiakirjat toimitetaan SAP HR/eRekry -järjestelmän kautta liitteinä. SAP HR:n/eRekryn hakijaprofiilia ei tarvitse muilta osin täyttää.

Tiedekunta pyytää lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä vähintään kahdelta, ensisijaisesti tiedekunnan ulkopuoliselta asiantuntijalta, jollei lausunnon hankkimista pidetä erityisestä syystä tarpeettomana. Lausunnon hankkimista voidaan pitää tarpeettomana, jos esimerkiksi käytettävissä on vähintään kahden asiantuntijan antama lausunto hakijan tieteellisestä pätevyydestä haetun dosentuurin alalta. Asiantuntijaa valittaessa otetaan huomioon mm. hallintolaissa (HL 434/2003, 27 § - 28 §) säädetyt esteellisyysperusteet. Asiantuntijaksi ei nimetä henkilöä, joka on toiminut hakijan lisensiaatintutkimuksen tarkastajana tai väitöskirjan esitarkastajana/vastaväittäjänä.

Asiantuntijoille toimitettavat hakemusasiakirjat:

  • vapaamuotoinen hakemus
  • englanninkielinen CV tai englanninkielinen yliopistoportfolio
  • julkaisuluettelo
  • ne julkaisuluetteloon sisältyvät julkaisut (alkuperäisinä/erillispainoksina/kopioina), joilla hakija haluaa osoittaa tieteellisen pätevyytensä hakemansa dosentuurin alalle. Mikäli julkaisuihin sisältyy yhteisjulkaisuja, selvitys yhteisjulkaisujen tekijöiden työnjaosta.

Asiantuntijoita pyydetään lausunnossaan arvioimaan mm.:

  • hakijan tieteellisen tuotannon määrää ja laatua aihealueittain
  • Tiedekunta edellyttää dosentin arvoa hakevalta hyväksyttyä väitöskirjaa ja muita julkaisuja siten, että kyseiseen opetusalaan kuuluvat tutkimukset tieteelliseltä merkitykseltään ja määrältään vastaavat yhdessä vähintään kahta hyvää väitöskirjaa.
  • omaako hakija perusteelliset tiedot hakemansa dosentuurin alalta
  • onko hakijalla kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön
  • esimerkiksi hakijan panoksen merkitys yhteisjulkaisuissa, onko hakija luonut oman tutkimuslinjan, onko hakijalla kokemusta tutkimustyön johtamisesta
  • edellyttääkö haetun dosentuurin alan hallinta hakijalta ko. alan käytännöllistä kokemusta sekä omaako hakija tämän ja minkä laatuisena
  • onko hakija tieteellisesti pätevä ja ehdottaako dosentin arvon myöntämistä hakijalle

Asiantuntijoiden ei tule ottaa kantaa hakijan opetustaitoon, koska se arvioidaan erikseen.

Opetustaito arvioidaan tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisin mukaisesti.

Johtosäännön mukaan dosentuurin myöntämiseen vaaditaan vähintään hyvä opetustaito. Päästäkseen opetusnäytteeseen hakijalla on oltava hakemusasiakirjojen perusteella pääosin vähintään tyydyttävät opetusansiot. Opetusansioiden tasot on kuvattu Viikin opetustaitomatriisissa.

 

Hakijan on annettava opetusnäyte, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana. Opetusnäytettä voidaan pitää tarpeettomana, jos esimerkiksi hakija on antanut opetusnäytteen vastaavantasoiseen tehtävään Helsingin yliopistossa viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana. Jos hakija on aiemmin antanut opetusnäytteen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, hän voi halutessaan pyytää vapautusta uuden opetusnäytteen antamisesta. Opetustaitotoimikunta harkitsee tapauskohtaisesti vapautuksen edellytykset.

Opetusnäytteen antaminen tulee nähdä oppimistilanteena. Opetusnäytettä arvioitaessa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota siihen, miten hakija kykenee opetusnäytteellä ohjaamaan ja edistämään opetusnäytetilaisuuteen osallistuvien oppimista.

Kaikki opetusnäytetilaisuudet ovat julkisia. Opetusnäytetilaisuuteen osallistuu ja opetusnäytteen arvioi Opetustaitotoimikunta (jäljempänä OTT). Tiedekunnan nimeämässä OTT:ssä on edustajia sekä opetushenkilöstä ja opiskelijoista.

Opetusnäytteen aihe, kesto ja taso
Hakija saa itse valita opetusnäytteensä aiheen. Aiheen tulee olla haettavan dosentuurin alalta. Opetusnäytteen antamista suunnitellessaan hakijan tulee ottaa huomioon todellinen opetustilanne ja suunnata opetusnäytteensä tilaisuuteen osallistuville. Aihe tulee rajata niin, että sen sisältö ehditään käsitellä 30 minuutin aikana, koska opetusnäyte voi kestää enintään 30 minuuttia. Opetusnäytetilaisuuden alussa hakijan on määriteltävä kuulijoille tarkemmin opetuksen taso (esim. perusopinnot, aineopinnot tai syventävät opinnot) sekä se, mihin kokonaisuuteen opetusnäyte liittyy. Hakijalla on vapaus valita, miten hän opetusnäytteen antaa.

Palautekeskustelu
Opetusnäytteen antamisen jälkeen hakija poistuu salista ja OTT jää keskustelemaan opetusnäytteestä yleisön kanssa (n. 15 min.). Tämän jälkeen seuraa hakijan ja OTT:n välinen palautekeskustelu (n. 15 min.), joka otetaan huomioon hakijan opetustaitoa arvioitaessa.

Lausunto
Opetustaitotoimikunta antaa dosentuurin hakijan opetuksellisista ansioista (opetustaidosta) lausunnon tiedekuntaneuvostolle. Lausunto perustuu hakijan antamaan opetusnäytteeseen sekä hakijan hakemusasiakirjoissaan esiin tuomiin opetusansioihin.

Tiedekuntaneuvosto päättää, täyttääkö hakija dosentin arvon myöntämiselle säädetyt vaatimukset. Päätös perustuu tiedekuntaneuvoston käyttämien asiantuntijoiden antamiin lausuntoihin hakijan tieteellisestä pätevyydestä, tiedekunnan asettaman opetustaitotoimikunnan antamaan lausuntoon hakijan opetustaidosta sekä hakemusasiakirjoihin, joista käy ilmi hakijan kielitaito.

Jos hakija täyttää dosentin arvon myöntämiselle säädetyt vaatimukset, tiedekuntaneuvosto tekee esityksen kanslerille dosentin arvon myöntämisestä hakijalle Helsingin yliopistoon.

Lisätietoja dosentin arvon hakuprosessista saa tarvittaessa: henkilöstöasiantuntija Mirkka Juntunen, mirkka.juntunen(at)helsinki.fi ja henkilöstökoordinaattori Sari Aaltonen, sari.aaltonen(at)helsinki.fi.