Opiskelu Viikissä
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta tarjoaa monipuolisesti vaihtoehtoja niille, jotka ovat kiinnostuneet maa- ja metsätalouden sekä elintarviketieteiden kentälle kuuluvista aiheista.
Tiedekunnan opetustilat

Maatalous-metsätieteelliseen tiedekunta toimii Viikin kampuksella, mutta myös Mikkelissä ja Seinäjoella. Tiedekuntaan kuuluu myös Hyytiälän metsäasema Pohjois-Hämeessä sekä Muddusjärven tutkimusasema Ylä-Lapissa. Katso alta lisätietoja tiedekunnan opetustiloista.

Viikin arboretumissa on aina tehty tutkimusta. Arboretumissa voi myös suorittaa käytännön harjoittelun. Hallinnollisesti arboretum kuuluu Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitekeskuksen alaisuuteen ja sen toimintaa johtaa Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteinen johtoryhmä.

Hyytiälän metsäasema eli Hyde on metsätieteilijöiden huippututkimuksen ja perinteiden kohtaamo. Metsäylioppilaat viettävät Hyytiälässä 10 viikkoa yliopiston kenttäkurssilla opiskellen. Tutustu myös Hyytiälän metsäasemalle tulevan uuden puurakennuksen rakennusblogiin!

Viikin kampusrakennuksista erityisesti EE-rakennus, A-rakennus, Biokeskus 1, C-rakennus, Infokeskus Korona, Metsätieteiden talo ja Laboratoriorakennus ovat mmtdk:n käytössä.

Viikin kasvihuoneisiin kuuluu 2400 m2 kasvihuonetilaa sekä 3 hehtaaria aidattua peltoa. Tutkimuskasvihuoneet koostuvat 51 erillisestä osastosta, joissa on valmiudet tarkasti kontrolloituja koejärjestelyitä varten. Osastoissa voidaan säätää mm. kasvuilmaston (lämpötila, valotus, ilman kosteus) ja kastelun olosuhteet kokeiden vaatimalla tavalla. Kasvihuoneen yhteydessä on myös sääasema, kasvatushuoneita ja -kammioita, kuvauslaitteistoja sekä näytteiden käsittelytiloja ja välineitä. Tutkimuksen lisäksi kasvihuoneen tiloissa pidetään kursseja ja demoja. Opiskelijat tekevät kasvihuoneella kursseihin liittyviä kokeellisia töitä ja opinnäytetöitään (mm. maisterintutkielmat, jatko-opinnot) sekä osallistuvat tutkimusryhmien työhön opetus- ja teknisen henkilökunnan ohjauksessa. Koekasvien kirjo on suurta ja ulottuu molekyylibiologisista mallikasveista (esim. lituruoho, ahomansikka ja gerbera) monenlaisiin viljeltäviin pelto- ja puutarhakasveihin (esim. härkäpapu, ohra, rypsi, mesimarja ja vadelma) sekä metsäpuihin (esim. kuusi, mänty ja koivu).

Muddusjärven tutkimusasema sijaitsee Inarissa Kaamasen kylässä. Tutkimusasemalla on käytössä noin 13 hehtaaria peltoa ja 700 hehtaaria metsämaata. Tutkimusta tehdään limnologian, soveltavan biologian sekä radiokemian aloilta. Metsämaalla toteutetaan myös metsäkokeita, kuten lehtikuusen provenienssi- ja viljelykokeita.

Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa toimiva Ruralia-instituutti on maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan osasto. Insituutti painottaa paikalliskehitystä, kestävää ruokaketjua ja uudistuvaa biotaloutta.

Viikin tutkimustilaan kuuluu 155 hehtaaria viljelymaata, navetta ja 70 lypsylehmää. Navetassa voidaan tutkia lypsykarjan ravitsemusta, hyvinvointia, käyttäytymistä ja navettateknologiaa. Tila myös tuottaa vuosittain noin 600 000 litraa maitoa, joka myydään meijeriin. Tutkimustilalla järjestetään mm. kotieläintieteen opiskelijoille navettademoja, jossa he pääsevät tutustumaan lypsylehmänavettaan käytännön tilanteessa ja jossa heille opetetaan navetan keskeiset osat ja toiminnot. Maataloustieteiden kesäkurssilla tutkimustilaa hyödynnetään kasvinviljely- ja kotieläintieteiden sekä teknologian oppimistehtävissä tilan alueella pidettävien rastikoulutusten kautta. Monet maataloustieteiden opiskelijat tekevät opinnäytteitään tutkimushankkeissa, joissa hyödynnetään joko tutkimustilan peltoja, navettaa, kalustoa tai muuta infrastruktuuria. Tutkimustila tarjoaa vuosittain myös harjoittelupaikan muutamalle maataloustieteiden opiskelijalle. Lisäksi joukko opiskelijoitamme työskentelee opintojensa ohessa osa-aikaisesti Viikin navetalla karjanhoitajina.

Monta tapaa oppia

Luennot ovat perinteisin tapa oppia. Luennoitsija esittelee aihetta usein kalvosarjan avulla ja opiskelijat kirjoittavat muistiinpanoja. Luennoilla voi olla pieniä ryhmäkeskusteluita tai tehtäviä. Luennon lopussa on yleensä mahdollisuus keskustelulle tai yleisökysymyksille. Luennoilla on usein myös vierasluennoitsijoita, jotka tarjoavat erilaisia näkökulmia tai edustavat jotakin alan organisaatiota.

Pienryhmäopetus eroaa massaluennoista, sillä pieni ryhmä voi joustavammin sopia luentojen aiheiden käsittelystä sekä neuvotella esimerkiksi tentistä. Usein opetus on myös keskustelevampaa. Pienryhmäopetusta on esimerkiksi intensiiviperiodilla joulun jälkeen.

Nykyään monet kurssit on mahdollista suorittaa myös etänä, esimerkiksi luentojen striimauksen, luentotallenteiden tai itsenäisen opiskelun avulla. Kurssi voi pohjautua luettavan kurssikirjallisuuden perusteella tehtävään akateemiseen kirjoittamiseen tai oppimispäiväkirjaan, joka tehdään luentotallenteiden perusteella.

Projektikursseilla ratkaistaan alan yrityksen ongelmia. Projektit opettavat projektinhallintataitoja sekä yhteistyötaitoja, sillä työtä tehdään tiimeittäin. Projektikurssit ovat myös hyvä tapa näyttää taitonsa yritykselle, jolla saattaa olla kesätyöhaku tulossa.

Kenttäkursseista tunnetuin on Hyytiälän kenttäkurssi eli Hyde, joka kestää 10 viikkoa. Oppimisen lisäksi Hyde on tunnettu tiiviistä kurssihengestä, jolla kurssilaisille muodostu yhteinen identiteetti.  Hydestä voi lukea lisää Hyytiälä-blogista.

Kaikkiin maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kandiohjelmiin kuuluu harjoittelujakso. Harjoittelun voi suorittaa oman alan töissä ja siihen voi hakea yliopiston harjoittelutukea. Harjoittelumahdollisuus kannattaa käyttää hyödyksi, sillä se on tärkeä työllistymisen kannalta tulevaisuudessa. Lue lisää harjoittelusta.

Viikissä opiskelu on käytännönläheistä ja kestävää tiedettä tehdäänkin ihan konkreettisesti. Varsinkin elintarviketieteilijät pääsevät laboratorioihin usein. Viikissä toimii myös aistinvaraisen arvioinnin laboratorio, jolla on ISO 8589 -sertifikaatti. Myös maatalous- ja metsätieteilijät tekevät kokeita, joskin koeympäristö ei ole tyypillisesti laboratorio.

Millaista Viikissä opiskelu on?

Tiedekuntamme tarjoaa neljä kandiohjelmaa: ympäristö- ja elintarviketalouden kandiohjelman, elintarviketieteiden kandiohjelman, maataloustieteiden kandiohjelman sekä metsätieteiden kandiohjelman. Lue alta opiskelijoiden kommentit oman alansa opiskelusta Viikissä!

”Viikissä opiskelussa yhdistyy luonto ja kaupunki. Kampukselle on mukava matka keskustasta bussilla ja matkalla voi nähdä jopa peuroja. Bussissa törmää melkein aina opiskelukavereihin, jotka ovat tulossa samoille luennoille. Viikkiin pääsee hyvin myös kaupunkipyörällä.

Ympäristö- ja elintarviketalouden opinnoissa valitaan mielenkiinnon kohteiden mukaan joko enemmän ympäristö- ja luonnonvarataloutta tai elintarvike- ja kuluttajaekonomiaa. Ympäristökriisin ratkaisemiseksi on kuitenkin tärkeää, että pääaineet aloittavat yhdessä ja ymmärtävät toisiaan esimerkiksi kestävän ruokatalouden tiimoilta. YET-opinnoissa poikkitieteellisyys korostuu ja on suositeltavaa lukea myös muun kuin oman pääaineen pakollisia kursseja.

Osa kursseista tehdään yritysten kanssa yhteistyössä, jolloin ratkaistaan yrityksen oikeita haasteita. Tällöin on mahdollisuus verkostoitua ja työllistyä kurssitöiden lisäksi. Luennoilla käy myös vierailevia luennoitsijoita mm. elintarvikealan yrityksistä. Ainejärjestömme VV ja Veke sekä kattojärjestömme Vita ovat aktiivisia ja järjestävät paljon työelämää tukevia iltoja, kuten alumnitoimintaa. Luentojen jälkeen käydään usein kurssikavereiden kanssa pitkällä lounaalla Unicafe Viikunassa.” – 2. vuoden ympäristö- ja elintarviketalouden opiskelija

”Elintarviketieteilijänä melkein jokaisessa periodissa on labrakursseja, joilla esimerkiksi selvitetään näytteiden suolakonsentraatioita, eristetään neilikasta pääaromiainekomponentteja tai tehdään tuotekehitystä. Labrakurssit ovat opettaneet ehkä eniten, vaikka työkertomusten kirjoittaminen vie joskus aikaa. Elintarvikesuunnittelun ja -prosessoinnin kurssilla ollaan tehty myös jäätelöä, sillä elintarvikeala on maistuva!

Elintarviketieteiden kandiohjelmasta saa loistavat uramahdollisuudet sekä kestävän ruoantuotannon, teknologioiden ja ruokatrendien asiantuntemuksen. Kursseilla on mahdollisuus luoda uutta ja meidän alalta on lähtenyt moni viikkiläistaustaisista yrityksistä.

Opetus elintarviketieteiden kursseilla on laadukasta, sillä opettajat tekevät myös omaa tutkimusta. Luentoja onkin mielenkiintoista seurata, sillä innostuneet tutkijat kertovat omasta tutkimuksestaan ja urastaan. Yliopistovertailuissa Helsingin yliopiston ruokatutkimukset eivät suotta ole parhaimpien joukossa.

Koulupäivän jälkeen olen käynyt hölkkäilemässä Lipidi juoksee -lenkkiryhmän kanssa ja käynyt pelaamassa sählyä MMYL:n urheiluvuorolla.” – 3. vuoden elintarviketieteiden opiskelija

”Maataloustieteiden opiskelija kohtaa opintoja suunnitellessa valintavaikeuden. Opinnoissa voi valita oman kiinnostuksensa mukaan viiden monipuolisen ja hyvin erilaisen suuntautumisen välillä. Agroteknologian ja kotieläintieteen opiskelijat opiskeleva kampuksen koetilalla, jossa luentojen lisäksi opiskellaan myös koetilan navetassa sekä Viikin ympäristössä olevilla tutkimuspelloilla. Kurssivalinnoista riippuen opinnoissa paneudutaan joko maatalouden koneisiin ja teknologiaan, tai kotieläinten hyvinvointiin , jalostukseen ja ravitsemukseen.

Tutkimuspellot ovat myös osa maaperä- ja ympäristötieteen sekä kasvintuotantotieteiden opiskelijoiden arkea. Kursseilla pelloilta kerättyjen maa- ja kasvinäytteiden tutkimusta jatketaan usein vielä laboratoriotöiden parissa. Myös Viikin kampuksen kasvihuoneet tulevat jokaiselle kasvintuotannon opiskelijalle opintojen aikana hyvin tutuiksi. 

Keskeisellä paikalla kampusta sijaitsevat kasvihuoneet yhdistävät myös maatalousekonomian opiskelijat agraariseen ympäristöön, ainakin luentosalien ikkunoista katsellessa. Muista suuntauksista poiketen ekonomistien kädet pysyvät kohtalaisen mullattomina, opintojen painottuessa taloustieteisiin ja maatalouspolitiikkaan. Monipuolinen kurssikategoria kuitenkin tarjoaa omasta suuntautumisesta huolimatta sekä käytännön töitä että paperin pyörittelyä kaikille halukkaille.

Maataloustieteiden opiskelijoita kampuksella yhdistää ravintola Ladonlukko, jossa iltapäiväkahvit voivat luentojen jälkeen ja -aikana pitkiksikin. Moni maataloustieteilijöiden perustama yritys ja uusi innovaatio onkin saanut alkunsa monipuolisen kahviseuran ideoinnista.” – 1. vuoden maataloustieteiden opiskelija

”Metsäylioppilaana päivä alkaa Silvicalta, metsäläisten omalta asuntolalta. Sieltä lähdetään luennoille opiskelemaan metsien ekologiaa ja käyttöa tai metsäekonomiaa ja markkinointia. Myöskään luentojen välit kampuksella eivät käy tylsiksi kun voi mennä kahvittelemaan A-talon kertsille kurssikavereiden kanssa. Metsäläisillä on Viikissä myös oma kärrysauna. Kerran kärrysauna tosin varastettiin, mutta sitten se onneksi löytyi. Metsäläinen välttää myös fuksivuoden kesätyönhaut, sillä yleensä ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen kesällä suoritetaan 10 viikkoa kestävä Hyytiälän kenttäkurssi. Kenttäkurssilla on käytännöllisempää opetusta. Se on kivaa vaihtelua luentoihin ja luo hyvän ryhmähengen kurssikavereihin.” – 2. vuoden metsätieteiden opiskelija