Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto

YLE: ingressikuva

Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto tekee läheistä yhteistyötä HUS:n perusterveydenhuollon yksikön, HUS-alueen terveyskeskusten ja perusopetuksessa Vaasan SHP:n kanssa. Keskeinen tavoitteemme on perusterveydenhuollon kehittäminen ja tukeminen koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Tarjoamme alan koulutusta sekä suomeksi että ruotsiksi:

  • Perusopetusta lääketieteen opiskelijoille
  • Kursseja, ohjausta ja tukea yleislääketieteen erityiskoulutusta tekeville lääkäreille
  • Ohjausta ja tukea erikoistuville lääkäreille, jotka tekevät palveluaan perusterveydenhuollossa
  • Erikoistumiskoulutusta yleislääketieteeseen erikoistuville
  • Tieteellistä jatkokoulutusta väitöskirjan tekijöille
  • Täydennyskoulutusta ja moniammatillista koulutusta perusterveydenhuollossa työskenteleville.

Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto vastaa lääketieteen suomenkielisestä ja ruotsinkielisestä yleislääketieteen opetuksesta. Perusopetuksen kurssit antavat kokonaiskuvan perusterveydenhuollon keskeisistä tehtävistä ja eri sairauksien hoitokäytännöistä Uudenmaan alueen terveyskeskuksissa.

Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon opintojaksomme ovat Perusterveydenhuollon jakso 1 (L1k), Perusterveydenhuollon jakso 2 (L2s), Perusterveydenhuollon jakso 3 (L3-L4) ja Yleislääketieteen kurssi (L5s-L5k) viidentenä opiskeluvuotena.

Koulutuksen jälkeen on mahdollisuus jatkaa osastomme yleislääketieteen erityiskoulutuksessa tai erikoislääkärikoulutuksessa.

Matkakorvaukset

Perusopiskelijoiden toteutuneet matkakulut harjoitteluterveyskeskuksiin korvataan pääsääntöisesti julkisen kulkuneuvon mukaan kuitteja vastaan. Matkakorvausta voidaan maksaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuviin matkoihin valtion matkustussäännön mukaisesti. Matkalasku kuitteineen toimitetaan osastolle kliiniselle opettajalle.

Kilometrikorvaus oman auton käytöstä voidaan maksaa, jos autossa on vähintään kolme henkilöä. Matkalaskussa tulee selvittää, miksi omaa autoa on käytetty julkisten kulkuneuvojen sijaan.

HUOM! Mikäli opiskelija aikoo laskuttaa kilometrikorvausta, siitä on sovittava etukäteen osastonjohtajan kanssa.

Perusterveydenhuollon jakso 1 (375060), 1 op

Opetus toteutetaan ensimmäinen lukuvuoden kevätkaudella L1-kurssille. Tavoitteena on, että opintojakson jälkeen opiskelija:

  • Tuntee erilaisia tapoja tehdä lääkärin työtä ja ymmärtää potilaan aseman vastaanotolla
  • tunnistaa ja hallitsee potilas-lääkärisuhteessa syntyviä tunteita
  • on saanut vahvistusta omalle ammatti-identiteetilleen varhaisten potilaskontaktien avulla
  • ymmärtää etiikan merkityksen lääkärin työssä
  • tietää terveyskeskuksen eri toiminnot

Opintojakso sisältää:

  • Alkuseminaarin
  • Terveyskeskuskäynnit, jossa tutustutaan yleislääkärin työhön (4kpl)
  • Kokemuspäiväkirja
  • Palauteseminaarin

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.
Vastuuopettajat: Kliininen opettaja Liisa Kuikka ja professori Kaisu Pitkälä.

 

Perusterveydenhuollon jakso 2 (MED-22), 2 op

Kurssiesite Courses-sivulla (aukeaa uuteen välilehteen).

 

Perusterveydenhuollon jakso 3 (MED-314), 1 op

Kurssi pidetään RIHAVE-blokin sisällä suomenkielisen opintolinjan opiskelijoille L3 tai L4 kurssilla. Tavoitteet:

  • Opiskelija osaa haastatella ja tutkia potilaan itsenäisesti sekä kirjata hänen tietonsa sähköiseen sairauskertomukseen terveyskeskusvastaanotolla
  • Opiskelija tietää, miten terveyskeskuksessa ehkäistään ja hoidetaan yleisimpiä kansantauteja
  • Opiskelija ymmärtää potilasohjauksen, hoitosuunnitelman tekemisen ja hoitoon sitouttamisen merkityksen hoidon tuloksellisuudessa

Suomenkielisen opintolinjan opiskelijoiden jakso sisältää:

  • Seminaarin ”Mitä kansalle kuuluu?” maanantaina
  • Seminaarin ”Omalla vastaanotolla opittua” perjantaina
  • Oman vastaanoton pitämistä opettajalääkärin ohjauksessa terveyskeskuksessa.
  • Tutustumista sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään ja strukturoituun sairauskertomukseen

Tarkempi lukujärjestys nähtävillä ennen jakson alkua Oodista ja Moodlesta. Vastuuopettajat: Kliininen opettaja Helena Karppinen ja professori Kaisu Pitkälä.

Yleislääketiede (MED-53), 6 op

Kurssiesite Courses-sivulla (aukeaa uuteen välilehteen).

Näppituntumaa potilaaseen (375716) 2,5-5 op
Potilaan tutkimista ja hoitoa harjoitellaan oirelähtöisesti ja opetellaan etsimään itse luotettavaa tietoa päätösten tueksi. Kurssin aikana ollaan päivä terveyskeskuksessa tutkimassa ohjaajalääkärin kanssa potilaita, taitopajassa kokeillaan käden taitoja, ja seminaareihin opiskelijat valmistavat itse esityksiä. L2-opiskelijoiden ohjaajina toimivat L5-kandidaatit ja erikoistuvat lääkärit. Vastuuopettaja: Kliininen opettaja Helena Karppinen.

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.

Avoterveydenhuollon nuorisolääketiedettä: nuoruus toinen mahdollisuus (375744) 5 op

Tutustutaan tarkemmin ja laaja-alaisemmin nuorisolääketieteeseen. Vierailut koululääkärinvastaanotolla

Vastuuopettaja: Kliininen opettaja Liisa Kuikka (yhteistyössä Lasten ja nuorten-, gynekologian- ja nuorisopsykiatrian yksiköiden kanssa)

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.

Suuterveys osana kokonaisterveyttä (375707)

Tutustutaan suuhygienian merkitykseen yleissairauksissa. Vierailukäynnit päiväkodissa, ja ikäihmisten palvelutalossa. (Järjestetään yhdessä Suu- ja leukasairauksien osaston kanssa)

Vastuuopettaja: Kliininen opettaja Liisa Kuikka

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.

L1-6/M1-6 Kaunokirjallisuus ja elokuvat (375705) 2,5 op
Vastuuopettajat: Kliininen opettaja Lena Sjöberg  ja professori Kaisu Pitkälä

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.
 
Kaunokirjallisuus ja kirjailijat (375704) 2,5 op
Vastuuopettajat: Kliininen opettaja Lena Sjöberg  ja professori Kaisu Pitkälä

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.

Skönlitteratur för medicinare (30486) 2,5 op
Vastuuopettaja: Kliininen opettaja Lena Sjöberg

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.
 
Ensimmäinen kesä terveyskeskuksessa (375750) 2,5 op
Vastuuopettajat: Kliininen opettaja Lena Sjöberg  ja professori Johan Eriksson

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.
 
L5/M5 Sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillinen yhteistyö (375745) 2,5-5 op
Vastuuopettajat: Professori Johan Eriksson, kliininen opettaja Lena Sjöberg; valtiotieteellisestä tiedekunnasta/sosiaalitieteiden laitoksesta professori Ilse Julkunen ja tutkijasosiaalityöntekijä/tohtorikoulutettava Frida Westerback

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.
 
L1-6/M1-6 Elämän vahvistaminen vanhustenhoidon mikromuutostiimien innovaatioilla (373563) 2,5 op
Filosofi Esa Saarisen innostamina havainnoidaan ikääntyneiden hoitoa ja hyvinvointia Helsingin kotihoidossa, tiimiydytään ja innovoidaan vanhan ihmisen arkea ja elämää vahvistavia käytäntöjä/teknologiaa/ hoitoa. Vastuuopettajat: Professorit Kaisu Pitkälä, Esa Saarinen (Aalto yliopisto) ja Harriet Finne-Soveri (THL ja Helsingin kaupungin kotihoito)

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.
 
L6/M6 Kuntouksen käytännöt
Kuntoutusviikon aikana opiskelija tutkii oman kuntoutuspotilaansa ja esittelee muulle ryhmälle seminaarissa. Mukana seminaarissa on geriatri, fysiatri ja usein työterveyslääkäri. Vastuuopettajat: Kliininen opettaja Helena Karppinen, professori Kaisu Pitkälä.

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.
 
L5/M5 Moniammatillinen yhteistyö ja johtaminen (375759) 2,5 op
Moniammatillisessa opiskelijatiimissä harjoitellaan potilaskokousten kulkua roolipelein, ja ryhmätöiden aikana perehdytään muiden ammattiryhmien osaamiseen sekä johtamiseen. Opetus toteutetaan yhteistyössä DIAKin kanssa kehitellen jo vuosia jatkunutta suppeampaa opintojaksoa. Mukana on sh-, th-, sosionomi- ja diakoniopiskelijoita. Vastuuopettajat: kliininen opettaja Helena Karppinen, DIAK lehtori Eija Kattainen.

Tarkemmat tiedot ja päivämäärät löytyvät Oodista ja Moodlesta.

Kaikkien erikoisalojen koulutukseen sisältyy yhdeksän kuukautta terveyskeskuksessa suoritettua palvelua. Terveyskeskusjakson aikana erikoistuva lääkäri tutustuu monipuolisesti terveyskeskuksen toiminta-alueisiin, jotta hän tulevaisuudessa oman alansa potilaita hoitaessaan tietäisi, mitä perusterveydenhuollossa tehdään ja miten perusterveydenhuolto toimii. Yleislääketieteen oppiala tarkastaa suoritetut terveyskeskuspalvelut ja antaa niistä hyväksymisilmoituksen, jos kouluttautuja on saanut opinto-oikeuden erikoislääkärikoulutukseen sekä suorittanut kaikki terveyskeskuspalvelunsa 31.7.2011 jälkeen.

Terveyskeskusjakso suoritetaan lääketieteellisten tiedekuntien tai yleislääketieteen oppialojen hyväksymissä terveyskeskuksissa, jotka täyttävät koulutussopimuksissa määritellyt laatukriteerit. Kunkin tiedekunnan yleislääketieteen oppiala solmii koulutussopimukset omalla vastuualueellaan. Helsingin yliopiston hyväksymät koulutusterveyskeskukset ja koko maan vastaavat terveyskeskukset.

Hyväksytyn koulutuspaikan tulee täyttää seuraavat kriteerit:

  • Terveyskeskuksessa on nimetty koulutusvastaava tai terveyskeskuksen ylilääkäri hoitaa tätä roolia
  • Terveyskeskuksen ylilääkäri tai koulutusvastaava nimittää jokaiselle koulutusta suorittavalle lääkärille henkilökohtaisen ohjaajan, jonka tulee olla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään
  • Ohjaukselle on työjärjestyksessä varattu riittävästi aikaa
  • Terveyskeskuksessa on varmistettu riittävä osaaminen kunnan vastuulla olevan kansanterveystyön sekä kunnan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyöstä
  • Terveyskeskuksessa työskentelyyn sisältyvät keskeiset perusterveydenhuollon tehtävät
  • Terveyskeskuksessa on järjestettävä toimipaikkakoulutusta vähintään 100 tuntia vuodessa, josta osan tulee olla moniammatillista ja koulutettavilla tulee olla oikeus osallistua tähän koulutukseen
  • Kouluttautujalla tulee olla mahdollisuus osallistua vähintään päivä kuukaudessa toimipaikan ulkopuoliseen koulutukseen
  • Kouluttautujalla on käytössään lokikirja

Yllä olevat kriteerit koskevat niitä erikoistuvia lääkäreitä, joiden opinto-oikeus on myönnetty 31.7.2011 jälkeen ja terveyskeskuspalvelua, joka on aloitettu 31.7.2011 jälkeen. Terveyskeskuspalvelun hyväksyminen edellyttää opinto-oikeutta joko erikoislääkärikoulutukseen tai yleislääketieteen erityiskoulutukseen. Ennen opinto-oikeuden myöntämistä suoritetun palvelun hyväksymisestä päättää yleislääketieteen vastuuprofessori tapauskohtaisesti.

Palvelun tavoitteet ja sisältö on esitetty lokikirjassa. Palvelun monipuolisuus tulee toteutua 9 kuukauden aikana. Lääkärin tulee perehtyä vähintään neljään terveyskeskuksen toiminta-alueeseen, kuten terveyskeskuksen ajanvarausvastaanottoon (vähintään 3 kk), lastenneuvolan sekä äitiysneuvolan toimintaan, kotisairaanhoitoon, , mielenterveystyöhön, vanhainkodin ja palvelutalon toimintaan, päivystykseen ja vuodeosastotoimintaan. Päivystystä ja vuodeosastotoimintaa hyväksytään yhteensä korkeintaan 3 kk. Palvelun sisältö ja koulutuksen kriteereiden täyttyminen selvitetään ohjaajan antamalla koulutustodistuksella.

Terveyskeskusjakson hyväksymistä erikoislääkärikoulutuksen opintosuoritukseksi haetaan hakemuslomakkeella, jonka liitteenä tulee olla palvelu- tai työtodistukset. Niissä tulee olla mainittuna kohta keskeytykset/poissaolot selityksineen, vaikka niitä ei olisikaan. Todistusta hakevalla tulee lisäksi olla tehtynä sähköinen arviointi kaikista vähintään kolmen kuukauden kestoisista terveyskeskusjaksoista niiden suorittamisen jälkeen. Sähköpostivahvistukset arviointiin vastaamisesta liitetään todistushakemukseen.

Kouluttautujien jotka ovat sekä saaneet opinto-oikeuden erikoislääkäritutkintoon että suorittaneet kaikki terveyskeskuspalvelunsa 31.7.2011 jälkeen, tulee hakea terveyskeskuspalvelun hyväksymistä osaksi erikoislääkäritutkintoa heti palvelun suoritettuaan. Hakemus liitteineen lähetetään lääketieteelliseen tiedekuntaan. Päätöksen terveyskeskuspalvelun hyväksymisestä tekee yleislääketieteen oppiala ja hakija saa tiedon tästä hakemuksessa ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Terveyskeskuspalvelun hyväksymisestä ei anneta todistusta.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen kesto on kaksi vuotta, josta vähintään yhdeksän kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa ja kuusi kuukautta sairaalassa. Ulkomailla lääketieteen tutkinnon suorittaneelta edellytetään kolmen vuoden palvelu. Koulutukseen voidaan lisäksi hyväksyä enintään kuusi kuukautta palvelua tiedekunnan hyväksymässä muussa koulutuspaikassa. Yleislääketieteen erityiskoulutukseen kuuluu pakollisena 16 tunnin hallinnon ja sosiaaliturvan koulutus.

Kouluttautuja työskentelee yleislääketieteen erityiskoulutuksen ajan itsenäisesti lääkärin työssä ja hänelle nimetään henkilökohtainen ohjaaja. Koulutuksen jälkeen hän on oikeutettu harjoittamaan yleislääkärin ammattia sosiaaliturvan piirissä itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä myös muissa EU-maissa.

Yleislääketieteen erityiskoulutukseen sisältyvä vähintään 9 kuukauden terveyskeskuspalvelu vastaa sisällöltään erikoislääkärikoulutuksiin sisältyvää terveyskeskuspalvelua. Yleislääketieteen erityiskoulutuksessa kouluttautujan tulee olla työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään, mikäli opinto-oikeus on myönnetty 30.8.2010 jälkeen. Yleislääketieteen oppiala vastaa palvelujen hyväksymisestä.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen lokikirja lomakkeineen löytyy tämän sivun kohdasta Erikoislääkärikoulutuksiin sisältyvä terveyskeskusjakso.

Lisätietoa yleislääketieteen erityiskoulutuksesta löytyy tiedekunnan sivuilta.

HAL­LIN­NON JA SO­SI­AA­LI­TUR­VAN KOU­LU­TUS

Yleislääketieteen erityiskoulutukseen kuuluu 16 tunnin kurssimuotoinen koulutus, joka perehdyttää terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään. Koulutus sisältää Moodle-pohjaisen verkko-opiskeluosion (yht. 8 tuntia) ja lähiopetuspäivän (8 tuntia). Osallistumistodistuksen edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen molempiin osioihin sekä verkkopalautelomakkeen täyttäminen kurssin jälkeen. Pelkästä lähiopetuspäivästä tai pelkästä verkko-opiskelusta ei anneta todistuksia erikseen. Jokaisella koulutukseen osallistuvalla tulee olla Moodle-opiskelua varten jo ilmoittautumisvaiheessa toimiva yliopiston käyttäjätunnus sekä sähköpostiosoite. Lisätietoa HY:n käyttöluvista helpdeskin sivuilta.

HUOM!
Yleislääketieteen erityiskoulutukseen sisältyvää em. teoreettista koulutusta (16 tuntia) ei voi sisällyttää erikoislääkärikoulutukseen, jossa on vaatimuksena 20 tuntia hallintoa. Koulutuksen voi kuitenkin lukea hyväksi Helsingin yliopiston erikoislääkärikoulutuksen 1.8.2009 alkaneeseen lähijohtajakoulutukseen.

Myös muiden yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien järjestämissä tilaisuuksissa suoritetut 16 tunnin hallinto- ja sosiaaliturvakoulutukset hyväksytään yleislääketieteen erityiskoulutukseen.

Seuraava hallinnon ja sosiaaliturvan koulutus

Lisätietoja koulutuksesta antaa koulutussuunnittelija Maija Hartikainen maija.hartikainen@hus.fi

Yleislääketiede on yksi lääketieteen 50 erikoisalasta. Se on selvästi myös suurin lääketieteen erikoisala. Suomen kaikista työikäisistä erikoislääkäreistä noin 20 prosenttia on yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Yleislääketiede erikoisalana:

  • Alalle on tyypillistä monipuolinen kliininen osaaminen, potilas- ja väestökeskeinen työote sekä perusterveydenhuollon toimintaympäristö.
  • Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
  • Hän on potilaidensa henkilökohtainen lääkäri ja toimii yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
  • Yleislääketieteen erikoislääkäri koordinoi potilaan kulkua palveluverkostoissa.
  • Yleislääkärin pitkäkestoisille hoitosuhteille on tyypillistä laaja-alaisuus: mikään ihmiselämään liittyvä ei ole vierasta, vaan hän ottaa hoidossa huomioon potilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja olemassaolon peruskysymyksiin liittyvät seikat.
  • Yleislääketieteen erikoislääkäri hallitsee laajoja kokonaisuuksia.
  • Väestön, sen terveyden ja asuinympäristön tuntemus sekä terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ kuuluvat yleislääketieteen erikoislääkärin osaamiseen.
  • Hän osallistuu myös toiminnan ja toimintaympäristön kehittämiseen.

Koulutuksen suorittaminen

  • Koulutuksen kesto on kuusi vuotta. Siihen sisältyy toimimista lääkärin tehtävissä sekä perusterveydenhuollossa että kliinisillä erikoisaloilla, teoreettista kurssimuotoista koulutusta, toimipaikkakoulutusta, henkilökohtaista ohjausta ja lähijohtajakoulutus.
  • HY:n yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osaston järjestämät teemakoulutukset
  • Yleistä erikoislääkärikoulutuksesta Helsingin yliopistossa
  • Opinto-oppaat sekä muut ohjeet ja pysyväismääräykset Guidessa
  • Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen portfolio (edellyttää HY:n käyttäjätunnuksia).

TIE­TEEL­LI­NEN JAT­KO­KOU­LU­TUS

Tieteellinen jatkokoulutus tähtää lääketieteen tohtorin tai filosofian tohtorin tutkintoon. Opintojen tavoitteena on perehdyttää jatko-opiskelija tieteellisen tutkimuksen ja terveydenhuollon/lääketieteen tutkimuksen yleisiin ongelmiin ja menetelmiin.

Tohtorin tutkinto vastaa laajuudeltaan työmäärää, joka on suoritettavissa kokopäivätoimisesti 3-4 vuodessa. Väitöskirja tehdään osajulkaisuina tai monografiana. Lisätietoja väitöskirjasta.

Koulutus

Lääketieteen tohtorin tutkinto koostuu yleiskoulutuksesta, erityiskoulutuksesta ja väitöskirjatyöstä. LT- ja HLT- tutkinnon yleiskoulutuksen laajuus on 10-20 opintopistettä ja erityiskoulutuksen laajuus 20-30 opintopistettä, yhteensä 40 opintopistettä sekä väitöskirjatyö. Filosofian tohtorin tutkintoon edellytetään 60 opintopistettä teoreettista koulutusta sekä väitöskirjatyö. (Iso pyörä -koulutusohjelmauudistuksen myötä teoreettisten opintojen määrä muuttuu syyslukukaudella 2017 40 opintopisteeseen.)

Kaikki tohtorikoulutettavat kuuluvat johonkin tohtoriohjelmaan ja he voivat ilmoittautua osaston omille kursseille tai muiden lääketieteellisen tiedekunnan järjestämille kursseille. Tutkintoon voidaan sisällyttää myös Helsingin yliopiston eri tiedekuntien tai muiden korkeakoulujen tarjoamia kursseja.

Hakeminen

Terveydenhuollon maisterin/lisensiaatin, lääketieteen lisensiaatin tai muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö voi hakea opinto-oikeutta tohtorin tutkinnon suorittamiseksi yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osastolla. Osaston ohjelmaan haetaan ottamalla ensin yhteyttä ohjaajiin. Lisätietoja jatko-opiskelijaksi hakemisesta.

JOH­TA­JA

professori Kaisu Pitkälä
kaisu.pitkala@helsinki.fi
LKT, yleislääketieteen, geriatrian ja sisätautien erikoislääkäri, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon professori

OSOI­TE

Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto sijaitsee Helsingin yliopiston Meilahden kampuksella Biomedicum Helsinki 2 B:ssä, 3. ja 4. kerros.

Käyntiosoite
Tukholmankatu 8 B
00290 Helsinki

Postiosoite
Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto
PL 20
00014 Helsingin yliopisto

Puh. 0294 1911 (vaihde)
Fax. 02941 27536 (eFax)