Koulutusohjelman laajuus: 70 opintopistettä
Alkaminen ja kesto: Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2025. Koulutusohjelma kestää 4 vuotta (8 lukukautta).
Ryhmäkoko: Koulutusohjelmaan otetaan 6-12 opiskelijaa. Koulutusohjelma alkaa mikäli siihen on valittavissa vähintään 6 opiskelijaa.
Opetustilat: 13 seminaaripäivää järjestetään Helsingissä, Helsingin yliopiston tiloissa ja 15 seminaaripäivää järjestetään Turussa, perhetaustatyöskentelyt ja puolet koulutustyönohjauksista pidetään Turussa
Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintojen hinta on 13 140 -19 880 euroa riippuen opiskelijamäärästä (6-12). Koulutusmaksu jakautuu seitsemälle lukukaudelle.
Muut maksut, jotka maksetaan suoraan palveluntarjoajalle
Varhaisen vuorovaikutuksen kouluttajapsykoterapeutit:
Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian (engl. parent-infant psychotherapy, PIP) taustateoriat pohjaavat varhaisen vuorovaikutuksen kehitys- ja vuorovaikutuspsykologiseen tutkimukseen ja teoriaan varhaisen vuorovaikutuksen hoidosta ja psykoterapiasta. Psykoterapiamenetelmä on vahvasti integroiva niin tutkimustiedon kuin eri psykoterapiaviitekehysten (psykodynaaminen, kognitiivinen, integratiivinen ja perheja systeemiteoreettinen) osalta (Sarkkinen & Savonlahti, 2014).
Psykoterapiamenetelmän teoreettinen ja kliininen perusta on äitiys/vanhemmuustilan ymmärtämisessä ja sen hoidollisessa hyödyntämisessä (Stern, 1995). Vanhempi-vauva -vuorovaikutussuhteeseen voidaan vaikuttaa monen väylän kautta. Muutos millä tahansa tämän vuorovaikutussysteemin tasolla muuttaa myös muuta systeemiä. Vauvan ja vanhemman vuorovaikutussuhteen tasot ovat: vanhemman mielikuvat ja subjektiivinen kokemus, vauvan ja vanhemman vuorovaikutuskäyttäytyminen, vauvan subjektiivinen kokemus, vauva-vanhemmat -triadi, vanhempien parisuhde, perheen vuorovaikutussuhteet ja tukisysteemi. Suomessa varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa (Sarkkinen & Savonlahti, 2014) painotetaan vanhemman mielikuvien ja oman varhaisen hoivahistorian merkitystä ja aktivoitumista raskauden ja vauvan syntymän myötä. Raskauden aikana ja varhaisessa vanhemmuudessa on mahdollista uudella tavalla tavoittaa, tiedostaa ja työstää omaa varhaista elämäntarinaa ja sen haavoittuvuuksia, kokemusta itsestä ja vuorovaikutussuhteista ja ymmärtää näiden merkityksiä vanhemmuudessa ja suhteessa omaan vauvaan tai pikkulapseen. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian indikaatiot voivat liittyä joko vanhempaan (esim. mielenterveysongelmat, aiemmat tai ajankohtaiset traumat ja menetyskokemukset) tai vauvaan (esim. itku-, uni- ja syömisen vaikeudet, aistisäätelyn tai kontaktin ongelmat tai keskosuus, sairaus tai vammaisuus) ja näiden tekijöiden muodostamaan vanhemman ja vauvan vuorovaikutussuhteen häiriintymisen riskiin tai todettuun vuorovaikutusongelmaan tai -häiriöön. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa hoidetaan siis integratiivisesti ja samanaikaisesti vanhemman mielenterveysongelmaa (tavallisimmin masennus, ahdistuneisuus tai menetyskokemukset) ja vuorovaikutussuhdetta odotettavaan tai syntyneeseen vauvaan tai pikkulapseen (Sarkkinen & Savonlahti, 2014).
Valvira hyväksyi varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian omaksi erilliseksi psykoterapiamenetelmäkseen Suomessa v. 2010. Tämän psykoterapiakoulutuksen suorittanut voi hakea oikeutta käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Muualla maailmalla mahdollisuus saada pätevyys vanhempi-vauva -psykoterapiaan toteutuu tyypillisesti psykoterapeuttipätevyyden saaneiden psykoterapeuttien lisä/täydennyskoulutuksena. Suomessa Kela on korvannut varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaa kuntoutuspsykoterapiana vanhemman mielenterveysongelman perusteella (perhepsykoterapian korvaus) v. 2015 lähtien ja se on myös ostopalveluna mm. HUS:n palvelusetelipsykoterapioiden valikoimassa.
Vanhempi-vauva -psykoterapia (PIP) ja sen suomalainen integratiivinen versio varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia on vielä kansainvälisesti nuori psykoterapiasuuntaus ja siihen liittyvistä vaikuttavuustutkimuksista on tehty vain yksi cochrane-tutkimus (Barlow et al., 2015). Sen yhteenvedosta ilmenee vanhempi-vauva -psykoterapiaan liittyvien tutkimusasetelmiltaan robustien ja aineistoltaan riittävän laajojen tutkimusten vähäisyys. Tutkimuksellisesti vahvempia vanhempi-vauva -psykoterapian vaikuttavuustutkimuksia on tehty aivan viime vuosina ja myönteistä näyttöä tämän psykoterapiamenetelmän vaikuttavuudesta niin vanhemman kuin vauvan psyykkiseen vointiin ja heidän vuorovaikutussuhteensa laatuun on kertynyt lisää (mm. Fonagy et al., 2016; Huang et al., 2019, Ransley et al., 2019). HUS:n palvelusetelillä toteutettuja lyhytpsykoterapioita koskevassa tuoreessa vaikuttavuustutkimuksessa todettiin, että varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia on hyödyllistä vauvaa odottavien ja tuoreiden vanhempien ahdistus- ja masennusoireissa (Salonen, 2023). Viime vuosina on saatu myönteistä tutkimusnäyttöä myös vuorovaikutuspsykoterapian vaikuttavuudesta lapsen varhaisiin säätelyvaikeuksiin, jotka hoitamattomina tuottavat merkittävää riskiä lapsen myöhempään psykopatologiaan (Georg et al., 2020; Georg et al., 2022). Erilaisten strukturoitujen varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden interventioiden vaikuttavuusnäyttöä on paljon ja myös Suomesta (mm. Mihelic et al., 2017; Slade, et al., 2019; Salo et al., 2019; Newton et al., 2022; Kulasinghe et al., 2023). Näitä vaikuttaviksi todettuja interventiomenetelmiä hyödynnetään integroiden myös varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa.
LÄHTEET
Barlow J., Bennett C., Midgley N., Larkin S.K., Wei Y. (2015). Parent-infant psychotherapy for improving parental and infant mental health. Cochrane Database of Systematic Reviews 2015, Issue 1. Art. No.: CD010534. DOI: 10.1002/14651858.CD010534.pub2.
Fonagy, P., Sleed, M. & Baradon, T. (2016). Randomized controlled trial of parent-infant psychotherapy for parents with mental health problems and young infants. Infant Mental Health, vol 37, issue 2, 99-114.
Georg A.K., Cierpka M., Schröder-Pfeifer P., Kress S. &Taubner S. (2021). The Efficacy of Brief ParentInfant Psychotherapy for Treating Early Regulatory Disorders: A Randomized Controlled Trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry, 60(6):723-733.
Georg A.K., Moessner M. & Taubner S. (2023). Stability of improvements: follow-up data on focused parent-infant psychotherapy (fPIP) for treating regulatory disorders in infancy. Eur Child Adolesc Psychiatry, 32(11):2379-2383.
Huang, R., Yang, D., Lei, B., Yan, C., Tian, Y., Huang, X. & Lei, J. (2019). The short- and long-term effectiveness of mother–infant psychotherapy on postpartum depression: A systematic review and metaanalysis. Journal of Affective Disorders, 260, 670–679.
Kulasinghe, K., Whittingham, K., Mitchell, A.E. & Boyd, R.N. (2023). Psychological interventions targeting mental health and the mother-child relationship in autism: Systematic review and meta-analysis. Dev Med Child Neurol, 65(3):329-345.
Mihelic, M., Morawska, A. & Filus, A. (2017). Effects of early parenting interventions on parents and infants: A meta-analytic review. Journal of Child and Family Studies, vol 26, 1507-1526.
Newton, K., Buck, E.T., Weich, W.S. & Uttley, L (2022). A Review and analysis of components of potentially effective perinatal mental health interventions for infant development and mother-infant relationship outcomes. Development and Psychopathology, 34 (1), pp.37-54.
Ransley, R., Sleed, M., Baradon, T., & Fonagy, P. (2019). “What support would you find helpful?” The relationship between treatment expectations, therapeutic engagement, and clinical outcomes in parent– infant psychotherapy. Infant Mental Health Journal, 40(4), 557-572.
Salo, S., Flykt, M., Mäkelä, J., Biringen, Z., Pajulo, M., Punamäki, R.L. (2019). The effectiveness of Nurture and Play: A mentalisation-based parenting group intervention for prenatally depressed mothers. Primary Health Care Research and Development 20 (e157), 1-11.
Salonen, A. (2023). Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian vaikuttavuus HUS:n palvelusetelipsykoterapioissa. Maisterin tutkielma, Helsingin yliopisto. Sarkkinen, M. & Savonlahti, E. (2014). Raskausajan vuorovaikutuspsykoterapia. Psykoterapia 33(2), s. 93-110.
Slade, A., Holland, M. L., Ordway, M. R., Carlson, E. A., Jeon, S., Close, N., Sadler, L. S. (2019). Minding the Baby®: Enhancing parental reflective functioning and infant attachment in an attachmentbased, interdisciplinary home visiting program. Development and psychopathology, 32(1), 123-137. Stern, D. (1995). The Motherhood Constellation – a Unified View of Parent-Infant Psychotherapy. Karnac. London.
Koulutusohjelma käsittelee varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä lapsen ja vanhempien mielenterveydelle ajankohtaisen tieteellisen tiedon ja tämän psykoterapiamenetelmän teorian valossa, tukien opiskelijan kykyä arvioida ja soveltaa työssään psykoterapiatutkimusta ja tämän psykoterapiamenetelmän erityistä teoriataustaa.
Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian koulutuksen keskeinen osaamistavoite on, että opiskelija oppii hahmottamaan, arvioimaan ja ymmärtämään, mitä ovat (kohtu)vauvan/pikkulapsen ja vanhempien varhaisen vuorovaikutussysteemin suotuisa kehitys ja sen erilaiset riskitekijät ja haasteet. Opiskelija sisäistää ja oppii riski- ja epäsuotuisan kehityksen ja ongelmallisten tai häiriintyneiden vuorovaikutussuhteiden korjaavat, vuorovaikutuspsykoterapeuttiset menetelmät ja kykenee toteuttamaan varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaprosessin asianmukaisesti, tavoitteellisesti ja riittävää psykoterapeuttista muutosta edesauttaen ja tuottaen.
Koulutusohjelman tavoitteena on antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuttina niissä terveydenhuollon, sosiaalitoimen, kolmannen sektorin ja yksityisten psykoterapiapalveluiden toimipisteissä, joissa työntekijät kohtaavat hoidollisesti ja psykoterapeuttisesti raskaana olevia sekä vauva- ja taaperoperheitä. Koulutusohjelman suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet tunnistaa, arvioida ja hoitaa varhaisia vuorovaikutussuhteen ongelmia ja häiriöitä 0-3-vuotiaan pikkulapsen ja vanhempien välillä ja aloittaa tämä työskentely jo raskauden aikana. Tärkeä osa vuorovaikutuspsykoterapeuttina toimimista on kyky tehdä tarpeenmukaista ja laaja-alaista verkostoyhteistyötä myös muiden perhettä tukevien ja hoitavien tahojen kanssa.
Koulutusohjelman suoritettuaan opiskelija kykenee toteuttamaan varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaa aikarajatusti lyhytpsykoterapiana ja pidempänä psykoterapiaprosessina. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia on usein aikarajattua lyhytpsykoterapiaa, erityisesti silloin, kun hoito alkaa jo raskausaikana. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia on tällöin tiivistä, räätälöityä ja ajallisesti jonkin matkaa vauvan syntymän tuolle puolelle ulottuvaa. Vauva- ja taaperovaiheessa alkavat vuorovaikutuspsykoterapiat ovat tyypillisesti kestoltaan pidempiä, mutta tapaamisfrekvenssi on useimmiten niissäkin vähintään kertaviikkoinen.
Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.
Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.
Seminaariopetukseen sisältyy varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian opintojen lisäksi psykoterapian yleisen teorian opiskelua, erityisesti kirjallisuuteen perehtymällä.
Koulutettavien omaa tapaa tehdä varhaisen vuorovaikutuksen hoito- ja psykoterapiatyötä ja psykoterapeutin identiteetin kehittymistä prosessoidaan aloitusseminaarin yhteydessä pidettävässä ns. työkokemusseminaarissa ja koulutuksen kuluessa psykoterapiatyöotteen reflektioissa (kirjalliset itsearvioinnit ja ryhmäkeskutelut).
Vauvan kehityksen ja vuorovaikutussuhteiden havainnointia ja arviointia opetellaan teoriaopetuksen lisäksi 2.-4. lukukautena seminaaripäivien yhteyteen kytkeytyvässä ja myös zoom-pienryhmissä tapahtuvassa vauvavideoinnin prosessissa, jossa kukin koulutettava videoi ja havainnoi kotikäynneillä yhtä eivuorovaikutusriskin vauvaa ja vanhempia - vastasyntyneenä, 2-3kk, 6kk, 9kk ja 12kk ikäisenä (keväästä 5 2026 lähtien). Videoiden näyttämiseen koulutusryhmässä pyydetään videointiin osallistuvilta vanhemmilta kirjallinen lupa.
opintojaksot 1-5
1. opintojakso: Aloitusseminaari ja ryhmäytyminen. Johdanto varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaan ja sen erityisyyteen. Työkokemusseminaari. 1 op
2. opintojakso: Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian peruskäsitteet, puitteet ja vaikuttamisen väylät. 1 op
3. opintojakso:
4. opintojakso:
5. opintojakso: Sternin vauvan varhaisen kehityksen teoria. 1 op
opintojaksot 6-7
6. opintojakso: Raskauden vuorovaikutuspsykologinen prosessi ja sen riskit sekä kohtuvauvan maailma. Raskausajan vuorovaikutuspsykoterapia: kohtuvauvan ja vanhemman mielikuvien, mielenterveysongelmien ja traumahistorian huomioiminen vuorovaikutustyöskentelyssä. 1,5 op
7. opintojakso: Prenataaliajan erityiskysymykset riskiraskaustilanteissa. Synnytyksen, ensihetken ja varhaisen lapsivuodeajan vuorovaikutuspsykologia. Synnytyspelon ja -trauman vuorovaikutuspsykoterapia. 1,5 op
opintojaksot 8-9 ja 12
8. opintojakso: Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuttinen arviointi (1.): vuorovaikutussuhteen vapaa ja strukturoitu havainnointi ja arviointi. 1op
9. opintojakso: Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuttinen arviointi (2.): haastattelutekniikat ja strukturoitujen haastattelumenetelmien kliininen käyttö. 1 op
12. opintojakso: Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuttinen arviointi (3.): triadisen ja perheen vuorovaikutuksen arviointi. 0.5 op
opintojaksot 10-11
10. opintojakso:
11. opintojakso: Triadi, yhteisvanhemmuustila (coparenting constellation) ja perhe - perheterapeuttinen ja systeeminen näkökulma varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa. 1.5 op
opintojaksot 13-16
13. opintojakso: Vauvan kehityspsykologia, säätelykyvyt ja mielen rakentuminen. Keskosvauva, sairas tai vammainen vauva sekä kaksos- tai monikkovauva.1,5 op
14. opintojakso: Vauvan tai pienen lapsen syömishäiriöt 1op
15. opintojakso: Vauvan univaikeudet ja itkuisuus. Aistipulmainen vauva. 1op
16. opintojakso: Vauvan vetäytyminen ja depressio. Vauvan kontaktivaikeus ja autistinen kehitystendenssi. Eriytymiskehityksen haasteet taaperoiässä. Opinnäytetyön ohjaus (1.)/3h: Opinnäytetyön suullinen ja kirjallinen ohjeistus. 1, op
opintojaksot 17-20
17. opintojakso: Haavoittunut ja menetystaustainen vauvan vanhemmuus. Pienen lapsen nuori vanhempi. Seksuaalinen orientaatio, sukupuoli-identiteetti ja varhainen vanhemmuus. Opinnäytetyön ohjaus (2.): Opinnäytetyön suunnitelma 0,75 op
18. opintojakso: Vauva ja masentunut äiti/vanhempi. Opinnäytetyön ohjaus (2.): Opinnäytetyön suunnitelma. 0,75 op
19. opintojakso:Vauva ja ahdistunut äiti/vanhempi. Opinnäytetyön ohjaus (2.): Opinnäytetyön suunnitelma 0,75 op
20. opintojakso:Traumatisoitunut vanhemmuus ja vanhemman vaikeat mielenterveyshäiriöt. Opinnäytetyön ohjaus (2.): Opinnäytetyön suunnitelma 0,75 op
opintojaksot 21-24
21. opintojakso: Mielikuvien kautta hoito. Vanhemman oman varhaisen hoivakokemuksen aktivoituminen ja merkitys. 0,75 op
22. opintojakso: Vuorovaikutuskäyttäytymisen kautta hoito.0,75 op
23. opintojakso: Terapeuttinen kontakti vauvaan. 0,75 op
24. opintojakso: Vuorovaikutuspsykoterapian prosessi ja erityiset tekniikat. Opinnäytetyön ohjaus (3.) 0,75 op
opintojaksot 25-29
25. opintojakso:Vuorovaikutuspsykoterapian mallit: Varhaisen vuorovaikutuksen lyhytpsykoterapia, koti- ja perhepäiväsairaalahoidot, vanhempi-vauva - ryhmäpsykoterapiat ja muut vanhempi-vauva -psykoterapian mallit. Opinnäytetyön ohjaus (4.) 2 op
26: opintojakso: Vuorovaikutuspsykoterapian integraatio I.: Mikä psykoterapiassa auttaa? Muutos psykoterapiassa. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian vaikuttavuus. 0,5 op
27. opintojakso: Vuorovaikutuspsykoterapian integraatio II: Terapiasuhteessa olemisen taito. Psykoterapiatyön etiikka. 0,5 op
28. opintojakso: Vuorovaikutuspsykoterapian integraatio III: Opinnäytetöiden raportointi ja esittäminen. 2 op
29: opintojakso: Vuorovaikutuspsykoterapian integraatio IV: Näyttö ja sen arviointi. 1 op
Koulutustyönohjaus toteutuu pienryhmissä (2-4 osallistujaa) tapaustyönohjauksena, myös videoitua työskentelymateriaalia hyödyntäen. Työnohjaus toteutuu prosessinomaisesti yhdessä koulutushoitojen toteutumisen kanssa, noin 2.-3. viikon välein, 1.-4. opintovuotena, 7 lukukauden ajan, ajalla 1/2026-5/2029.
Opiskelijan tulee toteuttaa vähintään 6 koulutuspsykoterapiahoitoa, 3 raskauden aikana alkanutta ja 3 vauva- tai taaperovaiheessa aloitettua hoitoa (enintään 1 taaperoiässä aloitettu). Frekvenssi tapaamisissa on vähintään 1 krt/viikko ja tapaamisten pituus on 60-90min. Osa psykoterapiakäynneistä toteutetaan kotihoitokäynnein. Koulutuspsykoterapiahoitoihin kuuluu myös tarvittava verkostoyhteistyö perheen muiden tuki- ja hoitotahojen kanssa. Vähintään kahden hoitoprosessin tulee kestää yli puoli vuotta ja vähintään 40 tuntia.
Koulutuksen työnohjaukseen kuuluu myös perhetaustatyöskentelyä/mute and blind -muovailu ja varhainen sukupuu, 12 tuntia, neljännen lukukauden lopussa keväällä 2027, kahdessa ryhmässä (kahtena päivänä/ryhmä). Perhetaustatyöskentelyt pidetään Turussa. Koulutustyönohjaajina toimivat varhaisen vuorovaikutuksen kouluttajapsykoterapeutit (VET) Elina Savonlahti ja Mirja Sarkkinen. Työnohjaaja vaihtuu/työnohjausryhmä työnohjausprosessin puolessa välissä.
Psykoterapeuttista potilastyötä tulee tehdä koulutuksen aikana vähintään 300 tuntia. Tämän tulee toteutua prosessissa, toimien joko yksin tai työparina perheen vuorovaikutushoidossa tai -psykoterapiassa Potilastyötä ei lasketa opintopisteisiin.
Omaa psykoterapiakoulutuksen aikaista koulutuspsykoterapiaa vaaditaan vähintään 80 tuntia. Aiempaa käytyä omaa psykoterapiaa ei hyväksytä koulutuspsykoterapiaksi.
Koulutuspsykoterapian toteuttamistapa on yksilöpsykoterapia psykoanalyytikolla tai psykodynaamisella kouluttajapsykoterapeutilla tai VET-psykoterapeutilla. Psykoterapian frekvenssin tulee olla viikoittain vähintään 2 x 45min tai 1 x 90min. Psykoterapian tulee toteutua pääosin läsnätapaamisin. Mikäli opiskelijan on vaikea löytää koulutuspsykoterapeuttia riittävän läheltä omaa asuinpaikkakuntaa, myös etätapaamiset ovat mahdollisia. Tästä toteutustapavaihtoehdosta etätapaamisin on keskusteltava ja sovittava vastuukouluttajien kanssa.
Edellä kuvattuja opintokokonaisuuksia ja koulutuksen osa-alueita integroiva opinnäytetyö on tässä koulutusohjelmassa johonkin psykoterapiasuuntauksen erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa ja työnohjattuun koulutuspsykoterapiahoitoon tai -hoitoihin integroituva, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytetyöhön liittyy seminaaripäivien yhteydessä 4 kertaa opinnäytetöiden metodiohjausta (16h) ja opiskelijalle henkilökohtaista ohjausta opinnäytetyön viimeistelyvaiheessa etänä (1h) sekä koulutuksen teoria- ja menetelmäopintojen päätteeksi kahden teoriapäivän opinnäytetyöseminaari.
Osaamisen osoittaminen näytöllä (asetus VNA 1120/2010, §2a) varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian koulutuksessa (v. 2025-2029) tehdään 3-osaisesti:
1. Jatkuva arviointi
2. Opinnäytetyö (10 op)
3. Opintojen kuluessa kertyvä ja opintojen lopussa koostettava näyttösalkku:
Työnohjauksessa käsiteltyjen 6 terapiatapauksen kirjalliset terapiayhteenvedot: tulotilanne ja -syyt; hoitosuunnitelma ja -tavoitteet; hoidon toteutus/prosessi (aloitus-työskentely-lopetus) ja käytetyt vuorovaikutuspsykoterapian menetelmät/tekniikat; hoidon tulokset (arvio muutoksesta) ja mahdollinen jatkosuunnitelma ja lopuksi reflektio omasta oppimisesta ja sen haasteista kyseisessä koulutuspsykoterapiaprosessissa. Opiskelijoiden reflektiota tuetaan koulutuksen kuluessa välitehtävin ja keskusteluin koulutusryhmässä. Lisäksi opiskelijat tekevät koulutusprosessin ja -kokonaisuuden (teoriaopinnot, työnohjaus, oma psykoterapia ja opinnäytetyö) kirjallisen arvioinnin/itsereflektion oman psykoterapeuttiutensa kehittymisen näkökulmista, koulutuksen päätteeksi, opinnäytetyön palautuksen jälkeen. Osana tätä reflektointia tulee käsitteellistää psykoterapeutilta edellytettäviä erilaisia osaamisen taitoja. Näyttökoe toteutetaan viimeisenä opintovuotena osana seminaariopetusta (videoitu työskentely/videokooste, kirjallinen jäsennys ja vastuukouluttajille näyttökokeessa vastatut kysymykset): Videokooste psykoterapiatyöskentelystä ja siihen liittyvä kirjallinen jäsennys vastuukouluttajaparille yhdestä koulutuspsykoterapiaprosessista sisältää: alkutilanne, työskentely ja lopetus sekä käytetyt tekniikat, arvio muutoksesta ja hoidon tuloksesta – ja nämä reflektoituina omasta psykoterapeuttina oppimisen ja toimimisen näkökulmasta.