Harjoittelutiedote sairaala-apteekkiharjoitteluun
Harjoittelu on laajin yksittäinen opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä) ja sillä on suuri merkitys opiskelijoille. Opetusapteekit tekevät erittäin arvokasta työtä perehdyttämällä opiskelijoita käytännön tehtäviin apteekissa. Harjoittelussa olevalle opiskelijalle on erityisen tärkeää, että hän saa ohjausta, tukea ja palautetta koko harjoittelujakson ajan, ja että opiskelijaa vastavuoroisesti rohkaistaan vuorovaikutukseen apteekin henkilökunnan kanssa.

Harjoittelun merkitys

Harjoittelu on laajin yksittäinen opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä) ja sillä on suuri merkitys opiskelijoille. Opetusapteekit tekevät erittäin arvokasta työtä perehdyttämällä opiskelijoita käytännön tehtäviin apteekissa. Harjoittelussa olevalle opiskelijalle on erityisen tärkeää, että hän saa ohjausta, tukea ja palautetta koko harjoittelujakson ajan, ja että opiskelijaa vastavuoroisesti rohkaistaan vuorovaikutukseen apteekin henkilökunnan kanssa.

Harjoittelun tavoitteena on ohjata opiskelijoita soveltamaan opinnoissa saamiaan valmiuksia käytännön työhön. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia myös sellaisia käytännön valmiuksia, joita on mielekästä ja tarkoituksenmukaista harjoitella aidossa työympäristössä. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on harjoiteltava kaikkia niitä farmaseuttisia taitoja, joita hän tutkinnon suoritettuaan tulee kyseisessä työssä tarvitsemaan. Tarkoituksena on, että opiskelija perehdytetään käytännön työhön opetusapteekin ominaispiirteet huomioiden.

Harjoittelun merkitys

Harjoittelu on laajin yksittäinen opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä) ja sillä on suuri merkitys opiskelijoille. Opetusapteekit tekevät erittäin arvokasta työtä perehdyttämällä opiskelijoita käytännön tehtäviin apteekissa. Harjoittelussa olevalle opiskelijalle on erityisen tärkeää, että hän saa ohjausta, tukea ja palautetta koko harjoittelujakson ajan, ja että opiskelijaa vastavuoroisesti rohkaistaan vuorovaikutukseen apteekin henkilökunnan kanssa.

Harjoittelun tavoitteena on ohjata opiskelijoita soveltamaan opinnoissa saamiaan valmiuksia käytännön työhön. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia myös sellaisia käytännön valmiuksia, joita on mielekästä ja tarkoituksenmukaista harjoitella aidossa työympäristössä. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on harjoiteltava kaikkia niitä farmaseuttisia taitoja, joita hän tutkinnon suoritettuaan tulee kyseisessä työssä tarvitsemaan. Tarkoituksena on, että opiskelija perehdytetään käytännön työhön opetusapteekin ominaispiirteet huomioiden.

Harjoittelun merkitys

Harjoittelu on laajin yksittäinen opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä) ja sillä on suuri merkitys opiskelijoille. Opetusapteekit tekevät erittäin arvokasta työtä perehdyttämällä opiskelijoita käytännön tehtäviin apteekissa. Harjoittelussa olevalle opiskelijalle on erityisen tärkeää, että hän saa ohjausta, tukea ja palautetta koko harjoittelujakson ajan, ja että opiskelijaa vastavuoroisesti rohkaistaan vuorovaikutukseen apteekin henkilökunnan kanssa.

Harjoittelun tavoitteena on ohjata opiskelijoita soveltamaan opinnoissa saamiaan valmiuksia käytännön työhön. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia myös sellaisia käytännön valmiuksia, joita on mielekästä ja tarkoituksenmukaista harjoitella aidossa työympäristössä. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on harjoiteltava kaikkia niitä farmaseuttisia taitoja, joita hän tutkinnon suoritettuaan tulee kyseisessä työssä tarvitsemaan. Tarkoituksena on, että opiskelija perehdytetään käytännön työhön opetusapteekin ominaispiirteet huomioiden.

Harjoittelun merkitys

Harjoittelu on laajin yksittäinen opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä) ja sillä on suuri merkitys opiskelijoille. Opetusapteekit tekevät erittäin arvokasta työtä perehdyttämällä opiskelijoita käytännön tehtäviin apteekissa. Harjoittelussa olevalle opiskelijalle on erityisen tärkeää, että hän saa ohjausta, tukea ja palautetta koko harjoittelujakson ajan, ja että opiskelijaa vastavuoroisesti rohkaistaan vuorovaikutukseen apteekin henkilökunnan kanssa.

Harjoittelun tavoitteena on ohjata opiskelijoita soveltamaan opinnoissa saamiaan valmiuksia käytännön työhön. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia myös sellaisia käytännön valmiuksia, joita on mielekästä ja tarkoituksenmukaista harjoitella aidossa työympäristössä. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on harjoiteltava kaikkia niitä farmaseuttisia taitoja, joita hän tutkinnon suoritettuaan tulee kyseisessä työssä tarvitsemaan. Tarkoituksena on, että opiskelija perehdytetään käytännön työhön opetusapteekin ominaispiirteet huomioiden.

Harjoittelun merkitys

Harjoittelu on laajin yksittäinen opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä) ja sillä on suuri merkitys opiskelijoille. Opetusapteekit tekevät erittäin arvokasta työtä perehdyttämällä opiskelijoita käytännön tehtäviin apteekissa. Harjoittelussa olevalle opiskelijalle on erityisen tärkeää, että hän saa ohjausta, tukea ja palautetta koko harjoittelujakson ajan, ja että opiskelijaa vastavuoroisesti rohkaistaan vuorovaikutukseen apteekin henkilökunnan kanssa.

Harjoittelun tavoitteena on ohjata opiskelijoita soveltamaan opinnoissa saamiaan valmiuksia käytännön työhön. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia myös sellaisia käytännön valmiuksia, joita on mielekästä ja tarkoituksenmukaista harjoitella aidossa työympäristössä. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on harjoiteltava kaikkia niitä farmaseuttisia taitoja, joita hän tutkinnon suoritettuaan tulee kyseisessä työssä tarvitsemaan. Tarkoituksena on, että opiskelija perehdytetään käytännön työhön opetusapteekin ominaispiirteet huomioiden.

Harjoittelun merkitys

Harjoittelu on laajin yksittäinen opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä) ja sillä on suuri merkitys opiskelijoille. Opetusapteekit tekevät erittäin arvokasta työtä perehdyttämällä opiskelijoita käytännön tehtäviin apteekissa. Harjoittelussa olevalle opiskelijalle on erityisen tärkeää, että hän saa ohjausta, tukea ja palautetta koko harjoittelujakson ajan, ja että opiskelijaa vastavuoroisesti rohkaistaan vuorovaikutukseen apteekin henkilökunnan kanssa.

Harjoittelun tavoitteena on ohjata opiskelijoita soveltamaan opinnoissa saamiaan valmiuksia käytännön työhön. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia myös sellaisia käytännön valmiuksia, joita on mielekästä ja tarkoituksenmukaista harjoitella aidossa työympäristössä. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on harjoiteltava kaikkia niitä farmaseuttisia taitoja, joita hän tutkinnon suoritettuaan tulee kyseisessä työssä tarvitsemaan. Tarkoituksena on, että opiskelija perehdytetään käytännön työhön opetusapteekin ominaispiirteet huomioiden.

Harjoittelun merkitys

Harjoittelu on laajin yksittäinen opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä) ja sillä on suuri merkitys opiskelijoille. Opetusapteekit tekevät erittäin arvokasta työtä perehdyttämällä opiskelijoita käytännön tehtäviin apteekissa. Harjoittelussa olevalle opiskelijalle on erityisen tärkeää, että hän saa ohjausta, tukea ja palautetta koko harjoittelujakson ajan, ja että opiskelijaa vastavuoroisesti rohkaistaan vuorovaikutukseen apteekin henkilökunnan kanssa.

Harjoittelun tavoitteena on ohjata opiskelijoita soveltamaan opinnoissa saamiaan valmiuksia käytännön työhön. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia myös sellaisia käytännön valmiuksia, joita on mielekästä ja tarkoituksenmukaista harjoitella aidossa työympäristössä. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on harjoiteltava kaikkia niitä farmaseuttisia taitoja, joita hän tutkinnon suoritettuaan tulee kyseisessä työssä tarvitsemaan. Tarkoituksena on, että opiskelija perehdytetään käytännön työhön opetusapteekin ominaispiirteet huomioiden.

Harjoittelun merkitys

Harjoittelu on laajin yksittäinen opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä) ja sillä on suuri merkitys opiskelijoille. Opetusapteekit tekevät erittäin arvokasta työtä perehdyttämällä opiskelijoita käytännön tehtäviin apteekissa. Harjoittelussa olevalle opiskelijalle on erityisen tärkeää, että hän saa ohjausta, tukea ja palautetta koko harjoittelujakson ajan, ja että opiskelijaa vastavuoroisesti rohkaistaan vuorovaikutukseen apteekin henkilökunnan kanssa.

Harjoittelun tavoitteena on ohjata opiskelijoita soveltamaan opinnoissa saamiaan valmiuksia käytännön työhön. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia myös sellaisia käytännön valmiuksia, joita on mielekästä ja tarkoituksenmukaista harjoitella aidossa työympäristössä. Sairaala-apteekkiharjoittelun aikana opiskelijan on harjoiteltava kaikkia niitä farmaseuttisia taitoja, joita hän tutkinnon suoritettuaan tulee kyseisessä työssä tarvitsemaan. Tarkoituksena on, että opiskelija perehdytetään käytännön työhön opetusapteekin ominaispiirteet huomioiden.

Tavoitteet

Harjoittelu on jaettu tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan kahteen 3 kk:n jaksoon. Sairaala-apteekissa tapahtuvan harjoittelujakson aikana täytettävässä työkirjassa on tavoitteiden saavuttamista tukevia tehtäviä. Opiskelijat tulee perehdyttää sairaala-apteekissa tapahtuvan harjoittelujakson aikana vähintään seuraaviin asioihin: 

1. Sairaala-apteekin organisaatio ja johtaminen

1. Sairaala-apteekin organisaatio ja johtaminen

1. Sairaala-apteekin organisaatio ja johtaminen

1. Sairaala-apteekin organisaatio ja johtaminen

  • toimintaympäristö ja sairaala-apteekki osana sote-organisaatiota
  • keskeiset säädökset ja tehtävät
  • hallinto, talous ja laatutyö
  • rationaalisen lääkehoidon edistämisen toimenpiteet
  • kestävä kehitys
  • tutkimus- ja kehittämistyö sairaalassa

2. Po­ti­laan lää­ke­hoi­to sai­raa­las­sa

2. Po­ti­laan lää­ke­hoi­to sai­raa­las­sa

2. Po­ti­laan lää­ke­hoi­to sai­raa­las­sa

2. Po­ti­laan lää­ke­hoi­to sai­raa­las­sa

  • lääkehoidon erityispiirteet sairaalassa
  • lääkehoidon toteutusprosessi sairaalassa (tulovaihe, osastolla tapahtuva lääkehoito, kotiutusvaihe, siirtymävaiheen toimenpiteet)
  • parenteraalinen lääkehoito
  • lääkehoitosuunnitelma osana asiakassuunnitelmaa/hoitosuunnitelmaa
  • työnjako ja vastuut lääkehoidon toteutuksessa
  • työskentely potilaiden kanssa lääkehoitojen toteutuksessa sairaalassa
  • lääkehoitoihin liittyvän potilasneuvonnan periaatteet
  • farmasian ammattilaisten osallistuminen lääkehoidon toteutukseen osastoilla/klinikoissa
  • lääkehoitojen arvioinnit (miten toteutettiin sairaalassa/osastolla)
  • osastoilla/klinikoissa käytössä olevat lääketiedon lähteet ja lääkehoidon arvioinnissa käytettävät tietokannat (mitä oli saatavilla ja mitä käytettiin)
  • off label -lääkehoidot ja kliiniset lääketutkimukset (mitä ja miksi)
  • osastoharjoittelun merkitys oppimisessa ja osasto-/klinikkaharjoittelun kehittämistarpeet

3. Lää­ki­tys­tur­val­li­suus osana potilasturvallisuutta

  • lääkitysturvallisuustyö osana potilasturvallisuustyötä harjoitteluorganisaatiossa ja sen toteutusperiaatteet
  • osastojen ja klinikoiden lääkitysturvallisuustyö (mm. lääkehoitosuunnitelman merkitys siinä)
  • ennakoiva riskienhallinta (mm. riskitilanteiden ennakointi, lääkkeiden kirjaamis- jako- ja antokäytännöt, korkean turvallisuusriskin lääkkeet, LASA-lääkkeet)
  • lääkitysriskien tunnistaminen ja ratkaiseminen/ ehkäiseminen (mm. lääkityspoikkeamien raportoinnin hyödyntäminen, muut keinot).

3. Lää­ki­tys­tur­val­li­suus osana potilasturvallisuutta

  • lääkitysturvallisuustyö osana potilasturvallisuustyötä harjoitteluorganisaatiossa ja sen toteutusperiaatteet
  • osastojen ja klinikoiden lääkitysturvallisuustyö (mm. lääkehoitosuunnitelman merkitys siinä)
  • ennakoiva riskienhallinta (mm. riskitilanteiden ennakointi, lääkkeiden kirjaamis- jako- ja antokäytännöt, korkean turvallisuusriskin lääkkeet, LASA-lääkkeet)
  • lääkitysriskien tunnistaminen ja ratkaiseminen/ ehkäiseminen (mm. lääkityspoikkeamien raportoinnin hyödyntäminen, muut keinot).

3. Lää­ki­tys­tur­val­li­suus osana potilasturvallisuutta

  • lääkitysturvallisuustyö osana potilasturvallisuustyötä harjoitteluorganisaatiossa ja sen toteutusperiaatteet
  • osastojen ja klinikoiden lääkitysturvallisuustyö (mm. lääkehoitosuunnitelman merkitys siinä)
  • ennakoiva riskienhallinta (mm. riskitilanteiden ennakointi, lääkkeiden kirjaamis- jako- ja antokäytännöt, korkean turvallisuusriskin lääkkeet, LASA-lääkkeet)
  • lääkitysriskien tunnistaminen ja ratkaiseminen/ ehkäiseminen (mm. lääkityspoikkeamien raportoinnin hyödyntäminen, muut keinot).

3. Lää­ki­tys­tur­val­li­suus osana potilasturvallisuutta

  • lääkitysturvallisuustyö osana potilasturvallisuustyötä harjoitteluorganisaatiossa ja sen toteutusperiaatteet
  • osastojen ja klinikoiden lääkitysturvallisuustyö (mm. lääkehoitosuunnitelman merkitys siinä)
  • ennakoiva riskienhallinta (mm. riskitilanteiden ennakointi, lääkkeiden kirjaamis- jako- ja antokäytännöt, korkean turvallisuusriskin lääkkeet, LASA-lääkkeet)
  • lääkitysriskien tunnistaminen ja ratkaiseminen/ ehkäiseminen (mm. lääkityspoikkeamien raportoinnin hyödyntäminen, muut keinot).

3. Lää­ki­tys­tur­val­li­suus osana potilasturvallisuutta

  • lääkitysturvallisuustyö osana potilasturvallisuustyötä harjoitteluorganisaatiossa ja sen toteutusperiaatteet
  • osastojen ja klinikoiden lääkitysturvallisuustyö (mm. lääkehoitosuunnitelman merkitys siinä)
  • ennakoiva riskienhallinta (mm. riskitilanteiden ennakointi, lääkkeiden kirjaamis- jako- ja antokäytännöt, korkean turvallisuusriskin lääkkeet, LASA-lääkkeet)
  • lääkitysriskien tunnistaminen ja ratkaiseminen/ ehkäiseminen (mm. lääkityspoikkeamien raportoinnin hyödyntäminen, muut keinot).

3. Lää­ki­tys­tur­val­li­suus osana potilasturvallisuutta

  • lääkitysturvallisuustyö osana potilasturvallisuustyötä harjoitteluorganisaatiossa ja sen toteutusperiaatteet
  • osastojen ja klinikoiden lääkitysturvallisuustyö (mm. lääkehoitosuunnitelman merkitys siinä)
  • ennakoiva riskienhallinta (mm. riskitilanteiden ennakointi, lääkkeiden kirjaamis- jako- ja antokäytännöt, korkean turvallisuusriskin lääkkeet, LASA-lääkkeet)
  • lääkitysriskien tunnistaminen ja ratkaiseminen/ ehkäiseminen (mm. lääkityspoikkeamien raportoinnin hyödyntäminen, muut keinot).

4. Sai­raa­lan/sote-alueen tuo­te­va­li­koi­ma ja lää­ke­lo­gis­tiik­ka

  • sairaala-apteekin peruslääkevalikoima (merkitys hoidollisesta, logistisesta ja taloudellisesta näkökulmasta, laatimis- ja ylläpitoperiaatteet, lääkeneuvottelukunnan tehtävät ja merkitys)
  • lääkehankintaprosessi 
  • sairaala-apteekkien välinen yhteistyö peruslääkevalikoimatyössä ja lääkehankinnoissa  
  • lääkelogistiikan hoitamisen periaatteet sairaalassa/sote-organisaatiossa
  • automaation merkitys lääkelogistiikassa (mm. turvallisuus, tehokkuus ja taloudellisuus, henkilöstön työtehtävien uudelleen suuntaaminen lääkehoidon toteutuksessa)
  • sairaala-apteekin asiakasryhmät ja yhteistyö niiden kanssa logistisesta näkökulmasta (mm. tilaus- ja toimituskäytännöt, lääkehävikin ja -jätteiden käsittely ja minimointikeinot)
  • erityisluvallisten lääkkeiden ja kliinisiin lääketutkimuksiin käytettävien lääkkeiden valikoima ja logistiikka  

4. Sai­raa­lan/sote-alueen tuo­te­va­li­koi­ma ja lää­ke­lo­gis­tiik­ka

  • sairaala-apteekin peruslääkevalikoima (merkitys hoidollisesta, logistisesta ja taloudellisesta näkökulmasta, laatimis- ja ylläpitoperiaatteet, lääkeneuvottelukunnan tehtävät ja merkitys)
  • lääkehankintaprosessi 
  • sairaala-apteekkien välinen yhteistyö peruslääkevalikoimatyössä ja lääkehankinnoissa  
  • lääkelogistiikan hoitamisen periaatteet sairaalassa/sote-organisaatiossa
  • automaation merkitys lääkelogistiikassa (mm. turvallisuus, tehokkuus ja taloudellisuus, henkilöstön työtehtävien uudelleen suuntaaminen lääkehoidon toteutuksessa)
  • sairaala-apteekin asiakasryhmät ja yhteistyö niiden kanssa logistisesta näkökulmasta (mm. tilaus- ja toimituskäytännöt, lääkehävikin ja -jätteiden käsittely ja minimointikeinot)
  • erityisluvallisten lääkkeiden ja kliinisiin lääketutkimuksiin käytettävien lääkkeiden valikoima ja logistiikka  

4. Sai­raa­lan/sote-alueen tuo­te­va­li­koi­ma ja lää­ke­lo­gis­tiik­ka

  • sairaala-apteekin peruslääkevalikoima (merkitys hoidollisesta, logistisesta ja taloudellisesta näkökulmasta, laatimis- ja ylläpitoperiaatteet, lääkeneuvottelukunnan tehtävät ja merkitys)
  • lääkehankintaprosessi 
  • sairaala-apteekkien välinen yhteistyö peruslääkevalikoimatyössä ja lääkehankinnoissa  
  • lääkelogistiikan hoitamisen periaatteet sairaalassa/sote-organisaatiossa
  • automaation merkitys lääkelogistiikassa (mm. turvallisuus, tehokkuus ja taloudellisuus, henkilöstön työtehtävien uudelleen suuntaaminen lääkehoidon toteutuksessa)
  • sairaala-apteekin asiakasryhmät ja yhteistyö niiden kanssa logistisesta näkökulmasta (mm. tilaus- ja toimituskäytännöt, lääkehävikin ja -jätteiden käsittely ja minimointikeinot)
  • erityisluvallisten lääkkeiden ja kliinisiin lääketutkimuksiin käytettävien lääkkeiden valikoima ja logistiikka  

4. Sai­raa­lan/sote-alueen tuo­te­va­li­koi­ma ja lää­ke­lo­gis­tiik­ka

  • sairaala-apteekin peruslääkevalikoima (merkitys hoidollisesta, logistisesta ja taloudellisesta näkökulmasta, laatimis- ja ylläpitoperiaatteet, lääkeneuvottelukunnan tehtävät ja merkitys)
  • lääkehankintaprosessi 
  • sairaala-apteekkien välinen yhteistyö peruslääkevalikoimatyössä ja lääkehankinnoissa  
  • lääkelogistiikan hoitamisen periaatteet sairaalassa/sote-organisaatiossa
  • automaation merkitys lääkelogistiikassa (mm. turvallisuus, tehokkuus ja taloudellisuus, henkilöstön työtehtävien uudelleen suuntaaminen lääkehoidon toteutuksessa)
  • sairaala-apteekin asiakasryhmät ja yhteistyö niiden kanssa logistisesta näkökulmasta (mm. tilaus- ja toimituskäytännöt, lääkehävikin ja -jätteiden käsittely ja minimointikeinot)
  • erityisluvallisten lääkkeiden ja kliinisiin lääketutkimuksiin käytettävien lääkkeiden valikoima ja logistiikka  

4. Sai­raa­lan/sote-alueen tuo­te­va­li­koi­ma ja lää­ke­lo­gis­tiik­ka

  • sairaala-apteekin peruslääkevalikoima (merkitys hoidollisesta, logistisesta ja taloudellisesta näkökulmasta, laatimis- ja ylläpitoperiaatteet, lääkeneuvottelukunnan tehtävät ja merkitys)
  • lääkehankintaprosessi 
  • sairaala-apteekkien välinen yhteistyö peruslääkevalikoimatyössä ja lääkehankinnoissa  
  • lääkelogistiikan hoitamisen periaatteet sairaalassa/sote-organisaatiossa
  • automaation merkitys lääkelogistiikassa (mm. turvallisuus, tehokkuus ja taloudellisuus, henkilöstön työtehtävien uudelleen suuntaaminen lääkehoidon toteutuksessa)
  • sairaala-apteekin asiakasryhmät ja yhteistyö niiden kanssa logistisesta näkökulmasta (mm. tilaus- ja toimituskäytännöt, lääkehävikin ja -jätteiden käsittely ja minimointikeinot)
  • erityisluvallisten lääkkeiden ja kliinisiin lääketutkimuksiin käytettävien lääkkeiden valikoima ja logistiikka  

4. Sai­raa­lan/sote-alueen tuo­te­va­li­koi­ma ja lää­ke­lo­gis­tiik­ka

  • sairaala-apteekin peruslääkevalikoima (merkitys hoidollisesta, logistisesta ja taloudellisesta näkökulmasta, laatimis- ja ylläpitoperiaatteet, lääkeneuvottelukunnan tehtävät ja merkitys)
  • lääkehankintaprosessi 
  • sairaala-apteekkien välinen yhteistyö peruslääkevalikoimatyössä ja lääkehankinnoissa  
  • lääkelogistiikan hoitamisen periaatteet sairaalassa/sote-organisaatiossa
  • automaation merkitys lääkelogistiikassa (mm. turvallisuus, tehokkuus ja taloudellisuus, henkilöstön työtehtävien uudelleen suuntaaminen lääkehoidon toteutuksessa)
  • sairaala-apteekin asiakasryhmät ja yhteistyö niiden kanssa logistisesta näkökulmasta (mm. tilaus- ja toimituskäytännöt, lääkehävikin ja -jätteiden käsittely ja minimointikeinot)
  • erityisluvallisten lääkkeiden ja kliinisiin lääketutkimuksiin käytettävien lääkkeiden valikoima ja logistiikka  

5. Lääk­kei­den val­mis­tus ja käyt­tö­kun­toon saat­ta­mi­nen

  • tarve lääkevalmistukselle ja käyttökuntoon saattamiselle sairaaloissa/sote-organisaatioissa  
  • sairaala-apteekissa valmistettavat ja käyttökuntoon saatettavat lääkkeet ja lääkemuodot
  • lääkevalmistusta ja käyttökuntoon saattamista säätelevät ohjeistukset ja määräykset
  • lääkevalmistustilat ja -laitteet ja niiden kontrollit (+ vastaavat käyttökuntoon saattamisen osalta)
  • lääkkeiden valmistaminen (käytännön lääkevalmistustaito ja taito saattaa lääkkeitä käyttökuntoon)
  • lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen sairaala-apteekissa/lääkekeskuksessa ja osastoilla (miten eroavat toisistaan)
  • lääkkeiden koneellinen annosjakelu (tarve ja toteutus)
  • automaatio lääkevalmistuksessa ja käyttökuntoon saattamisessa

Suunnitelmallisuus

Tiedekunta edellyttää, että kaikille opiskelijoille laaditaan harjoittelun alussa henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS). Suunnitelma voi pohjautua apteekin perehdytyssuunnitelmaan, mutta siinä tulee huomioida jokaisen opiskelijan aikaisempi osaaminen ja kokemus (onko kyseessä 1. vai 2. harjoittelujakso) sekä henkilökohtaiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Myös opiskelijan ammatillinen suuntautuminen (farmaseutti- vai proviisoriopiskelija) on tärkeää ottaa huomioon. Näin varmistetaan mielekäs harjoittelu ja tarkoituksenmukainen ajankäyttö harjoittelun ajaksi. HOPS palautetaan tiedekuntaan kuukauden kuluessa harjoittelun alkamisesta (ohjeet Työ opiksi -kirjassa). Lisäksi on erittäin tärkeää, että opiskelija saa säännöllisesti palautetta oppimisestaan ja palautteen antamiseen varataan aikaa.

Työkirja

Opiskelijalla on harjoitteluun saapuessaan mukanaan Työ opiksi -kirja. Työkirja löytyy farmasian tiedekunnan apteekkiharjoittelun internet-sivuilta. On tärkeää, että sairaala-apteekin vastuuhenkilöt tutustuvat kirjaan ennen opiskelijan saapumista apteekkiin. Työkirjassa on kerrottu harjoittelun tavoitteet sekä muita ohjeita ja neuvoja harjoittelun toteuttamisen tueksi. Kirjassa on lisäksi erilaisia harjoittelun tavoitteiden saavuttamista tukevia sekä henkilökunnan avustuksella toteutettavia tehtäviä.

Työkirja on keskeinen osa harjoittelua. Harjoittelun jälkeistä opetusta sekä opiskelijoiden tietojen ja taitojen syventämistä ajatellen on tärkeää, että kannustatte opiskelijaa täyttämään kirjan tehtäviä aktiivisesti läpi koko harjoittelujakson ja osallistutte tehtävien läpikäymiseen yhdessä harjoittelijan kanssa. Työajasta tulee varata aikaa tehtävien tekoon. Oppimistehtäviin voi varata työvuorolistaan erikseen aikaa (esim. 1-2 tuntia viikossa), jolloin tehtäviin voi syventyä rauhassa ja oppiminen on tehokasta. 

Vastuuhenkilöt

Farmasian tiedekunnassa harjoittelusta vastaa sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen. Käytännön. järjestelyistä huolehtii yliopisto-opettaja Katja Leiman, joka toimii myös yhteyshenkilönä opetusapteekin ja koulutusyksikön välillä. Opetusapteekissa harjoittelun vastuuhenkilö on apteekkari tai hänen nimeämänsä proviisori. Vastuuhenkilön on tärkeää keskustella opiskelijan kanssa siitä, miten ohjaus on opetusapteekissa järjestetty, mikä on opiskelijan rooli ja hänen tehtävänsä harjoittelun aikana. Ohjauksen kannalta keskeistä on, että koko apteekin henkilökunta on tietoinen edellä mainituista asioista ja osallistuu aktiivisesti opiskelijan ohjaamiseen (perehdytys- ja ohjausvastuun jakaminen apteekin henkilökunnan kesken).

Harjoittelun tulee olla päätoimista ja yhtäjaksoista. Poikkeustapauksissa harjoittelun voi suorittaa yhdessä osassa tai osissa, jotka eivät ole yhtä kuukautta lyhyempiä. Opiskelijan tulee sopia kaikista poikkeuksista etukäteen apteekkiharjoittelusta vastaavan yliopisto-opettajan kanssa.

Lisätietoja

Tutustukaa apteekkiharjoitteluun liittyviin tarkempiin ohjeisiin farmasian tiedekunnan apteekkiharjoittelun sivuilla. Sivuilta löytyy myös Opetusapteekkiharjoittelun käytännöt -opas, johon on koottu harjoitteluun liittyvät keskeiset asiat.

Antoisaa harjoittelua!

 

Yhteystiedot:

Farmasian tiedekunta  / Katja Leiman
PL 56 (Viikinkaari 9C), 00014 Helsingin yliopisto 
p. 02941 58752
apteekkiharjoittelu@helsinki.fi