Tavoitteet ja opetussuunnitelma

Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita vastaamalla opetusalan digitaalisen kehittämisen tarpeisiin. Koulutuksessa perehdytään tutkimus- ja kehittämistietoon pohjautuviin opetuskäytänteisiin ja kehittämismalleihin, digitaalisiin sovelluksiin, oppimisympäristöihin ja materiaaleihin.

Koulutuksen suorittanut opettaja omaa valmiudet työyhteisön osaamisen kehittämiseen, opetussuunnitelman käyttöönoton tukemiseen sekä osaa valmistella ja koordinoida hankkeita ja järjestää koulutusta. Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja ymmärtää asiantuntijaopettajana toimimisen edellytykset ja merkityksen oppilaitoksen kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämiselle. Hän ymmärtää yhteistyön ja verkostomaisen toiminnan merkityksen jokapäiväisenä osana opettajan työtä. Koulutuksen suorittanut opettaja näkee osaamisen kehittämisen jatkuvana ja elinikäisenä osana opettajan työtä ja omaa valmiudet toimia sekä oman osaamisen että työyhteisön toiminnan jatkuvan kehittämisen fasilitoijana.

Koulutuksen kuvaus

Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita vastaamalla opetusalan digitaalisen kehittämisen tarpeisiin. Koulutuksessa perehdytään tutkimus- ja kehittämistietoon pohjautuviin opetuskäytänteisiin ja kehittämismalleihin, digitaalisiin sovelluksiin, oppimisympäristöihin ja materiaaleihin.

Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja on digitaalisen oppimisen ja opettamisen asiantuntija. Hän ymmärtää digitalisoituvan yhteiskunnan oppilaitoksen toimintaan mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet ja osaa soveltaa tätä tietoa oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehittämisessä, arvioinnissa, oppilaitoksen toiminnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen toiminnassa.

Koulutuksen suorittanut opettaja omaa valmiudet työyhteisön osaamisen kehittämiseen, opetussuunnitelman käyttöönoton tukemiseen sekä osaa valmistella ja koordinoida hankkeita ja järjestää koulutusta. Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja ymmärtää asiantuntijaopettajana toimimisen edellytykset ja merkityksen oppilaitoksen kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämiselle. Hän ymmärtää yhteistyön ja verkostomaisen toiminnan merkityksen jokapäiväisenä osana opettajan työtä. Koulutuksen suorittanut opettaja näkee osaamisen kehittämisen jatkuvana ja elinikäisenä osana opettajan työtä ja omaa valmiudet toimia sekä oman osaamisen että työyhteisön toiminnan jatkuvan kehittämisen fasilitoijana.

Osaamistavoitteet

  1. Oppimisen muodot ja oppimispolut
    • Valmiudet seurata oppimista koskevaa tieteellistä kirjallisuutta ja tunnistaa koulutyön kannalta merkityksellisiä uusia löydöksiä
    • Taito arvioida opetussuunnitelman sisältöjä oppilailta ja opiskelijoilta edellytettävän oppimisen näkökulmasta käyttäen hyväksi uusinta oppimisteoreettista tietämystä
    • Valmius kuvata eri oppiaineiden sisältöjen ja laajojen osaamiskokonaisuuksien edellyttämiä pitkän aikavälin oppimispolkuja hyödyntäen mielekkäällä tavalla monimuotoista oppimisen diagnostiikkaa
    • Taito tunnistaa ja hyödyntää oppilaan tai opiskelijan muualta hankkimaa osaamista
  2. Oppimisdiagnostiikka ja oppimisen ohjaaminen
    • Taito arvioida yksittäisen oppilaan tai opiskelijan ja ryhmän oppimisprosessia ja diagnostisoida oppimisen esteenä olevia vaativia käsitteellisen muutoksen haasteita
    • Valmius suunnitella ja toteuttaa erilaisia opetus- ja opiskelukäytäntöjä sekä niitä tukevia korkeatasoisia digitaalisia ja fyysisiä ympäristöjä
    • Valmius hyödyntää digitaalisia välineitä oppimisprosessin seurannassa
  3. Sosiaalinen vuorovaikutus, yksilöllinen ja yhteisöllinen oppimisen säätely ja motivaatio
    • Taito analysoida oppimisen kannalta merkityksellistä sosiaalista vuorovaikutusta opetustilanteissa ja pienryhmätyöskentelyssä
    • Taito tunnistaa ja tukea yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimisen säätelyä erilaisissa oppimistilanteissa
  4. Digitaalisten oppimisympäristöjen suunnittelu ja toteutus
    • Tiedolliset ja taidolliset valmiudet seurata opetuksen ja opiskelun kannalta relevanttia teknologista kehitystä
    • Valmius soveltaa uusia teknologisia välineitä ja teknologisen kehityksen myötä kehittyviä sosiaalisia toimintakäytäntöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla
    • Taito osallistua uusia digitaalisia sovelluksia kehittäviin moniammatillisiin tiimeihin pedagogiikan asiantuntijana
  5. Opetussuunnitelman kehittäminen ja paikallinen toteutus
    • Valmiudet ottaa vastuuta paikallisen ja oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman kehittämisestä
    • Valmiudet organisoida uusiin opetussuunnitelmallisiin ideoihin liittyviä kehittämishankkeita omassa koulussa sekä laajemmin osana alueellisia ja valtakunnallisia verkostoja

Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena opettajan työn ohessa. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta. Opetus koostuu lähitapaamisista, asiantuntijoiden alustuksista (etäyhteysmahdollisuus), webinaareista, työpajoista, vierailuista ja itsenäisestä työskentelystä. Koulutuksen toteuttamisessa, verkostoitumisessa ja osaamisen jakamisessa hyödynnetään digitaalisia työvälineitä ja palveluja.

Koulutuksen aikataulut julkaistaan opettajien erikoistumiskoulutuksen verkkosivulla. Koulutuksessa otetaan huomioon osallistujien aikaisempi osaaminen laatimalla jokaiselle henkilökohtainen opintosuunnitelma.

Opintojaksokohtainen oppimateriaali ja kirjallisuus esitellään kunkin opintojakson tarkemman kuvauksen yhteydessä. Opiskelija seuraa jaksokohtaisen kirjallisuuden lisäksi koko koulutuskokonaisuuden ajan 1–2 digitaaliseen kehitykseen liittyvää sivustoa.

Koulutukseen osallistuva suorittaa seuraavat koulutukseen sisältyvät, toisiaan täydentävät opintojaksot.

  1. Digitalisoituva yhteiskunta ja oppilaitos (10 op)
    • Johdanto erikoistumiskoulutukseen
    • Vuorovaikutus, osallisuus ja hyvinvointi digitalisoituvassa yhteiskunnassa
    • 2000-luvulla tavoiteltava osaaminen
    • Oppilaitoksen kokonaisvaltainen kehittäminen
    • Digitaalinen todellisuus oppilaitoksissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa
  2. Oppiminen, opettaminen ja arviointi digitalisoituvassa oppilaitoksessa (12 op)
    • Fyysiset ja digitaaliset oppimisympäristöt
    • Digitaaliset välineet ja palvelut
    • Toimijuus ja tiimityö
    • Seuranta ja arviointi
  3. Yhteistyöverkostot (8 op)
    • Yhteistyö ja kumppanuus oppilaitos- ja kuntatasolla
    • Yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten kanssa
    • Kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot
  4. Asiantuntijana 2000-luvun oppilaitoksessa (10 op)
    • Osaamisen kehittäminen osana oppilaitoksen arjen toimintaa
    • Kehittäjätoimijuus ammatillisena käytäntönä
    • Kehittämishankkeiden valmistelu, organisointi ja koordinointi
    • Kehittämishankkeiden tulosten levittäminen
  5. Kehittämisprojekti (20 op)

Koulutuksen hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikkien opintojaksojen suorittamisen hyväksytysti sekä aktiivista osallistumista yhteisölliseen osaamisen jakamiseen ja kehittämiseen digitaalisia työvälineitä ja palveluja hyödyntäen. Arviointi toteutetaan koulutukselle asetettujen osaamistavoitteiden ja kunkin henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohjalta.

Opintojaksoittain

Kukin opintojakso arvioidaan erikseen jatkuvan arvioinnin periaatteella sekä kuhunkin opintojaksoon kuuluvien tehtävien arvioinnin kautta (asteikolla 1-5). Jatkuvaa arviointia toteutetaan opintojaksojen aikana itsearviointina, vertaisarviointina sekä koulutuksen vastuuhenkilön kanssa pidettävien kehittämis- ja arviointikeskustelujen kautta.

Loppuhaastattelu

Opintojaksokohtaisen arvioinnin lisäksi koulutuksen lopussa järjestetään loppuhaastattelu. Loppuhaastattelun kuluessa opiskelija ja koulutuksen vetäjistä ja asiantuntijoista koottu haastattelijaryhmä arvioivat opiskelijan kehittymistä ja osaamistavoitteiden saavuttamista opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan peilaten. Haastattelun tukena voidaan käyttää koulutuksen aikana syntynyttä materiaalia ja kehittämishankkeen raportointia. Loppuhaastatteluun voi osallistua, kun kaikki opintojaksot ja kehittämisprojekti on suoritettu hyväksytysti.

Opintojaksot ja loppuhaastattelu muodostavat yhdessä lopullisen koulutuksen arvioinnin (asteikolla 0–5).

Koulutuksen sisällöt

Kuvaus

Digitalisoituva yhteiskunta ja oppilaitos -opintojakso koostuu viidestä toisiaan täydentävästä osiosta:

  1. Johdanto erikoistumiskoulutukseen
  2. Vuorovaikutus, osallisuus ja hyvinvointi digitalisoituvassa yhteiskunnassa
  3. 2000-luvulla tavoiteltava osaaminen
  4. Koppilaitoksen kokonaisvaltainen kehittäminen
  5. Digitaalinen todellisuus oppilaitoksissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa

Erikoistumiskoulutuksen ensimmäisen opintojakson aikana perehdytään koulutuskokonaisuuden tavoitteisiin, rakenteeseen ja suorittamistapoihin, laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma sekä tarkastellaan vuorovaikutusta, osallisuutta ja hyvinvointia digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun 2000-luvulla tavoiteltavasta osaamisesta. Tarkastelu linkitetään kunkin osallistujan oman työyhteisön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen kartoittamalla oman oppilaitoksen, sen lähialueen ja kumppaneiden sekä muiden opetusalan toimijoiden ja verkostojen digitaalista todellisuutta. Jakson aikana käynnistetään koulutuskokonaisuuden aikana toteutettavan kehittämisprojektin ideointi ja suunnittelu.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa koulutuksen tavoitteet ja asiantuntijaopettajan roolin ja verkostojen merkityksen oppilaitos- ja kuntatason sekä valtakunnan tason osaamisen kehittämisessä
  • omaa valmiudet henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitteluun (henkilökohtainen ops)
  • ymmärtää digitalisaation haasteet ja mahdollisuudet yhteiskunnallisesti ja oppilaitoksen toiminnan näkökulmasta
  • ymmärtää digitaalisen todellisuuden kartoittamisen merkityksen oman työyhteisön kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta
  • ymmärtää digitalisaation ja 2000-luvulla tavoiteltavan osaamisen määrittelyn linkitykset opetuksen ja koulutuksen muutokseen
  • osaa soveltaa oppimaansa oman työyhteisön toiminnan kehittämisessä ja kehittämisprojektin suunnittelussa

Suoritustavat

Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

Kaikkien kouluasteiden opettajille yhteinen kirjallisuus:

  • Bennett, S., & Maton, K. (2010). Beyond the ‘digital natives’ debate: Towards a more nuanced understanding of students' technology experiences. Journal of computer assisted learning, 26(5), 321–331. https://doi.org/10.1111/j.1365-2729.2010.00360.x
  • Hietajärvi, L., Maksniemi, E., & Salmela-Aro, K. (2022). Digital Engagement and Academic Functioning: A Developmental-Contextual Approach. European Psychologist27(2), 102-115. https://doi.org/10.1027/1016-9040/a000480
  • Lund, A., & Aagaard, T. (2020). Digitalization of teacher education: Are we prepared for epistemic change? Nordic Journal of Comparative and International Education (NJCIE), 4(3– 4), 56–71. https://doi.org/10.7577/njcie.3751
  • van Laar, E., van Deursen, A. J., van Dijk, J. A. & de Haan, J. (2017). The relation between 21st-century skills and digital skills: A systematic literature review. Computers in Human Behavior, 72, 577–588. https://doi.org/10.1016/j.chb.2017.03.010

Valitse lisäksi kaksi alla olevista:

  • Bygstad, B., Øvrelid, E., Ludvigsen, S., & Dæhlen, M. (2022). From dual digitalization to digital learning space: Exploring the digital transformation of higher education. Computers & Education182, 104463. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2022.104463
  • Lindeman, S., Svensson, M., & Enochsson, A. B. (2021). Digitalisation in early childhood education: a domestication theoretical perspective on teachers’ experiences. Education and Information Technologies26(4), 4879-4903. https://doi.org/10.1007/s10639-021-10501-7
  • Mertala, P. (2019). (Vasta)kertomuksia koulutuksen digitalisaatiosta. Kasvatus & Aika, 13(3), 26–45. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76593/44697
  • Nguyen, A., Ngo, H. N., Hong, Y., Dang, B., & Nguyen, B. P. T. (2023). Ethical principles for artificial intelligence in education. Education and Information Technologies28(4), 4221-4241. https://doi.org/10.1007/s10639-022-11316-w
  • Strauß, S. & Rummel, N. (2020). Promoting interaction in online distance education: Designing, implementing and supporting collaborative learning. Information and learning science, 121(5/6), 251–260. https://doi.org/10.1108/ILS-04-2020-0090  
  • Vivitsou, M. (2019). Digitalisation in education, allusions and references. CEPS Journal9(3), 117-136. https://doi.org/10.26529/cepsj.706

Arviointi

Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 1–5.

Kuvaus

Oppiminen, opettaminen ja arviointi digitalisoituvassa oppilaitoksessa -opintojakso muodostuu neljästä toisiaan täydentävästä osiosta:

  1. Fyysiset ja digitaaliset oppimisympäristöt
  2. Digitaaliset välineet ja palvelut
  3. Toimijuus ja tiimityö
  4. Seuranta ja arviointi

Toisessa opintojaksossa perehdytään fyysisiin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin oppimisen, opettamisen, yhteistyön ja arvioinnin tukena. Oppimisympäristöjä tarkastellaan erityisesti oppimisen kaikkiaallisuuden, aktiivisen toimijuuden ja tiimityön näkökulmista.

Opintojakso sisältää käytännönläheisen perehdytyksen ajankohtaisiin digitaalisiin välineisiin ja palveluihin esim. mobiililaitteet, ohjelmointi- ja robotiikkavälineet ja ohjelmistot, tekoäly, Virtual Reality (VR) -laitteet sekä ohjelmistot, pilvipalvelut ja sosiaalinen media ja digitaaliset oppimateriaalit. Perehdytys toteutetaan oppilaitoksen toimintaa tukevasta pedagogisesta näkökulmasta (haasteet ja mahdollisuudet). Perehdytyksen yhteydessä tarkastellaan asiantuntijaopettajan roolia digitaalisten välineiden ja palvelujen pedagogisen käytön kehittämisessä, käytössä ja osaamisen levittämisessä osana oppilaitosten toimintaa.

Jakson aikana tutustutaan myös digitalisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin oppilaan ja opiskelijan oppimisen ja kasvun seurannassa, tukemisessa ja arvioinnissa sekä digitaalisten välineiden ja palvelujen mahdollisuuksiin koko oppilaitoksen toiminnan kehittämisen ja arvioinnin näkökulmasta. Opintojakso sisältää 1–2 jakson teemaan liittyvää vierailukäyntiä.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen monipuolisen hyödyntämisen merkityksen 2000-luvun oppilaitoksessa ja 2000-luvun osaamisen kehittämisessä
  • ymmärtää digitaalisten välineiden ja palvelujen mahdollisuudet ja niihin liittyvät haasteet 2000-luvun oppilaitoksessa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta
  • osaa suunnitella ja toteuttaa oppimisympäristöjen ja digitaalisten välineiden ja palveluiden käyttöä oppimista ja oppilaitoksen toimintaa tukevasta pedagogisesta näkökulmasta
  • osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisten välineiden ja palvelujen käyttöä oppilaan oppimisen ja kasvun sekä koko oppilaitoksen toiminnan kehittämisen arvioinnin näkökulmasta

Suoritustavat

Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

Kaikkien kouluasteiden opettajille yhteinen kirjallisuus:

  • Mishra, P., & Koehler, M. J. (2006). Technological pedagogical content knowledge: A framework for teacher knowledge. Teachers College Record, 108(6), 1017. https://doi.org/10.1111/j.1467-9620.2006.00684.x
  • Sarkio, K. J., Korhonen, T., & Hakkarainen, K. (2023). Tracing teachers’ perceptions of entanglement of digitally-mediated educational activities and learning environments: a practice-oriented method. Learning Environments Research26(2), 469–489. https://doi.org/10.1007/s10984-022-09442-w
  • Starkey, L. (2020). A review of research exploring teacher preparation for the digital age. Cambridge Journal of Education, 50(1), 37–56. https://doi.org/10.1080/0305764X.2019.1625867

Valitse lisäksi neljä alla olevista:

  • Alenezi, M. (2023). Digital learning and digital institution in higher education. Education Sciences13(1), 88. https://doi.org/10.3390/educsci13010088
  • Blikstein, P. (2015) Computationally enhanced toolkits for children: historical review and a framework for future design. Foundations and Trends in Human-Computer Interaction, 1(9), 1–68. https://doi.org/10.1561/1100000057
  • Buchan, M. C., Bhawra, J., & Katapally, T. R. (2024). Navigating the digital world: Development of an evidence-based digital literacy program and assessment tool for youth. Smart Learning Environments, 11(1), 8. https://doi.org/10.1186/s40561-024-00293-x
  • George, B., & Wooden, O. (2023). Managing the strategic transformation of higher education through artificial intelligence. Administrative Sciences13(9), 196. https://doi.org/10.3390/admsci13090196
  • Korhonen, T., Lindqvist, T., Laine, J., & Hakkarainen, K. (2022). Training hard skills in virtual reality: Developing a theoretical framework for AI-based immersive learning. In H. Niemi, R. Pea, & Y. Lu (Eds.), AI in learning – Designing the future (pp. 195–213). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-031-09687-7_12 
  • Korhonen, T., Salo, L., Laakso, N.L., Seitamaa, A., Sormunen, K., Kukkonen, M., & Forsström, H. (2022). Finnish teachers as adopters of educational innovation: perceptions of programming as a new part of the curriculum. Computer Science Education, 33(1), 94–116. https://doi.org/10.1080/08993408.2022.2095595
  • McGarr, O., Mifsud, L., & Colomer Rubio, J. C. (2021). Digital competence in teacher education: comparing national policies in Norway, Ireland and Spain. Learning, Media and Technology, 46(4), 483–497. https://doi.org/10.1080/17439884.2021.1913182 
  • Oinas, S., Vainikainen, M. P., Asikainen, M., Gustavson, N., Halinen, J., Hienonen, N., ... & Hotulainen, R. (2023). Digitalisaation vaikutus oppimistilanteisiin, oppimiseen ja oppimistuloksiin yläkouluissa: Kansallisen tutkimushankkeen ensituloksia suosituksineen. Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/145615/978-952-03-2780-4.pdf?sequence=5&isAllowed=y
  • Vogt, F., & Hollenstein, L. (2021). Exploring digital transformation through pretend play in kindergarten. British Journal of Educational Technology52(6), 2130-2144. https://doi.org/10.1111/bjet.13142
  • Zhao, Y., Llorente, A. M. P., & Gómez, M. C. S. (2021). Digital competence in higher education research: A systematic literature review. Computers & Education, 168, 104212. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2021.104212

Arviointi

Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 1–5.

Kuvaus

Yhteistyöverkostot-opintojakso koostuu toisiaan täydentävistä kolmesta osiosta:

  1. Yhteistyö ja kumppanuus oppilaitos- ja kuntatasolla
  2. Yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten kanssa
  3. Kansalliset ja kansainväliset verkostot

Kolmannessa opintojaksossa perehdytään yhteistyön merkitykseen 2000-luvun taitojen oppimisessa ja oppilaitoksen kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämisessä. Yhteistyötä tarkastellaan oppilas/opiskelija- ja ryhmätasolla, oppilaitoksen ja sen lähialueen tasolla sekä kunnan ja valtakunnan tasolla.

Oppilaitos- ja kuntatason yhteistyöhön pureudutaan oppilaan ja opiskelijan, opettajan, oppilaitoksen johdon, muun henkilökunnan, vanhempien ja ympäröivän yhteisön näkökulmasta.

Opintojakson aikana tarkastellaan myös yhteistyötä korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten kanssa. Yhteistyötä tarkastellaan sekä oppilaitosten että yhteistyökumppaneiden näkökulmista. Lisäksi tutustutaan valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakenteisiin, toimintaperiaatteisiin ja vaikuttavuuteen sekä pohditaan verkostomaisen toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen liittyviä kysymyksiä.

Kaikkien yhteistyöverkostojen toiminnan tarkasteluun linkitetään digitaalisten välineiden ja palvelujen mahdollisuudet toiminnan tukemisessa.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää yhteistyötaitojen ja yhteistyön merkityksen 2000-luvun oppimisessa
  • ymmärtää yhteistyön ja oppilaitoksen kumppanuuksien merkityksen kokonaisvaltaisesti 2000-luvun koulun toiminnassa ja sen toiminnan kehittämisessä
  • ymmärtää eritasoisten tahojen yhteistyökumppaneiden tarpeet ja osaa kartoittaa niitä oppilaitoksen toimintaa tukevasta näkökulmasta
  • osaa rakentaa yhteistyöverkostoja sekä tukea ja ylläpitää niiden toimintaa osana oppilaitoksen toiminnan arkea

Suoritustavat

Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

Kaikkien kouluasteiden opettajille yhteinen kirjallisuus:

  • Coppe, T. (2023). Teacher networks: From a catalyst for enactment of professional development to a source of professional development. Teachers and Teaching, 1–14. https://doi.org/10.1080/13540602.2023.2263734
  • Hakkarainen, K., Hytönen, K., Vekkaila, J., & Palonen, T. (2017). Networked expertise, relational agency, and collective creativity. In A. Edwards (Ed.), Working relationally in and across practices: A cultural-historical approach to collaboration (pp. 133–152). Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/9781316275184.008
  • Muijs, D., West, M. & Ainscow, M. (2010). Why network? Theoretical perspectives on networking. School Effectiveness and School Improvement, 21(1), 5–26.  https://doi.org/10.1080/09243450903569692

Valitse lisäksi kaksi alla olevista:

  • Epstein, J. L. (2018). School, family, and community partnerships in teachers’ professional work. Journal of Education for Teaching (JET), 44(3), 397–406. https://doi.org/10.1080/02607476.2018.1465669
  • Kazemian, S., & Grant, S. B. (2020). The challenges of internal social networking for higher education: a brief review of the literature. Journal of Data, Information and Management, 2(4), 225-241. https://doi.org/10.1007/s42488-020-00028-w
  • Maya-Jariego, I., Holgado-Ramos, D., Santolaya, F., Villar-Onrubia, D., Cachia, R., Herrero, C., & Giannoutsou, N. (2023). Teachers' personal network analysis reveals two types of pioneers in educational digitalization: Formal and informal intermediaries at schools. Computers and Education Open4, 100137. https://doi.org/10.1016/j.caeo.2023.100137
  • Player-Koro, C., Bergviken Rensfeldt, A., & Selwyn, N. (2018). Selling tech to teachers: Education trade shows as policy events. Journal of Education Policy33(5), 682-703. https://doi.org/10.1080/02680939.2017.1380232
  • Rechsteiner, B., Compagnoni, M., Wullschleger, A., Schäfer, L. M., Rickenbacher, A., & Maag Merki, K. (2022). Teachers involved in school improvement: Analyzing mediating mechanisms of teachers’ boundary-crossing activities between leadership perception and teacher involvement. Teaching and Teacher Education, 116, 103774. https://doi.org/10.1016/j.tate.2022.103774
  • Tiippana, N. M., Korhonen, T., & Hakkarainen, K. (2024). Joining networked society: Integrating Academic Service-Learning into formal school. Pedagogy, Culture and Society32(2), 491–514. https://doi.org/10.1080/14681366.2022.2055117
  • Volungevičienė, A., Teresevičienė, M., & Ehlers, U. D. (2020). When is open and online learning relevant for curriculum change in higher education? Digital and network society perspective. Electronic Journal of e-Learning, 18(1), 88-101. https://doi.org/10.34190/EJEL.20.18.1.007

Arviointi

Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 1–5.

Kuvaus

Asiantuntijana 2000-luvun oppilaitoksessa -opintojakso koostuu neljästä toisiaan täydentävästä osiosta:

  1. Osaamisen kehittäminen osana oppilaitokseb arjen toimintaa
  2. Kehittäjätoimijuus ammatillisena käytäntönä
  3. Kehittämishankkeiden valmistelu ja koordinointi
  4. Kehittämishankkeiden tulosten levittäminen

Neljännessä opintojaksossa perehdytään monimuotoisiin koulutuksiin ja niiden järjestämiseen sekä tutustutaan kehittämishankkeiden valmisteluun, koordinointiin ja hankkeiden tulosten levittämiseen. Asiantuntijaopettajan roolia tarkastellaan muutosjohtamisen ja kehittäjätoimijuuden näkökulmasta osana oppilaitoksen arjen toimintaa. Lisäksi asiantuntijaopettajuutta tarkastellaan osaamisen kehittämisen fasilitoimisen näkökulmasta oman oppilaitoksen ja kunnan sekä kansallisen toiminnan tasolla.

Monimuotoisten koulutusten järjestämisen sekä kehittämishankkeiden tarkastelussa kiinnitetään erityisesti huomiota niiden tarvelähtöiseen suunnitteluun, käynnistämiseen ja koordinointiin. Opintojakson aikana tutustutaan olemassa oleviin kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja tarkastellaan niiden linkityksiä tutkimukseen, niiden vaikuttavuutta ja pohditaan asiantuntijaopettajan roolia sekä paikallisesta että valtakunnallisesta näkökulmasta.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää osaamisen kehittämisen jatkuvuuden merkityksen 2000-luvun oppilaitoksen toiminnassa
  • osaa toimia asiantuntijaopettajan roolissa osaamisen kehittämisen fasilitoijana  
  • ymmärtää monimuotoisten koulutusten ja kehittämishankkeiden merkityksen osaamisen kehittämisessä ja jakamisessa
  • omaa valmiudet valmistella ja toteuttaa monimuotoisia koulutuksia sekä suunnitella kehittämishankkeita

Suoritustavat

Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

Kaikkien kouluasteiden opettajille yhteinen kirjallisuus:

  • Frank, K. A., Zhao, Y., Penuel, W. R., Ellefson, N., & Porter, S. (2011). Focus, fiddle, and friends: Experiences that transform knowledge for the implementation of innovations. Sociology of Education, 84(2), 137-156. https://doi.org/10.1177/0038040711401812
  • Håkansson Lindqvist, M., & Pettersson, F. (2019). Digitalization and school leadership: On the complexity of leading for digitalization in school. The international journal of information and learning technology36(3), 218-230. https://doi.org/10.1108/IJILT-11-2018-0126
  • Reinius, H., Hakkarainen, K., Juuti, K., & Korhonen, T. (2024). Teachers’ perceived opportunity to contribute to school culture transformation. Journal of Educational Change, 25, 369–391. https://doi.org/10.1007/s10833-023-09496-4

Valitse lisäksi kaksi alla olevista:

  • de Jong, W. A., de Kleijn, R. A. M., Lockhorst, D., van Tartwijk, J. W. F., & Noordegraaf, M. (2023). Collaborative approaches: Studying horizontal and vertical working relations in schools and how they relate to collaborative-innovation practices. Scandinavian Journal of Educational Research, 1–19. https://doi.org/10.1080/00313831.2023.2296898
  • Korhonen, T. & Lavonen, J. (2016). A New wave of learning in Finland: Get started with innovation! In S. Choo, D. Sawch, A. Villanueva & R. Vinz (Eds.), Educating for the 21st century: Perspectives, policies and practices from around the world (pp. 447–467).  Springer. https://doi.org/10.1007/978-981-10-1673-8_24
  • Kunnari, I. (2018). Teachers changing higher education from coping with change to embracing change (Väitöskirja). University of Helsinki. https://helda.helsinki.fi/items/1704b6da-5db4-4b20-8e36-ca8ab1254c45
  • Lewis, C. (2015). What is improvement science? Do we need It in education? Educational Researcher, 44(1), 54–61. https://doi.org/10.3102/0013189X15570388
  • Marks, A., AL-Ali, M., Atassi, R., Abualkishik, A. Z., & Rezgu, Y. (2020). Digital transformation in higher education: A framework for maturity assessment. International Journal of Advanced Computer Science and Applications (IJACSA), 11(12), Article 12. https://doi.org/10.14569/IJACSA.2020.0111261
  • Pettersson, F. (2021). Understanding digitalization and educational change in school by means of activity theory and the levels of learning concept. Education and Information Technologies26(1), 187-204. https://doi.org/10.1007/s10639-020-10239-8
  • Reinius, H., Kaukinen, I., Korhonen, T., Juuti, K., & Hakkarainen, K. (2022). Teachers as transformative agents in changing school culture. Teaching and Teacher Education, 120, 103888. https://doi.org/10.1016/j.tate.2022.103888 
  • Vähäsantanen, K. (2015). Professional agency in the stream of change: Understanding educational change and teachers’ professional identities. Teaching and Teacher Education, 47, 1–12. https://doi.org/10.1016/j.tate.2014.11.006
  • Yu, H. (2024). The application and challenges of ChatGPT in educational transformation: New demands for teachers' roles. Heliyon, 10(2), E24289. https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2024.e24289

Arviointi

Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 1–5.

Kuvaus

Kehittämisprojektin suunnittelu käynnistetään ensimmäisessä tapaamisessa ja se toteutetaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti yksilöllisessä aikataulussa. Projekti voi koostua useammasta pienemmästä tai yhdestä laajemmasta koulutuksen aikana toteutetusta kokonaisuudesta.

Projekti tulee toteuttaa yhteistyössä oppilaitosten, kunnan toimijoiden, oppilaitoksen lähialueen toimijoiden ja kumppaneiden, korkeakoulujen, yliopistojen tai yritysten kanssa. Kehittämisprojektien suunnittelu käynnistetään tarvekartoituksella ja linkitetään toisessa opintojaksossa käynnistettyyn digitaalisen todellisuuden kartoitukseen.

Kehittämishankkeen suunnittelussa huomioidaan kehittämishankkeen aikana ja sen jälkeen toteutettava hankkeen tulosten levittäminen.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa suunnitella ja toteuttaa tarvelähtöisiä kehittämishankkeita yhteistyössä oppilaitoksen yhteistyökumppaneiden kanssa
  • osaa arvioida kehittämishankkeen toimintaa hankkeen aikana ja sen jälkeen
  • hallitsee kehittämishankkeiden tulosten levittämisen

Suoritustavat

Kehittämisprojektin itsenäinen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

Kaikkien kouluasteiden opettajille yhteinen kirjallisuus:

Yhteisen kirjallisuuden lisäksi omaa projektia tukeva kirjallisuus (vähintään 6 artikkelia tai muuta julkaisua)

Arviointi

Arviointi koostuu itsearvioinnista, koulutuksen vastuuhenkilön kanssa käydyistä kehittämis- ja arviointikeskusteluista sekä vastuuhenkilön suorittamasta kehittämishankkeen arvioinnista. Arviointiasteikko on 1–5.