Koulutuksen suorittanut opettaja omaa valmiudet työyhteisön osaamisen kehittämiseen, opetussuunnitelman käyttöönoton tukemiseen sekä osaa valmistella ja koordinoida hankkeita ja järjestää koulutusta. Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja ymmärtää asiantuntijaopettajana toimimisen edellytykset ja merkityksen koulun kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämiselle. Hän ymmärtää yhteistyön ja verkostomaisen toiminnan merkityksen jokapäiväisenä osana opettajan työtä. Koulutuksen suorittanut opettaja näkee osaamisen kehittämisen jatkuvana ja elinikäisenä osana opettajan työtä ja omaa valmiudet toimia sekä oman osaamisen että työyhteisön toiminnan jatkuvan kehittämisen fasilitoijana.
Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita vastaamalla opetusalan digitaalisen kehittämisen tarpeisiin. Koulutuksessa perehdytään tutkimus- ja kehittämistietoon pohjautuviin opetuskäytänteisiin ja kehittämismalleihin, digitaalisiin sovelluksiin, oppimisympäristöihin ja materiaaleihin.
Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja on digitaalisen oppimisen ja opettamisen asiantuntija. Hän ymmärtää digitalisoituvan yhteiskunnan koulun toimintaan mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet ja osaa soveltaa tätä tietoa oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehittämisessä, arvioinnissa, koulun toiminnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen toiminnassa.
Koulutuksen suorittanut opettaja omaa valmiudet työyhteisön osaamisen kehittämiseen, opetussuunnitelman käyttöönoton tukemiseen sekä osaa valmistella ja koordinoida hankkeita ja järjestää koulutusta. Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja ymmärtää asiantuntijaopettajana toimimisen edellytykset ja merkityksen koulun kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämiselle. Hän ymmärtää yhteistyön ja verkostomaisen toiminnan merkityksen jokapäiväisenä osana opettajan työtä. Koulutuksen suorittanut opettaja näkee osaamisen kehittämisen jatkuvana ja elinikäisenä osana opettajan työtä ja omaa valmiudet toimia sekä oman osaamisen että työyhteisön toiminnan jatkuvan kehittämisen fasilitoijana.
Osaamistavoitteet
Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena opettajan työn ohessa. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta. Opetus koostuu lähitapaamisista, asiantuntijoiden alustuksista (etäyhteysmahdollisuus), webinaareista, työpajoista, vierailuista ja itsenäisestä työskentelystä. Koulutuksen toteuttamisessa, verkostoitumisessa ja osaamisen jakamisessa hyödynnetään digitaalisia työvälineitä ja palveluja.
Koulutuksen aikataulut julkaistaan opettajien erikoistumiskoulutuksen verkkosivulla. Koulutuksessa otetaan huomioon osallistujien aikaisempi osaaminen laatimalla jokaiselle henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Opintojaksokohtainen oppimateriaali ja kirjallisuus esitellään kunkin opintojakson tarkemman kuvauksen yhteydessä. Opiskelija valitsee opintojaksokohtaisen oppimateriaalin ja kirjallisuuden lisäksi jaksoittain 1-2 henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tukevaa julkaisua sekä seuraa koko koulutuskokonaisuuden ajan 1-2 digitaaliseen kehitykseen liittyvää sivustoa.
Koulutukseen osallistuva suorittaa seuraavat koulutukseen sisältyvät, toisiaan täydentävät opintojaksot.
Koulutuksen hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikkien opintojaksojen suorittamisen hyväksytysti sekä aktiivista osallistumista yhteisölliseen osaamisen jakamiseen ja kehittämiseen digitaalisia työvälineitä ja palveluja hyödyntäen. Arviointi toteutetaan koulutukselle asetettujen osaamistavoitteiden ja kunkin henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohjalta.
Kukin opintojakso arvioidaan erikseen jatkuvan arvioinnin periaatteella sekä kuhunkin opintojaksoon kuuluvien tehtävien arvioinnin kautta (asteikolla 1-5). Jatkuvaa arviointia toteutetaan opintojaksojen aikana itsearviointina, vertaisarviointina sekä koulutuksen vastuuhenkilön kanssa pidettävien kehittämis- ja arviointikeskustelujen kautta.
Opintojaksokohtaisen arvioinnin lisäksi koulutuksen lopussa järjestetään loppuhaastattelu. Loppuhaastattelun kuluessa opiskelija ja koulutuksen vetäjistä ja asiantuntijoista koottu haastattelijaryhmä arvioivat opiskelijan kehittymistä ja osaamistavoitteiden saavuttamista opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan peilaten. Haastattelun tukena voidaan käyttää koulutuksen aikana syntynyttä materiaalia ja kehittämishankkeen raportointia. Loppuhaastatteluun voi osallistua, kun kaikki opintojaksot ja kehittämisprojekti on suoritettu hyväksytysti.
Opintojaksot ja loppuhaastattelu muodostavat yhdessä lopullisen koulutuksen arvioinnin (asteikolla 0-5).
Digitalisoituva yhteiskunta ja koulu -opintojakso koostuu viidestä toisiaan täydentävästä osiosta:
Erikoistumiskoulutuksen ensimmäisen opintojakson aikana perehdytään koulutuskokonaisuuden tavoitteisiin, rakenteeseen ja suorittamistapoihin, laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma sekä tarkastellaan vuorovaikutusta, osallisuutta ja hyvinvointia digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun 2000-luvulla tavoiteltavasta osaamisesta ja laaja-alaisen osaamisen määrittelyyn vuoden 2016 opetussuunnitelmassa. Tarkastelu linkitetään kunkin osallistujan oman työyhteisön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen kartoittamalla oman koulun, sen lähialueen ja kunnan digitaalista todellisuutta. Jakson aikana käynnistetään koulutuskokonaisuuden aikana toteutettavan kehittämisprojektin ideointi ja suunnittelu.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.
Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 0–5.
Oppiminen, opettaminen ja arviointi digitalisoituvassa koulussa -opintojakso muodostuu neljästä toisiaan täydentävästä osiosta:
Toisessa opintojaksossa perehdytään fyysisiin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin oppimisen, opettamisen, yhteistyön ja arvioinnin tukena. Oppimisympäristöjä tarkastellaan erityisesti oppimisen kaikkiallisuuden, aktiivisen toimijuuden ja tiimityön näkökulmista.
Opintojakso sisältää käytännönläheisen perehdytyksen ajankohtaisiin digitaalisiin välineisiin ja palveluihin ml. mobiililaitteet, ohjelmointi- ja robotiikkavälineet ja ohjelmistot, 3D-laitteet, Virtual Reality (VR) -laitteet sekä ohjelmistot, pilvipalvelut ja sosiaalinen media ja digitaaliset oppimateriaalit. Perehdytys toteutetaan koulun toimintaa tukevasta pedagogisesta näkökulmasta (haasteet ja mahdollisuudet). Perehdytyksen yhteydessä tarkastellaan asiantuntijaopettajan roolia digitaalisten välineiden ja palvelujen pedagogisen käytön kehittämisessä, käytössä ja osaamisen levittämisessä osana koulujen toimintaa.
Jakson aikana tutustutaan myös digitalisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin oppilaan oppimisen ja kasvun seurannassa, tukemisessa ja arvioinnissa sekä digitaalisten välineiden ja palvelujen mahdollisuuksiin koko koulun toiminnan kehittämisen ja arvioinnin näkökulmasta. Opintojakso sisältää 1-2 jakson teemaan liittyvää vierailukäyntiä.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.
Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 0–5.
Yhteistyöverkostot-opintojakso koostuu toisiaan täydentävistä kolmesta osiosta:
Kolmannessa opintojaksossa perehdytään yhteistyön merkitykseen 2000-luvun taitojen oppimisessa ja koulun kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämisessä. Yhteistyötä tarkastellaan oppilas- ja luokkayhteisön tasolla, koulun ja koulun lähialueen tasolla sekä kunnan tasolla.
Koulu- ja kuntatason yhteistyöhön pureudutaan oppilaan, opettajan, koulun johdon, muun henkilökunnan, vanhempien ja ympäröivän yhteisön kuten päiväkotien, kirjastojen ja vanhainkotien näkökulmasta.
Opintojakson aikana tarkastellaan myös yhteistyötä korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten kanssa. Yhteistyötä tarkastellaan sekä oppilaitosten ja koulujen että yhteistyökumppaneiden näkökulmista. Lisäksi tutustutaan valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakenteisiin, toimintaperiaatteisiin ja vaikuttavuuteen sekä pohditaan verkostomaisen toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen liittyviä kysymyksiä.
Kaikkien yhteistyöverkostojen toiminnan tarkasteluun linkitetään digitaalisten välineiden ja palvelujen mahdollisuudet toiminnan tukemisessa.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.
Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 0–5.
Asiantuntijana 2000-luvun koulussa -opintojakso koostuu neljästä toisiaan täydentävästä osiosta:
Neljännessä opintojaksossa perehdytään monimuotoisiin koulutuksiin ja niiden järjestämiseen sekä tutustutaan kehittämishankkeiden valmisteluun, koordinointiin ja hankkeiden tulosten levittämiseen. Asiantuntijaopettajan roolia tarkastellaan muutosjohtamisen näkökulmasta osana koulun arjen toimintaa sekä osaamisen kehittämisen fasilitoimisen näkökulmasta oman koulun ja kunnan tasolla.
Monimuotoisten koulutusten järjestämisen sekä kehittämishankkeiden tarkastelussa kiinnitetään erityisesti huomiota niiden tarvelähtöiseen suunnitteluun, käynnistämiseen ja koordinointiin. Opintojakson aikana tutustutaan olemassa oleviin luokka-, koulu- ja kuntatason sekä kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja tarkastellaan niiden linkityksiä tutkimukseen, niiden vaikuttavuutta ja pohditaan asiantuntijaopettajan roolia sekä paikallisesta että valtakunnallisesta näkökulmasta.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.
Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 0–5.
Kehittämisprojektin suunnittelu käynnistetään ensimmäisessä tapaamisessa ja se toteutetaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti yksilöllisessä aikataulussa. Projekti voi koostua useammasta pienemmästä tai yhdestä laajemmasta koulutuksen aikana toteutetusta kokonaisuudesta.
Projekti tulee toteuttaa yhteistyössä koulujen, kunnan toimijoiden, koulun lähialueen toimijoiden, korkeakoulujen, yliopistojen tai yritysten kanssa. Kehittämishankkeiden suunnittelu käynnistetään tarvekartoituksella ja linkitetään toisessa opintojaksossa käynnistettyyn koulun tai kunnan digitaalisen todellisuuden kartoitukseen.
Kehittämishankkeen suunnittelussa huomioidaan kehittämishankkeen aikana ja sen jälkeen toteutettava hankkeen tulosten levittäminen.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Kehittämisprojektin itsenäinen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi.
Arviointi koostuu itsearvioinnista, koulutuksen vastuuhenkilön kanssa käydyistä kehittämis- ja arviointikeskusteluista sekä vastuuhenkilön suorittamasta kehittämishankkeen arvioinnista. Arviointiasteikko on 0–5.