Tavoitteet ja opetussuunnitelma
Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita vastaamalla opetusalan digitaalisen kehittämisen tarpeisiin. Koulutuksessa perehdytään tutkimus- ja kehittämistietoon pohjautuviin opetuskäytänteisiin ja kehittämismalleihin, digitaalisiin sovelluksiin, oppimisympäristöihin ja materiaaleihin.

Koulutuksen suorittanut opettaja omaa valmiudet työyhteisön osaamisen kehittämiseen, opetussuunnitelman käyttöönoton tukemiseen sekä osaa valmistella ja koordinoida hankkeita ja järjestää koulutusta. Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja ymmärtää asiantuntijaopettajana toimimisen edellytykset ja merkityksen koulun kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämiselle. Hän ymmärtää yhteistyön ja verkostomaisen toiminnan merkityksen jokapäiväisenä osana opettajan työtä. Koulutuksen suorittanut opettaja näkee osaamisen kehittämisen jatkuvana ja elinikäisenä osana opettajan työtä ja omaa valmiudet toimia sekä oman osaamisen että työyhteisön toiminnan jatkuvan kehittämisen fasilitoijana.

Koulutuksen kuvaus

Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita vastaamalla opetusalan digitaalisen kehittämisen tarpeisiin. Koulutuksessa perehdytään tutkimus- ja kehittämistietoon pohjautuviin opetuskäytänteisiin ja kehittämismalleihin, digitaalisiin sovelluksiin, oppimisympäristöihin ja materiaaleihin.

Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja on digitaalisen oppimisen ja opettamisen asiantuntija. Hän ymmärtää digitalisoituvan yhteiskunnan koulun toimintaan mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet ja osaa soveltaa tätä tietoa oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehittämisessä, arvioinnissa, koulun toiminnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen toiminnassa.

Koulutuksen suorittanut opettaja omaa valmiudet työyhteisön osaamisen kehittämiseen, opetussuunnitelman käyttöönoton tukemiseen sekä osaa valmistella ja koordinoida hankkeita ja järjestää koulutusta. Erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja ymmärtää asiantuntijaopettajana toimimisen edellytykset ja merkityksen koulun kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämiselle. Hän ymmärtää yhteistyön ja verkostomaisen toiminnan merkityksen jokapäiväisenä osana opettajan työtä. Koulutuksen suorittanut opettaja näkee osaamisen kehittämisen jatkuvana ja elinikäisenä osana opettajan työtä ja omaa valmiudet toimia sekä oman osaamisen että työyhteisön toiminnan jatkuvan kehittämisen fasilitoijana.

Osaamistavoitteet

  1. Oppimisen muodot ja oppimispolut
    • Valmiudet seurata oppimista koskevaa tieteellistä kirjallisuutta ja tunnistaa koulutyön kannalta merkityksellisiä uusia löydöksiä
    • Taito arvioida opetussuunnitelman sisältöjä oppilailta edellytettävän oppimisen näkökulmasta käyttäen hyväksi uusinta oppimisteoreettista tietämystä
    • Valmius kuvata eri oppiaineiden sisältöjen ja laajojen osaamiskokonaisuuksien edellyttämiä pitkän aikavälin oppimispolkuja hyödyntäen mielekkäällä tavalla sähköistä oppimisen diagnostiikkaa
    • Taito tunnistaa ja hyödyntää oppilaan muualta hankkimaa osaamista
  2. Oppimisdiagnostiikka ja oppimisen ohjaaminen
    • Taito arvioida yksittäisen oppilaan ja oppilasryhmän oppimisprosessia ja diagnostisoida oppimisen esteenä olevia vaativia käsitteellisen muutoksen haasteita
    • Valmius suunnitella ja toteuttaa erilaisia opetus- ja opiskelukäytäntöjä sekä niitä tukevia korkeatasoisia digitaalisia ja fyysisiä ympäristöjä
    • Valmius hyödyntää digitaalisia välineitä oppimisprosessin seurannassa
  1. Sosiaalinen vuorovaikutus, yksilöllinen ja yhteisöllinen oppimisen säätely ja motivaatio
    • Taito analysoida oppimisen kannalta merkityksellistä sosiaalista vuorovaikutusta opetustilanteissa ja pienryhmätyöskentelyssä
    • Taito tunnistaa ja tukea yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimisen säätelyä erilaisissa oppimistilanteissa
  2. Digitaalisten oppimisympäristöjen suunnittelu ja toteutus
    • Tiedolliset ja taidolliset valmiudet seurata opetuksen ja opiskelun kannalta relevanttia teknologista kehitystä
    • Valmius soveltaa uusia teknologisia välineitä ja teknologisen kehityksen myötä kehittyviä sosiaalisia toimintakäytäntöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla
    • Taito osallistua uusia digitaalisia sovelluksia kehittäviin moniammatillisiin tiimeihin pedagogiikan asiantuntijana
  3. Opetussuunnitelman kehittäminen ja paikallinen toteutus
    • Valmiudet ottaa vastuuta paikallisen ja koulukohtaisen opetussuunnitelman kehittämisestä
    • Valmiudet organisoida uusiin opetussuunnitelmallisiin ideoihin liittyviä kehittämishankkeita omassa koulussa sekä laajemmin osana alueellisia ja valtakunnallisia verkostoja

Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena opettajan työn ohessa. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta. Opetus koostuu lähitapaamisista, asiantuntijoiden alustuksista (etäyhteysmahdollisuus), webinaareista, työpajoista, vierailuista ja itsenäisestä työskentelystä. Koulutuksen toteuttamisessa, verkostoitumisessa ja osaamisen jakamisessa hyödynnetään digitaalisia työvälineitä ja palveluja.

Koulutuksen aikataulut julkaistaan opettajien erikoistumiskoulutuksen verkkosivulla. Koulutuksessa otetaan huomioon osallistujien aikaisempi osaaminen laatimalla jokaiselle henkilökohtainen opintosuunnitelma.

Opintojaksokohtainen oppimateriaali ja kirjallisuus esitellään kunkin opintojakson tarkemman kuvauksen yhteydessä. Opiskelija valitsee opintojaksokohtaisen oppimateriaalin ja kirjallisuuden lisäksi jaksoittain 1-2 henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tukevaa julkaisua sekä seuraa koko koulutuskokonaisuuden ajan 1-2 digitaaliseen kehitykseen liittyvää sivustoa.

Koulutukseen osallistuva suorittaa seuraavat koulutukseen sisältyvät, toisiaan täydentävät opintojaksot.

  1. Digitalisoituva yhteiskunta ja koulu (10 op)
    • Johdanto erikoistumiskoulutukseen
    • Vuorovaikutus, osallisuus ja hyvinvointi digitalisoituvassa yhteiskunnassa
    • 2000-luvulla tavoiteltava osaaminen
    • Koulun kokonaisvaltainen kehittäminen
    • Digitaalinen todellisuus kouluissa ja kodeissa
  2. Oppiminen, opettaminen ja arviointi digitalisoituvassa koulussa (12 op)
    • Fyysiset ja digitaaliset oppimisympäristöt
    • Digitaaliset välineet ja palvelut
    • Toimijuus ja tiimityö
    • Seuranta ja arviointi
  3. Yhteistyöverkostot (8 op)
    • Yhteistyö ja kumppanuus koulu- ja kuntatasolla
    • Yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten kanssa
    • Kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot
  4. Asiantuntijana 2000-luvun koulussa (10 op)
    • Osaamisen kehittäminen osana koulun arjen toimintaa
    • Monimuotoiset koulutukset ja niiden järjestäminen
    • Kehittämishankkeiden valmistelu, organisointi ja koordinointi
    • Kehittämishankkeiden tulosten levittäminen
  5. Kehittämisprojekti (20 op)

Koulutuksen hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikkien opintojaksojen suorittamisen hyväksytysti sekä aktiivista osallistumista yhteisölliseen osaamisen jakamiseen ja kehittämiseen digitaalisia työvälineitä ja palveluja hyödyntäen. Arviointi toteutetaan koulutukselle asetettujen osaamistavoitteiden ja kunkin henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohjalta.

Opintojaksoittain

Kukin opintojakso arvioidaan erikseen jatkuvan arvioinnin periaatteella sekä kuhunkin opintojaksoon kuuluvien tehtävien arvioinnin kautta (asteikolla 1-5). Jatkuvaa arviointia toteutetaan opintojaksojen aikana itsearviointina, vertaisarviointina sekä koulutuksen vastuuhenkilön kanssa pidettävien kehittämis- ja arviointikeskustelujen kautta.

Loppuhaastattelu

Opintojaksokohtaisen arvioinnin lisäksi koulutuksen lopussa järjestetään loppuhaastattelu. Loppuhaastattelun kuluessa opiskelija ja koulutuksen vetäjistä ja asiantuntijoista koottu haastattelijaryhmä arvioivat opiskelijan kehittymistä ja osaamistavoitteiden saavuttamista opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan peilaten. Haastattelun tukena voidaan käyttää koulutuksen aikana syntynyttä materiaalia ja kehittämishankkeen raportointia. Loppuhaastatteluun voi osallistua, kun kaikki opintojaksot ja kehittämisprojekti on suoritettu hyväksytysti.

Opintojaksot ja loppuhaastattelu muodostavat yhdessä lopullisen koulutuksen arvioinnin (asteikolla 0-5).

Koulutuksen sisällöt

Kuvaus

Digitalisoituva yhteiskunta ja koulu -opintojakso koostuu viidestä toisiaan täydentävästä osiosta:

  1. Johdanto erikoistumiskoulutukseen
  2. Vuorovaikutus, osallisuus ja hyvinvointi digitalisoituvassa yhteiskunnassa
  3. 2000-luvulla tavoiteltava osaaminen
  4. Koulun kokonaisvaltainen kehittäminen
  5. Digitaalinen todellisuus kouluissa ja kodeissa

Erikoistumiskoulutuksen ensimmäisen opintojakson aikana perehdytään koulutuskokonaisuuden tavoitteisiin, rakenteeseen ja suorittamistapoihin, laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma sekä tarkastellaan vuorovaikutusta, osallisuutta ja hyvinvointia digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun 2000-luvulla tavoiteltavasta osaamisesta ja laaja-alaisen osaamisen määrittelyyn vuoden 2016 opetussuunnitelmassa. Tarkastelu linkitetään kunkin osallistujan oman työyhteisön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen kartoittamalla oman koulun, sen lähialueen ja kunnan digitaalista todellisuutta. Jakson aikana käynnistetään koulutuskokonaisuuden aikana toteutettavan kehittämisprojektin ideointi ja suunnittelu.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää koulutuksen tavoitteet ja asiantuntijaopettajan roolin ja verkostojen merkityksen koulu- ja kuntatason sekä valtakunnan tason osaamisen kehittämisessä
  • omaa valmiudet henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitteluun (henkilökohtainen ops)
  • ymmärtää digitalisaation haasteet ja mahdollisuudet yhteiskunnallisesti ja koulun toiminnan näkökulmasta
  • ymmärtää digitaalisen todellisuuden kartoittamisen merkityksen oman työyhteisön kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta
  • ymmärtää digitalisaation ja 2000-luvulla tavoiteltavan osaamisen kansainvälisen määrittelyn linkitykset Suomen opetussuunnitelmaan
  • osaa soveltaa oppimaansa oman työyhteisön toiminnan kehittämisessä ja kehittämisprojektin suunnittelussa

Suoritustavat

Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

  • Bennett, S., & Maton, K. (2010). Beyond the ‘digital natives’ debate: Towards a more nuanced understanding of students' technology experiences. Journal of computer assisted learning, 26(5), 321–331.
  • Korhonen, T. (2017). Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus (väitöskirja). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/184723 (s. 18–30).
  • Lavonen, J., Korhonen, T., Kukkonen, M. & Sormunen, K. (2014). Innovatiivinen koulu. Teoksessa Niemi, H. & Multisilta, J. (toim.), Rajaton luokkahuone (s. 86–113). Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Mertala, P. (2019). (Vasta)kertomuksia koulutuksen digitalisaatiosta. Kasvatus & Aika, 13(3), 26–45. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76593/44697
  • Mäkelä, T., Mehtälä, S., Clements, K.& Seppä, J. (2020). Schools went online over one weekend: Opportunities and challenges for online education related to the COVID-19 crisis. In Proceedings of EdMedia + Innovate Learning 2020. Waynesville: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE), 77–85. https://www.learntechlib.org/primary/p/217288
  • Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Hakkarainen, K., Lonka, K., & Alho, K. (2016). The dark side of internet use: Two longitudinal studies of excessive internet use, depressive symptoms, school burnout and engagement among Finnish early and late adolescents. Journal of youth and adolescence, 46(2), 1–15.
  • Strauß, S. & Rummel, N. (2020). Promoting interaction in online distance education: Designing, implementing and supporting collaborative learning. Information and learning science, 121(5/6), 251–260. doi:10.1108/ILS-04-2020-0090
  • Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, S.-S., Kaarakainen M.-T. & Viteli, J. (2020). Digiajan peruskoulu II. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2019. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162236/OKM_2020_17.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • van Laar, E., van Deursen, A. J., van Dijk, J. A. & de Haan, J. (2017). The relation between 21st-century skills and digital skills: A systematic literature review. Computers in Human Behavior, 72, 577–588.

Arviointi

Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 0–5.

Kuvaus

Oppiminen, opettaminen ja arviointi digitalisoituvassa koulussa -opintojakso muodostuu neljästä toisiaan täydentävästä osiosta:

  1. Fyysiset ja digitaaliset oppimisympäristöt
  2. Digitaaliset välineet ja palvelut
  3. Toimijuus ja tiimityö
  4. Seuranta ja arviointi

Toisessa opintojaksossa perehdytään fyysisiin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin oppimisen, opettamisen, yhteistyön ja arvioinnin tukena. Oppimisympäristöjä tarkastellaan erityisesti oppimisen kaikkiallisuuden, aktiivisen toimijuuden ja tiimityön näkökulmista.

Opintojakso sisältää käytännönläheisen perehdytyksen ajankohtaisiin digitaalisiin välineisiin ja palveluihin ml. mobiililaitteet, ohjelmointi- ja robotiikkavälineet ja ohjelmistot, 3D-laitteet, Virtual Reality (VR) -laitteet sekä ohjelmistot, pilvipalvelut ja sosiaalinen media ja digitaaliset oppimateriaalit. Perehdytys toteutetaan koulun toimintaa tukevasta pedagogisesta näkökulmasta (haasteet ja mahdollisuudet). Perehdytyksen yhteydessä tarkastellaan asiantuntijaopettajan roolia digitaalisten välineiden ja palvelujen pedagogisen käytön kehittämisessä, käytössä ja osaamisen levittämisessä osana koulujen toimintaa.

Jakson aikana tutustutaan myös digitalisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin oppilaan oppimisen ja kasvun seurannassa, tukemisessa ja arvioinnissa sekä digitaalisten välineiden ja palvelujen mahdollisuuksiin koko koulun toiminnan kehittämisen ja arvioinnin näkökulmasta. Opintojakso sisältää 1-2 jakson teemaan liittyvää vierailukäyntiä.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen monipuolisen hyödyntämisen merkityksen 2000-luvun koulussa ja 2000-luvun osaamisen kehittämisessä
  • ymmärtää digitaalisten välineiden ja palvelujen mahdollisuudet ja niihin liittyvät haasteet 2000-luvun koulussa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta
  • osaa suunnitella ja toteuttaa oppimisympäristöjen ja digitaalisten välineiden ja palveluiden käyttöä oppimista ja koulun toimintaa tukevasta pedagogisesta näkökulmasta
  • osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisten välineiden ja palvelujen käyttöä oppilaan oppimisen ja kasvun sekä koko koulun toiminnan kehittämisen arvioinnin näkökulmasta

Suoritustavat

Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

  • Blikstein, P. (2015) Computationally enhanced toolkits for children: historical review and a framework for future design. Foundations and Trends in Human-Computer Interaction, 1(9), 1–68. 
  • Kangas, M., Kopisto, K., & Krokfors, L. (2016). Tulevaisuuden koulussa opitaan kaikkialla, yhdessä ja luovasti – elämää varten. Teoksessa H. Cantell, & A. Kallioniemi (toim.), Kansankynttilä keinulaudalla (s. 77–94). Jyväskylä: PS-kustannus.  
  • Linder, K. E. (2017). Fundamentals of hybrid teaching and learning. New Directions for Teaching and Learning, 2017(149), 11–18.
  • Shafie, H., Majid, F. A. & Ismail, I. S. (2019). Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK) in Teaching 21st Century Skills in the 21st Century Classroom. Asian Journal of University Education, 15(3), 24–33. 
  • Shute, V. J., Sun, C. & Asbell-Clarke, J. (2017). Demystifying computational thinking. Educational Research Review, 22, 142–158.
  • Sormunen, K. & Lavonen, J. (2014). Voinko tehdä tämän puhelimella? Mobiililaite personoidun luonnontieteiden opiskelun tukena. Teoksessa H. Niemi, H. & J. Multisilta (toim.), Rajaton luokkahuone (s. 114–130). Jyväskylä: PS-kustannus.  
  • Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning: technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning, 26(1), 53–64. 
  • Virolainen, Maarit (2019). Muuttaako tekoäly osaamistarpeet?. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, 2019(3). https://uasjournal.fi/3-2019/osaamistarpeet/ 

Arviointi

Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 0–5.

Kuvaus

Yhteistyöverkostot-opintojakso koostuu toisiaan täydentävistä kolmesta osiosta:

  1. Yhteistyö ja kumppanuus koulu- ja kuntatasolla
  2. Yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten kanssa
  3. Kansalliset ja kansainväliset verkostot

Kolmannessa opintojaksossa perehdytään yhteistyön merkitykseen 2000-luvun taitojen oppimisessa ja koulun kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämisessä. Yhteistyötä tarkastellaan oppilas- ja luokkayhteisön tasolla, koulun ja koulun lähialueen tasolla sekä kunnan tasolla.

Koulu- ja kuntatason yhteistyöhön pureudutaan oppilaan, opettajan, koulun johdon, muun henkilökunnan, vanhempien ja ympäröivän yhteisön kuten päiväkotien, kirjastojen ja vanhainkotien näkökulmasta.

Opintojakson aikana tarkastellaan myös yhteistyötä korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten kanssa. Yhteistyötä tarkastellaan sekä oppilaitosten ja koulujen että yhteistyökumppaneiden näkökulmista. Lisäksi tutustutaan valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakenteisiin, toimintaperiaatteisiin ja vaikuttavuuteen sekä pohditaan verkostomaisen toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen liittyviä kysymyksiä.

Kaikkien yhteistyöverkostojen toiminnan tarkasteluun linkitetään digitaalisten välineiden ja palvelujen mahdollisuudet toiminnan tukemisessa.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää yhteistyötaitojen ja yhteistyön merkityksen 2000-luvun oppimisessa
  • ymmärtää yhteistyön ja koulun kumppanuuksien merkityksen kokonaisvaltaisesti 2000-luvun koulun toiminnassa ja sen toiminnan kehittämisessä
  • ymmärtää eritasoisten tahojen yhteistyökumppaneiden tarpeet ja osaa kartoittaa niitä koulun toimintaa tukevasta näkökulmasta
  • osaa rakentaa yhteistyöverkostoja sekä tukea ja ylläpitää niiden toimintaa osana koulun toiminnan arkea

Suoritustavat

Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

  • Epstein, J. L. (2018). School, family, and community partnerships in teachers’ professional work. Journal of Education for Teaching (JET), 44(3), 397–406.  
  • Hubers, M., et al.  (2017). Share and succeed: The development of knowledge sharing and brokerage in data teams’ network structures. Research Papers in Education, 33(2), 216–238.
  • Korhonen, T., Lavonen, J., Kukkonen, M., Sormunen, K. & Juuti, K. (2016). Innovatiivinen koulu ja tulevaisuuden opettajuus. Teoksessa H. Cantell, & A. Kallioniemi (toim.), Kansankynttilä keinulaudalla (s. 215–239). Jyväskylä: PS-kustannus.  
  • Kukkonen, M. & Lavonen, J. (2014). Koulu, päiväkoti, kirjasto ja hoivakoti oman kylän verkostossa. Teoksessa H. Niemi & J. Multisilta (toim.), Rajaton luokkahuone (s. 152–174). Jyväskylä: PS-kustannus.  
  • Muijs, D., West, M. & Ainscow, M. (2010). Why network? Theoretical perspectives on networking. School Effectiveness and School Improvement, 21(1), 5–26. 

Arviointi

Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 0–5.

 

 

Kuvaus

Asiantuntijana 2000-luvun koulussa -opintojakso koostuu neljästä toisiaan täydentävästä osiosta:

  1. Osaamisen kehittäminen osana koulun arjen toimintaa
  2. Monimuotoiset koulutukset ja niiden järjestäminen
  3. Kehittämishankkeiden valmistelu ja koordinointi
  4. Kehittämishankkeiden tulosten levittäminen

Neljännessä opintojaksossa perehdytään monimuotoisiin koulutuksiin ja niiden järjestämiseen sekä tutustutaan kehittämishankkeiden valmisteluun, koordinointiin ja hankkeiden tulosten levittämiseen. Asiantuntijaopettajan roolia tarkastellaan muutosjohtamisen näkökulmasta osana koulun arjen toimintaa sekä osaamisen kehittämisen fasilitoimisen näkökulmasta oman koulun ja kunnan tasolla.

Monimuotoisten koulutusten järjestämisen sekä kehittämishankkeiden tarkastelussa kiinnitetään erityisesti huomiota niiden tarvelähtöiseen suunnitteluun, käynnistämiseen ja koordinointiin. Opintojakson aikana tutustutaan olemassa oleviin luokka-, koulu- ja kuntatason sekä kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja tarkastellaan niiden linkityksiä tutkimukseen, niiden vaikuttavuutta ja pohditaan asiantuntijaopettajan roolia sekä paikallisesta että valtakunnallisesta näkökulmasta.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää osaamisen kehittämisen jatkuvuuden merkityksen 2000-luvun koulun toiminnassa
  • osaa toimia asiantuntijaopettajan roolissa osaamisen kehittämisen fasilitoijana oman koulun ja kunnan tasolla
  • ymmärtää monimuotoisten koulutusten ja kehittämishankkeiden merkityksen osaamisen kehittämisessä ja jakamisessa
  • osaa valmistella ja toteuttaa monimuotoisia koulutuksia sekä suunnitella kehittämishankkeita

Suoritustavat

Osallistuminen lähitapaamisiin, etätapaamisiin ja itsenäisesti suoritettavat etätehtävät.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

  • Korhonen, T. & Lavonen, J. (2016). A New wave of learning in Finland: Get started with innovation! Teoksessa S. Choo, D. Sawch, A. Villanueva & R. Vinz (toim.), Educating for the 21st Century: Perspectives, Policies and Practices from Around the World. Singapore: Springer.
  • Kunnari, I. (2018). Teachers changing higher education from coping with change to embracing change (Väitöskirja). Helsinki: University of Helsinki.
  • Niemistö, R. (1998). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
  • Pernaa, J. (2013). Kehittämistutkimus opetusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus. 
  • Soini, T., Pietarinen, J., Toom, A. & Pyhältö, P. (2016). Haluanko, osaanko ja pystynkö oppimaan taitavasti yhdessä muiden kanssa? Teoksessa H. Cantell, & A. Kallioniemi (toim.), Kansankynttilä keinulaudalla (s. 53–75). Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Tokola, P. & Hyyppä, H. (2004). Konsultaatiotyön perusteita. Oulu: Metanoia instituutti.

Arviointi

Arviointi koostuu itsearvioinnista, aktiivisuudesta yhteisöllisen opiskelun aikana ja kurssitehtävän arvioinnista. Arviointiasteikko on 0–5.

Kuvaus

Kehittämisprojektin suunnittelu käynnistetään ensimmäisessä tapaamisessa ja se toteutetaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti yksilöllisessä aikataulussa. Projekti voi koostua useammasta pienemmästä tai yhdestä laajemmasta koulutuksen aikana toteutetusta kokonaisuudesta.

Projekti tulee toteuttaa yhteistyössä koulujen, kunnan toimijoiden, koulun lähialueen toimijoiden, korkeakoulujen, yliopistojen tai yritysten kanssa. Kehittämishankkeiden suunnittelu käynnistetään tarvekartoituksella ja linkitetään toisessa opintojaksossa käynnistettyyn koulun tai kunnan digitaalisen todellisuuden kartoitukseen.

Kehittämishankkeen suunnittelussa huomioidaan kehittämishankkeen aikana ja sen jälkeen toteutettava hankkeen tulosten levittäminen.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa suunnitella ja toteuttaa tarvelähtöisiä kehittämishankkeita yhteistyössä koulun yhteistyökumppaneiden kanssa
  • osaa arvioida kehittämishankkeen toimintaa hankkeen aikana ja sen jälkeen
  • hallitsee kehittämishankkeiden tulosten levittämisen

Suoritustavat

Kehittämisprojektin itsenäinen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

Arviointi

Arviointi koostuu itsearvioinnista, koulutuksen vastuuhenkilön kanssa käydyistä kehittämis- ja arviointikeskusteluista sekä vastuuhenkilön suorittamasta kehittämishankkeen arvioinnista. Arviointiasteikko on 0–5.