Viime viikolla Helsingin Suvilahden graffitiaitaan kohosi teksti: Tiedosta!. Marraskuisen päivän harmaa taivas taustanaan kirkkaan keltaisena erottuva graffiti liittyy alkuvuodesta 2020 julkaistavaan Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus -verkkokurssiin. Verkkokurssi tuotetaan Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA -hankkeessa. Graffitin on tehnyt nuori taiteilija Maya Wickman ja se toteutettiin yhteistyössä Vartiokylän yläasteen kanssa.
Mitä kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus ”tiedostaa”?
Kulttuuri-, katsomus- ja kielitetoinen perusopetus -hanke oli järjestämässä elokuista käsiteseminaaria, jossa pohdittiin kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiseen opetukseen liittyvien käsitteiden moninaisuutta ja määritelmiä työpajatyöskentelyn avulla. Keskustelu käsitteiden yhdenmukaistamisen ja kontekstualisoimisen parissa jatkuu.
Mitä kulttuuri-, katsomus- ja kielititoisuus sitten voisi tarkoittaa käytännön kasvatus- ja opetustyössä? Mitä kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus "tiedostaa"? Esitin kysymyksen KUPERA-hankkeen tekijöille, jotka työskentelevät sen teemojen parissa sekä tutkimuksen että opetusmateriaalin tuottamisen tehtävissä. Kysymystä lähestyttiin eri tulokulmista, kunkin vastaajan tehtävänkuvasta käsin.
Vastauksissa tuotiin esille muun muassa opetuksen rooli moninaisten identiteettien rakentumisen tukemisessa ja representaatioiden välittämisessä sekä reflektoivan työotteen ja dialogitaitojen merkitys.
Voinee sanoa, että kasvattaja on tulevaisuuteen näkemisen aitiopaikalla. – Jokaisessa lapsessa olevan ainutlaatuisuuden näkeminen tänään rakentaa tulevaisuutta.
"Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus tiedostaa oppilaan identiteetin tukemiseen liittyviä erityistarpeita ja että open omiakin näkemyksiä moninaisuudesta tulee reflektoida kriittisesti. Identiteetit ovat moninaisia ja oppilaan identiteetti rakentuu monista osa-alueista. Tiedostava opettaja näkee kokonaisuuden: kieli, kulttuuri ja katsomus ovat tärkeitä identiteetin osia meillä kaikilla, mutta niistä muodostuu aina yksilö – ei pelkästään oman kielensä, kulttuurinsa ja katsomuksensa edustajaa."
Marjaana Kavonius, yliopisto-opettaja, Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus -verkkokurssin vastuuopettaja
"Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus tiedostaa kielen, kuvien ja muiden merkkijärjestelmien roolin merkitysten välittäjinä. Kun muodostamme representaatioita todellisuudesta, vaikkapa oppimateriaalia, teemme väistämättä valintoja: mitä esitämme, millä tavalla esitämme ja kenen näkökulmasta."
Henri Satokangas, tohtorikoulutettava, KUPERA arviointi- ja tutkimushanke
"Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus tiedostaa jokaisen oppilaan edustavan itseään. Se tiedostaa, että kulttuurit, katsomukset ja kielet lähtökohtaisesti rikastavat koulun arkea ja ovat oppilaan hyödynnettävissä olevia vahvuuksia."
Anita Jantunen, projektisuunnittelija, KUPERA arviointi- ja tutkimushankkeen koordinointi
"Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus tiedostaa dialogitaitojen merkityksen yhteiskunnallisen polarisaation ehkäisyssä. Dialogissa ei ole kyse vastapuolen voittamisesta tai oikeassa olemisesta. Dialogi on kunnioittavaa vuoropuhelua ja dialogitaitojamme kehittämällä vähennämme vihapuhetta ja yhteiskunnallista polarisaatiota. Katsomusten välisen dialogin tavoitteena on, että katsomuksia ei käytettäisi vihapuheen ja ennakkoluulojen levittämisen välikappaleina. Vuoropuhelussa on mahdollista löytää toisten kanssa yhteistä arvopohjaa ja yleisinhimillistä perustaa, mikä mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi rauhan, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi."
Marja Laine, toiminnanjohtaja, Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry, KUPERA materiaalihankkeen koordinointi
"Kielitietoinen opetus tiedostaa, että kielet ovat oppimisen sydäntä ja keskeisin osa koko koulutyötä niin oppitunneilla ja välitunneilla kuin retkillä ja juhlissakin. Kielet tarkoittavat sekä eri oppiaineiden kieliä että kouluyhteisön jäsenten osaamia kieliä ja kielten eri muotoja, kuten murteita."
Salla-Maaria Suuriniemi, tohtorikoulutettava, KUPERA arviointi- ja tutkimushanke
"Kielitietoinen opetus tiedostaa kielen ensisijaisuuden kaikessa oppimisessa. Näin ollen kielitietoisuuden tulisi näkyä kaikkien oppiaineiden ja luokkatasojen opetuksessa. Oppilaiden eri kielet, koulun vieraat kielet ja oppiaineiden omat kielet luovat oppilaan kielellisen resurssin. Kielitietoinen opetus tiedostaa, että mitä laajemmin tämä resurssi huomioidaan opetuksessa, sitä syvempää oppiminen on."
Tanja Viinikainen, projektisuunnittelija, Tähtijengi-oppimateriaalin tuottaja
"Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus ei oleta, vaan ottaa selvää. Tiedostava opetus reflektoi opetusta reilusti ja kriittisesti dialogissa ympäröivään yhteiskuntaan ja maailmaan. Se rohkaisee kysymään, kohtamaan ja näkemään moninaisuuden vahvuutena meissä jokaisessa. Se tiedostaa myös kodin ja koulun välisen yhteistyön merkityksen lapsen positiivisen oppimisen ja kasvun tukemisessa."
Niina Putkonen, projektisuunnittelija, dialogikasvatusmateriaalin tuottaja ja hankkeen viestintä
Mitä, missä, milloin?
Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus -verkkokurssi julkistetaan alkuvuodesta 2020 osoitteessa mooc.helsinki.fi. Kurssi on avoin ja maksuton.
Tule kuulemaan verkkokurssin asiantuntijoita Educa-messuilla järjestettävässä paneelikeskustelussa teemalla Moninaisuus koulun vahvuutena. Avaimia kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiseen opetukseen perjantaina 24.1. klo 17-17.45, paikkana Tahto-lava.
Myös muuhun hankkeessa tuotettuun opetusmateriaaliin ja sen tekijöihin voit tutustua Educa-messujen ajan (24.1.-25.1.2020) hankkeen messuosastolla 6c30.