Moi Kaisa, tervetuloa kasvatustieteellisen tiedekunnan JUBILEE 50 vuotta alumnihaastatteluun!
Kiitos Markku, tämä on tosi ihana idea! Ilahduin suuresti kutsusta.
Olet väitellyt meidän tiedekunnassa vuonna 2022 luonteenvahvuusinterventioista, mutta olet tehnyt myös aiemmat tutkinnot meillä.
Kyllä, eli pääsin opiskelemaan luokanopettajaksi vuonna 1999 ja me oltiin vielä sitä porukkaa, että opiskeltiin vielä ympäri Helsinkiä eri paikoissa. Olin myös puoli vuotta vaihdossa Barcelonassa. Mutta mulla oli kyllä unelma siitä, että saisi opettaa enemmän näitä erityisiä, että nopeasti mä huomasin, että pärjään ja saan yhteyden sellasten lasten kanssa, jotka ei toimi ihan normisti koko ajan. Ja oli ihan huippua, kun pääsin sitten erillisiin erityisopettajan opintoihin.
Miten innostuit lähtemään väitöskirjaa tekemään?
Mä kyllä rakastin sitä erityisopettajan työtä ihan yli kaiken, ja vaikka mulla oli aika vaikea ryhmä, niin mä löysin sieltä mun kutsumuksen, että mä halusin edistää tätä myönteistä kohtaamista ja jokaisen vahvuuksien tunnistamista. Aluksi innostuin ratkaisukeskeisyydestä ja positiivisesta psykologiasta. Ja sitten halusin alkaa jäsentämään ja tutkimaan sitä työtä, mitä tein koulussa, koska se toimi! Halusin jonkinlaisen pedagogisen kehyksen sille, mitä mä teen ja ajattelin, mitäpä jos mä rupeen tekemään näitä asioita systemaattisesti. Sitten menin tapaamaan Lotta Uusitaloa, joka kirjaimellisesti heitti mulle sellaisen brittiläisen kirjan luonteenvahvuuksista ja siitä se lähti kehittymään.
Toimit aluksi melko pitkään luokanopettajana ja erityisopettajana, mutta vuoden 2017 jälkeen siirryit yrittäjäksi ja olet Positive Learning Ltd. yrityksen perustaja, toimitusjohtaja ja pääluennoitsija. Miten tällainen urasiirtymä tapahtui?
Olin aloittanut väitöskirjan tekemisen ja sitten meille (Kaisa ja Lotta Uusitalo) ehdotettiin osallistumista Sitran Ratkaisu 100 -kilpailuun, jossa menestyimme ja päädyimme jaetulle ensimmäiselle sijalle. Tämä sitten antoi mahdollisuuden lähteä jatkamaan jo opettajan työn sivussa aloittamaani kouluttajan ja tuotekehittäjän uraa yrityksen puitteissa.
Olet kiertänyt sen jälkeen paljon kouluja ja nähnyt monenlaisia kouluyhteisöitä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Meillä on paljon keskustelua koulumaailmasta mediasta, minkälaisia ajatuksia sinulla on koulun kehittämisestä?
Yleisen tarinan mukaan monet opettajat ovat kovin väsyneitä ja mä mietin, että onko se sitten kuitenkaan ihan se koko totuus. Se, mitä itse olen oppinut oman työn ja tutkimuksen kautta on, että opettajien välinen yhteistyö ja osaamisen jakaminen on tosi voimaannuttavaa. Monet opettajat ovat todella innostuneita ja sitoutuneita työhönsä. Että ei tarvitse olla kaikessa huippu, vaan voi olla jossain asioissa vaikka ihan umpisurkea, mutta tiimityöllä voidaan lisätä hyvinvointia, arvostaan toisia ja päästään pois siitä yksintekemisestä ja voidaan käyttää omia vahvuuksia paremmin.
Olet kouluttanut opettajia nyt 24:ssä eri maassa ja viime aikoina paljon erityisesti Ruotsissa. Millaisia huomioita sinulla on näistä kansainvälisistä yhteyksistä?
No ensinnäkin, on selvää, että Suomessa opettajien pedagoginen osaaminen on ihan toisella tasolla kuin monessa muussa maassa. Että joskus joutuu lähtemään liikkeelle hyvinkin perusasioista ja esimerkiksi Ruotsissa on aika vaikeaa saada opettajia kouluihin ja rehtorit saattavat joutua tukemaan opettajia paljon, että siellä ei välttämättä ole sellaista autonomiaa ja osaamista kuin meidän opettajilla. Ja kyllä tuolla maailmalla on näkynyt se, että se ryhmän mukaan saaminen ja kaikkien oppilaiden innostaminen ja emotionaalisen tuen implementaatio käytännöiksi voi kestää melko kauan. Mutta opettajien kouluttaminen ja pedagogisen menetelmän implementointi on kyllä paljon helpompaa Pohjoismaissa, koska konteksti ja haasteet ovat pitkälti samankaltaisia.
No lopuksi vielä, että millaisia muistoja sinulle tulee mieleen opiskeluajoilta ja millaisia yhteyksiä sinulla on kasvatustieteelliseen tiedekuntaan nykyään?
No tietysti tulee mieleen kaikki nämä mahtavat opettajahahmot, joita meillä oli. Ja kyllä siis oli hienoa, että meillä oli huikea mahdollisuus tehdä erilaisia luovia asioita, musiikkia, kuvista ja viittomakielen kurssi on hyvin jäänyt mieleen erkan opinnoista, samoin kuin käyttäytymiseen liittyvät kurssit. Tätä nykyä olen yhden väitöskirjan ohjausryhmässä mukana ja sitten meillä on alkamassa yksi tutkimushanke, jossa replikoidaan yhden väitöskirjani osatutkimuksen asetelmaa päiväkodin johtajien ja myöhemmin myös koulujen rehtoreiden parissa. Olisi kyllä hienoa käydä myös opettamassa jotain opettajaopinnoissa.
No se toive varmaankin voidaan toteuttaa. Kiitos haastattelusta ja mainiota kevään odotusta!
Kiitos samoin kivasta haastattelusta!
Kasvatustieteellinen tiedekunta 50 v. vuonna 2024.
Juhlimme vuonna 1974 käynnistettyä akateemista opettajankoulutusta ja filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden osaston perustamista.