Milloin valmistuit kasvatustieteiden maisteriksi luokanopettajan koulutussuunnasta?
Aloitin opiskelun syksyllä 1986 ja valmistuin vuonna 1993 palattuani Ruotsista, jossa pelasin vuosina 1991–92.
Mikä sai sinut kiinnostumaan luokanopettajan koulutuksesta?
Innostuin toimittuani luokanopettajan sijaisena ja etenkin, kun olin ollut 1. luokalla lukuvuoden ajan äitiyslomasijaisena Haagan peruskoulussa 1985-86. Rehtori antoi positiivista palautetta työskentelystäni ja rohkaisi pyrkimään luokanopettajan koulutukseen. Itse viihdyin silloinkin opettajan työssä ja sain paljon myönteisiä kokemuksia opettamisesta ja työyhteisöstä.
Kerro miten työpolkusi on edennyt?
Sain luokanopettajan viran 1993 ja opetin pelaamisen ohella liikuntapainotteisia luokkia Haagan peruskoulussa vuosien varrella. Lopetin pelaajaurani vuonna 1998. Vuosina 2001–2002 olin virkavapaalla toimiessani HJK:n Veikkausliigajoukkueen kakkosvalmentajana. Palasin opetushommiin 2003 puoleksitoista vuodeksi, jonka jälkeen siirryin Suomen Palloliittoon kesällä 2004 täysipäiväsesti valmentamaan U21 maajoukkuetta ja toimimaan valmentajakouluttajana. 2010 työkuvani muuttui siten, että olin A-maajoukkueen valmentajana sekä edelleen valmentajakouluttajana. Vuodesta 2017 lähtien olen luotsannut päävalmentajana Huuhkajia eli Suomen miesten maajoukkuetta. Jalkapallovalmentajien kouluttaminen on myös kuulunut edelleen toimenkuvaani. 20 vuotta Palloliitossa tuli täyteen vuoden vaihteessa. Kaiken kaikkiaan opettajan työssä tuli vietettyä 12 vuotta.
Millaisen pohjan arvioit luokanopettajakoulutuksen antaneen sinulle koulutyöhön?
Ihan vankan pohjan. Etenkin kenttäharjoittelut olivat antoisia, koska niiden kautta pääsi konkreettisesti kokemaan luokanopettajan arjen toimintaa ja haasteita. Kasvatustieteelliset opinnot sekä aine- ja erikoistumisopinnot antoivat myös hyvän selkänojan teoria puolella opettajana toimiseen. Tosin olisin toivonut, että opiskeluissa enemmänkin olisi keskitytty opettajien opetustyössään kokemien haasteiden pohtimiseen ja konkreettisten ratkaisumallien löytämiseen.
Millaisen pohjan arvioit luokanopettajakoulutuksen ja työkokemuksen luokanopettajana antaneen sinulle työhösi Huuhkajien päävalmentajana?
On kysymys sitten koululuokan, urheilujoukkueen tai työyhteisön kanssa työskentelystä ja johtamisesta, niin mielestäni samat periaatteet toimivat kaikissa yhteisöissä. Oikeanlaisen kehitystä/oppimista edistävän positiivisen ilmapiirin luominen on kaiken pohjana. Kun opitaan tuntemaan erilaiset yksilöt vahvuuksineen ja kehityskohteineen sekä heidän tapansa oppia asioita, päästään tehokkaammin kehittämään yksilöitä osana yhteisöä. Johtajalta, valmentajalta tai opettajalta vaaditaan "pelisilmää" käyttää eri johtamistyylejä tai opetusmetodeja tilanteen ja erilaisten henkilöiden mukaan.
Koin jo opettajana toimiessani "joukkuehengen" rakentamisen tärkeyden eli sen, että jokainen kokee olonsa turvalliseksi luokassa ja voivansa olla oma itsensä. Tärkeää on myös toisten kunnioittaminen sekä kyky toimia yhdessä muiden kanssa. On kysymys sitten koululuokasta, joukkueesta tai työyhteisöstä. Näitä periaatteita olen toteuttanut myös valmentajan työssäni. Koulumaailmassa toki jouduin ratkomaan monia erilaisten yksilöiden ongelmatilanteita ja siitä sain hyödyllistä kokemusta vastaavanlaisten tilanteiden ratkaisemiseen myös jalkapallojoukkueessa.
Omaan esiintymiseeni ja johtamiseeni sain varmuutta työskennellessäni opettajana. Totuin toimimaan myös erilaisten "sidosryhmien" kuten oppilaan huoltajien kanssa. Nykyisessä päävalmentajan työssäni näitä sidosryhmiä on aika paljon.
Miten ja miksi arvioit, että luokanopettajan osaamista arvostetaan kilpaurheilumaailmassa?
Olen pannut merkille, että monella huippuvalmentajalla on taustalla kasvatustieteelisiä opintoja tai opettajakokemusta. Uskon, että siitä on ollut monelle valmentajalle hyötyä etenkin rekrytointivaiheessa, kuten varmasti minullekin. Kuten edellä mainitsin, opettajan "työkalupakista" löytyy paljon käyttökelpoista välineistöä myös kilpaurheilujoukkueen valmentamiseen ja johtamiseen.
Miten arvostusta voisi lisätä?
Viestinnän ja esimerkkien kautta. Toisin sanoen tuoda vahvasti esille esim. kyseisen koulutustaustan omaavien huippuvalmentajien esiintymisten tai haastattelujen kautta hyödyt ja mahdollisuudet, joita koulutustausta ja opettajakokemus tuovat.
Mitä terveisiä haluat lähettää opettajankouluttajille?
Ensinnäkin kiitokset ja terveiset kaikille kouluttajilleni Helsingin yliopiston OKL:ssä. Suurin osa heistä on varmasti jo eläkkeellä. Kohtasin erilaisia, mainioita persoonia, joilta opin paljon ja jotka avoimesti ja rehellisesti antoivat myös rakentavaa palautetta. Tiedän jalkapallovalmentajia pitkään kouluttaneena, kuinka tärkeää on ensin oppia tuntemaan yksilöt ja sitten ohjata heitä kannustaen ja rohkaisten heidän ominaisuutensa huomioiden. Uskoisin, että tämä toimii myös opettajankoulutustyössä. Tsemppiä ja jaksamista arvokkaassa työssänne!
Mitä terveisiä haluat lähettää opiskelijoille ja opintoja harkitseville?
Kasvatustieteelliset opinnot ja opettajankoulutus luovat hyvän pohjan ennen kaikkea opettajana toimimiseen, mutta myös muihin ammatteihin. Sen olen itse henkilökohtaisesti kokenut. Suomi tarvitsee nyt ja jatkossa päteviä opettajia. Opettajan työ on nykyään välillä haastavaa mutta varmasti antoisaa ja erittäin tärkeää. Opiskelu, kuten kilpaurheilukin vaatii sitoutumista, suunnitelmallisuutta, itsensä likoon laittamista ja ennen kaikkea kovaa työtä. Vaikka opiskeluaika tarjoaa varmasti mukavaa yhteisöllisyyttä erilaisine rientoineen, silti kannattaa määrätietoisesti pyrkiä opiskelemaan ja valmistua, jotta pääsisi oikeasti tekemään mukavaa ja tärkeää työtä koulumaailmassa. Tsemppiä, onnea ja menestystä opiskeluunne ja tulevaan työhönne!
Kasvatustieteellinen tiedekunta 50 vuotta.
Juhlimme vuonna 1974 käynnistettyä akateemista opettajankoulutusta ja filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden osaston perustamista.