- Tavoitteena on löytää keinoja, joilla rakennetusta ympäristöstä tehdään kriisinkestävämpi, hiilijalanjälki pienenee ja paikallinen omavaraisuus kasvaa.
- Hanke selvittää, miten yritykset, kaupungit ja asukkaat voivat vaikuttaa kokonaisuuteen: mitä esteitä on esimerkiksi puurakentamiselle ja miten kuluttajien mieltymykset ohjaavat markkinoita?
- Tuloksena syntyy ymmärrys siitä, kuinka yritykset, kaupungit ja asukkaat voivat yhdessä rakentaa kriisinkestävää asuinympäristöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt vaikeuttavat elämää kaupungeissa. Odotettavissa on lisää talvi- ja viistosateita, jotka koettelevat rakennuksia. Helteet taas voivat muodostaa tukahduttavia lämpösaarekkeita. Metsätieteiden professori Anne Toppisen mukaan kuluttajatutkimuksissa näkyy jo viitteitä siitä, että ihmiset ovat huolissaan asumisen tulevaisuudesta.
– He pelkäävät, että sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä asuinrakentamisen korjauskustannukset nousevat ja voi tulla kaikenlaisia yllättäviä asioita.
Riskien taklaamiseksi Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja kumppanit ovat yhdistäneet voimansa Business Finlandin rahoittamassa FoREfront-hankkeessa. Siinä etsitään keinoja, joilla rakennettu ympäristö muutetaan kriisinkestäväksi.
Yritysten on pystyttävä tuomaan markkinoille uusia biokiertotalouteen perustuvia ja luontopohjaisia ratkaisuja. Sitä varten ne tarvitsevat tietoa eri osapuolten toiveista: mikä esimerkiksi kaupunkien motivaatio uudenlaisten tuotteiden käyttöönottoon on ja minkälaista asumista ihmiset arvostavat?
Asukkaiden kokema hyöty luontopohjaisista ratkaisuista voi realisoitua asuntomarkkinoilla niin, että on enemmän kysyntää kohteille, joissa viherrakentamista on otettu fiksusti mukaan.
Tutkijat ovat jo keränneet työpaja- ja haastatteluaineistoja edelläkävijäkaupungeista Helsingistä ja Turusta sekä hahmotelleet niiden pohjalta polkua kohti kriisinkestävää asuinympäristöä. Toppisen mukaan tärkeäksi seikaksi on tunnistettu resilienssi eli kyky sopeutua ympäristön muutoksiin.
– Nähdään myös, että kaupunkeja pitäisi suunnitella paitsi ihmisen myös muiden lajien näkökulmasta.
Sään ääri-ilmiöitä voitaisiin torjua esimerkiksi viherkatoilla ja -seinillä, jotka suojelisivat biodiversiteettiä ja hillitsisivät asuntojen kuumenemista. Kukkaispellot ja puutarhat taas toimisivat tulvia estävinä hulevesialueina. Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa betonia kannattaisi korvata puumateriaaleilla ja lisäksi hyödyntää puisten asuinkerrostalojen potentiaali hiilivarastoina.
– Niiden osuutta voitaisiin nostaa samaan tapaan kuin Ruotsissa, Toppinen ehdottaa.
Helsingin yliopisto tuo yritysten käyttöön HELSUS-instituutin monitieteisen tutkimuksen vähähiilisyydestä, biokiertotaloudesta ja puurakentamisesta. Myös Decarbon-Home-hankkeen kuluttaja-aineistoja hyödynnetään.
Avain kriisinkestävien kaupunkien rakentamiseen on paikallisten toimijoiden saumaton yhteispeli. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennussäädökset määräävät, mitä uusia tuotteita yritykset voivat ottaa käyttöön. Toppinen pitääkin tärkeänä, että kaupungit luovat markkinoita luontopohjaisille ratkaisuille.
– Ne voivat käyttää kaavoitusta, tonttiluovuttamisehtoja tai siniviherkerrointa osana kaupunkisuunnittelua sekä vaikuttaa myös tiedottamisella ja asukkaiden aktivoinnilla.
Yksi FoREfront-kumppaneista on kattoja, vedeneristysratkaisuja ja aurinkovoimaloita valmistava Kerabit. Myyntijohtaja Ville Lindholm kertoo yrityksen lähteneen mukaan, koska se tahtoo auttaa asiakkaitaan kehittämään kiinteistöjensä arvoa ja pienentämään hiilijalanjälkeään. Hankkeessa yritys saa tutkittua tietoa käyttöönsä laajemmin kuin itse kykenisi hankkimaan.
– Pystymme hyödyntämään sitä omassa tuotekehityksessämme ja markkinoilla, Lindholm sanoo.
Yhteistyön tärkeä anti on myös vahvistuksen saaminen omalle näkemykselle. Vaikka esimerkiksi viherkatot eivät ole vielä lyöneet läpi, on hienoa nähdä, että suunta on kohti kestävää rakentamista.
– Se tuo uskoa siihen, että olemme oikeilla jäljillä ja haluamme jatkaa vihreämmän tuotteen luomista.
Vauhtia haetaan tunnistamalla hyviä käytäntöjä Virosta, Sloveniasta, Tanskasta ja Hollannista. Näin yritysten osaaminen ja käsitys eri maiden markkinoista vahvistuu, mikä avaa myös polkuja vientiin.
Erityisen hedelmällisinä Lindholm pitää hankeporukan tapaamisia. Hän uskoo, että vuoropuhelu auttaa asiakkaita hahmottamaan, milloin tarjouspyyntö kannattaa jättää, jotta luontopohjaisia ratkaisuja saadaan mukaan rakennusprojekteihin.
– On hienoa, että vihreän siirtymän tutkimuksia rahoitetaan ja niissä on mukana intohimoisia ihmisiä eri sektoreilta.
Ota yhteyttä Helsingin yliopiston yritysyhteistyötiimiin, niin suunnitellaan yhdessä projekti yrityksesi tarpeiden mukaan: business@helsinki.fi