Ohjeet väitöskirjan tarkastamiseen

Väitöskirjan määritelmä

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Väitöskirja voi olla monografiatyyppinen tai artikkeliväitöskirja (ks. alla). Esitarkastukseen jätetyn käsikirjoituksen kielen tulee olla sama kuin lopullisen väitöskirjan.

Tarkastusprosessi ja esitarkastajan rooli

Väitöskirjat tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja väitöstilaisuus toinen. Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee tai hylkää väitöskirjan tarkastusvaiheissa koottujen asiakirjojen ja oman asiantuntemuksensa perusteella. Tiedekuntaneuvoston jäsenillä on mahdollisuus tutustua käsikirjoitukseen (esitarkastusvaihe) ja väitöskirjaan (lopullinen hyväksyntä ja arvostelu tai hylkääminen) ennen päätöksen tekemistä.

Väitöskirjojen laadunvarmistuksen kannalta esitarkastajilla on suuri vastuu siitä, ettei liian keskeneräisiä töitä päästetä väittelyvaiheeseen. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on erittäin ongelmallista, mikäli vasta väitöstilaisuudessa havaitaan, ettei työ täytä väitöskirjan minimivaatimuksia.

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, sekä samanaikaisesti tiedekunnan edustajan, jonka tehtävänä on valvoa koko tarkastusprosessia esitarkastuksesta arvosteluun asti.

Esitarkastajan tulee perustellussa kirjallisessa lausunnossa selkeästi esittää joko väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä eli todeta, täyttääkö käsikirjoitus nykyasussaan tai pienin, ohjaajan hyväksyttävissä olevin korjauksin väitöskirjan vähimmäisvaatimukset. Lausuntoa ei tule laatia ehdollisena, toisin sanoen todeta, että käsikirjoitukselle voi suositella väittelylupaa vain tiettyjen korjausten jälkeen.

Arviointikriteerit

• Aihevalinta, tutkimusongelma, tehtävän rajaus ja tutkimuskysymykset: Aiheen tulisi olla informaatioarvoltaan merkittävä. Toisaalta tehtävä tulee rajata tarkoituksenmukaisesti; tiedekunta suosittelee monografian enimmäislaajuudeksi noin 250 liuskaa, pois luettuina liitteet.
• Aiemman tutkimuksen huomioiminen: Tutkimuksen tulee olla mielekäs jatko aiempaan keskusteluun tai kokonaan uusi keskustelunavaus. Aiempi tutkimus on siis huomioitava, mutta sitä ei pidä toistaa sellaisenaan.
• Käsitteellinen selkeys, määritelmät ja aiheen teoreettinen hallinta: Lukijalle ei saa jäädä epäselväksi, mistä tutkimuksessa on kyse.
• Käytetyt menetelmät: Tutkijan on esiteltävä menetelmänsä ja perusteltava niiden käyttö.
• Aineisto: Aineiston on oltava laadullisesti aiheen kannalta relevanttia ja määrällisesti riittävää.
• Tulosten esittely ja johtopäätökset: Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Analyysin on oltava johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusavaukset ja tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys.
• Muotoseikat: Esityksen on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Ajatus ei saa jäädä informaatiotulvan alle.
• Kriittinen ote: Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen. Toisin sanoen, hyvä tutkimus on omaperäinen ja itsenäinen.

Väitöskirjojen arviointikriteerit on vahvistettu humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 12.12.2017.

Kielteinen vai myönteinen lausunto?

Esitarkastajan tulee esittää väittelyluvan epäämistä, jos on selvää, että työ ei ole tiedekuntaneuvoston hyväksymän määritelmän mukainen omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Esitarkastajan on syytä harkita kielteisen lausunnon antamista myös, mikäli työssä on muita vakavia puutteita, kuten esimerkiksi

• pahasti puutteellinen teoreettinen viitekehys
• selkeästi liian suppea tutkimusaineisto väitöskirjaksi
• vakavia puutteita alan tutkimuskirjallisuuden tuntemuksessa
• työ on muuten pahasti keskeneräinen erityisesti edellä esitettyjen kriteerien valossa

Sen sijaan yksinkertaisella toimitustyöllä korjattavissa olevat puutteet, kohtuullisella työllä hankittava lisäaineisto tai kohtuullisella työllä hankittava lisäperehtyneisyys tutkimuskirjallisuuteen eivät välttämättä ole esteenä myönteiselle lausunnolle.

Kielteinen lausunto johtaa yleensä siihen, että esitarkastus raukeaa opiskelijan pyynnöstä tai tiedekuntaneuvoston päätöksellä. Tiedekuntaneuvosto tekee päätöksensä esitarkastajien lausuntojen ja oman harkintansa pohjalta. Tiedekuntaneuvoston jäsenillä on mahdollisuus tutustua käsikirjoitukseen ennen päätöksen tekemistä.

Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja opiskelijan vastuuhenkilö sekä väitöskirjatyön ohjaajat puoltavat työn jättämistä esitarkastukseen. Näissä tapauksissa tiedekunta voi tapauksesta ja tarkastajien aikatauluista riippuen joko nimetä kokonaan uudet esitarkastajat tai pyytää samoja esitarkastajia tehtävään uudelleen.

Muulla kuin äidinkielellä kirjoitetut väitöskirjat

Esitarkastusvaiheessa oleva käsikirjoitus ei yleensä ole vielä ollut ammattimaisessa kielenhuollossa. Opiskelijan vastuulla on huolehtia siitä, että väitöskirjan kieliasu korjataan julkaisukelpoiseksi esitarkastuksen jälkeen. Tiedekunta tukee vieraskielisten väitöskirjojen kielentarkastusta, mutta tyypillisesti kielentarkastus tehdään vasta käsikirjoituksen lopulliseen versioon. Esitarkastajan ei siis pidä ryhtyä korjaamaan kieliasua, mutta hän voi kommentoida sitä erityisesti työn tieteellisen arvon kannalta keskeisiltä osin, kuten virheellisesti käytetty erikoisalan terminologia, käännösvirheet tai ymmärtämistä haittaavat rakenteelliset ongelmat.

Artikkeliväitöskirjat

Väitöskirja voi koostua myös useista (laajuudesta riippuen 3–5) samaan aihepiiriin kuuluvista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista ja niistä laaditusta yhteenvedosta. Yhteenvedon tulee sisältää johdatus aiheeseen, julkaisujen muodostaman kokonaisuuden tavoitteet ja menetelmät sekä arvio julkaisujen tulosten merkityksestä ja käytettävyydestä yhteenvedon julkaisemisen aikaan. Artikkeliväitöskirjan tulee tieteelliseltä tasoltaan ja muulta vaatimustasoltaan vastata yhtenäistä väitöskirjatutkimusta (monografiaa).

Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niistä osoitettavissa. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää saman tekijän aikaisemman väitöskirjan osia.

Esitarkastajan tulee esittää oma arvionsa koko väitöskirjan tieteellisestä tasosta (sekä yhteenveto-osasta että artikkeleista) riippumatta siitä, onko artikkelit jo julkaistu. Lausunnossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, muodostavatko osat väitöskirjan määritelmän täyttävän, riittävän yhtenäisen ja laajan kokonaisuuden.

Opiskelija toimittaa jo julkaistut tai julkaistaviksi hyväksytyt artikkelit esitarkastukseen ilman muokkausta tai uudelleen kirjoittamista. Siten toisilleen läheisiä aiheita käsittelevissä artikkeleissa voidaan sallia lievää toistoa tai päällekkäisyyttä. Artikkeliväitöskirja tulee siis siltä osin arvioida eri pohjalta kuin monografia.

Lisätietoa artikkeliväitöskirjoista humanistisessa tiedekunnassa >>

Eettiset ohjeet

Humanistinen tiedekunta kiinnittää erityistä huomiota esitarkastusprosessin puolueettomuuteen ja läpinäkyvyyteen. Vaikka ensimmäisen yhteydenoton esitarkastajaan yleensä tekee ohjaaja, esitarkastaja on tiedekunnan tehtävään määräämä asiantuntija. Juridisten ongelmien välttämiseksi esitarkastajan tulee siksi antaa lausuntonsa suoraan tiedekunnalle. Esitarkastaja asioi tarkastuksen yhteydessä ainoastaan tiedekunnan jatko-opintopalvelujen tai tarkastusprosessia valvovan tiedekunnan edustajan kanssa, eikä siis toimita lausuntoa opiskelijalle, opiskelijan vastuuhenkilölle tai ohjaajalle, eikä esitarkastusprosessin kestäessä neuvottele näiden kanssa lausunnon sisällöstä tai muista väitöskirjaan liittyvistä seikoista. Esitarkastajan ei tule antaa opiskelijalle ohjausta eikä ottaa vastaan työn korjattuja versioita tai muuta työhön liittyvää aineistoa muuten kuin tiedekunnan jatko-opintopalvelujen välityksellä.

Esitarkastajien nimeämisessä noudatetaan yleisiä esteellisyysperiaatteita sekä Helsingin yliopiston rehtorin tarkennuksia niihin. Esitarkastaja ei saa olla väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkuhun muuhun asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Esitarkastajana ei siten voi toimia esimerkiksi:

• henkilö, joka on kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjan osajulkaisussa
• henkilö, jolla on käynnissä olevaa tai väitöskirjaprojektin aikaista tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa
• henkilö, jolla on läheistä tutkimusyhteistyötä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta
• väittelijän lähisukulainen
• väittelijän tai ohjaajan lähiesimies tai -alainen
• väitöskirjan mahdollisen seurantaryhmän jäsen

Esteellisyysseikat pyritään selvittämään jo ennen esitarkastajien nimeämistä. Mikäli esitarkastaja kuitenkin jälkikäteen olisi epävarma esteellisyydestään, häntä pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä tiedekunnan jatko-opintopalveluihin (hum-postgrad@helsinki.fi). Esitarkastajan on myös syytä mainita lausunnossaan lyhyesti mahdollisista aiemmista yhteistyösuhteista tai muista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa muiden arvioon lausunnon puolueettomuudesta.

Tiedekunnan jatko-opintopalvelut toimittaa lausunnosta kopiot opiskelijalle, ohjaajalle, laitoksen johtajalle, toiselle esitarkastajalle ja tiedekuntaneuvoston jäsenille sekä (mikäli väittelylupa myönnetään) vastaväittäjälle ja muille arvosanalautakunnan jäsenille.

Opiskelijalla on oikeus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksia lausunnoista ennen kuin väittelyluvan myöntämisestä päätetään. Lausunto liitetään tiedekuntaneuvoston sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väittelylupa-asiasta päätetään, ja on sen jälkeen julkinen asiakirja.

Lausunto

Lausunnon antamisen määräaika on kaksi kuukautta. Tiedekunnan jatko-opintopalveluille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta yli määräajan. Lausunnon suositeltava pituus on 2–5 sivua. Esitarkastajat voivat halutessaan laatia yhteislausunnon.

Lausunto tulee kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Väitöskirjan tekijän ollessa ulkomaalainen suositellaan lausunnon antamista englanniksi, mikäli mahdollista.

Lausunto voi sisältää korjaus- ja parannusehdotuksia, mutta siitä on yksiselitteisesti käytävä ilmi, suositteleeko esitarkastaja väittelyluvan myöntämistä vai ei. Mikäli esitarkastaja haluaa lisäksi huomauttaa hyvin pienistä, esim. kirjoitusvirheistä, hän voi liittää lausuntoonsa erillisen listan korjauksista tai palauttaa käsikirjoituksen mahdollisine merkintöineen tiedekunnan jatko-opintopalveluihin. Jatko-opintopalvelut toimittaa tällöin listan tai palautetun käsikirjoituksen opiskelijalle. Muussa tapauksessa käsikirjoitusta ei tarvitse palauttaa.

Allekirjoituksella varustettu skannattu lausunto toimitetaan sähköpostin liitetiedostona tiedekunnan jatko-opintopalveluihin, osoitteeseen hum-postgrad@helsinki.fi.

Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta lausunnon skannaamiseen, pyydämme, että toimitat käsittelyn nopeuttamiseksi lausunnon sähköpostin liitteenä esim. Word-tiedostona ja lähetät meille lisäksi allekirjoitetun kappaleen lausunnosta postitse osoitteeseen:

Jatko-opintopalvelut
Humanistinen tiedekunta ja teologinen tiedekunta
PL 24
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Palkkio

Esitarkastajan palkkio on 400 € . Se maksetaan jälkikäteen lausunnon saavuttua. Esitarkastajaa pyydetään täyttämään oheinen palkkiolomake ja toimittamaan se tiedekunnan jatko-opintopalveluihin sähköpostin liitetiedostona yhdessä lausunnon kanssa.

Väitösprosessin myöhemmät vaiheet

Mikäli tiedekuntaneuvosto myöntää väittelyluvan, työlle nimetään arvosanalautakunta (vastaväittäjä, kustos sekä yksi tai useampi tiedekunnan edustaja) ja opiskelija voi ryhtyä väitöstilaisuuden edellyttämiin käytännön järjestelyihin. Tiedekuntaneuvosto tekee lopullisen hylkäys- tai hyväksymispäätöksen ja arvostelun väitöstilaisuuden jälkeen. Esitarkastajalla ei ole esitarkastuksen päätyttyä enää oikeutta eikä velvollisuutta valvoa korjausten toteutumista; vastuu tästä on opiskelijan ja hänen ohjaajansa, sekä viime kädessä vastaväittäjän. Tiedekunta voi harkintansa mukaan pyytää esitarkastajana toiminutta myös vastaväittäjäksi.

Väitöskirjan tarkastusprosessia säätelee Helsingin yliopiston linjaukset väitöskirjojen esitarkastuksesta, hyväksymisestä ja väitöskirjojen yleisistä kriteereistä (rehtorin päätös HY/498/2017) sekä Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön pykälä 44. Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjalle arvosanalautakunnan, johon kuuluu yksi tai poikkeustapauksissa kaksi vastaväittäjää, kustos sekä yksi tai useampi tiedekunnan edustaja.

Vastaväittäjä

Vastaväittäjän tehtävänä on suorittaa viimeinen tieteellinen tarkastus julkisessa väittelyssä sekä osallistua väitöskirjan arvosteluun arvosanalautakunnan äänivaltaisena jäsenenä. Vastaväittäjä tai vastaväittäjät nimetään aina väittelijän kotitiedekunnan ja pääsääntöisesti myös Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Lisäksi vastaväittäjää nimettäessä sovelletaan samoja esteellisyyden periaatteita kuin esitarkastajia nimettäessä (ks. ylempänä tällä sivulla). Esteellisyysseikat pyritään selvittämään jo ennen vastaväittäjän nimeämistä. Mikäli vastaväittäjä kuitenkin tehtävään nimeämisen jälkeen olisi epävarma esteellisyydestään, häntä pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä tiedekunnan jatko-opintopalveluihin (hum-postgrad@helsinki.fi).

Kustos

Puheenjohtajana väitöstilaisuudessa toimii kustos. Tiedekuntaneuvoston määrää kustokseksi jonkun tiedekunnan professoreista. Kustoksena voi toimia myös tiedekunnan apulaisprofessori, joka on vakinaistamispolun (tenure track) tasolla 2. Kustoksena toimii usein työn ohjaaja mutta tehtävään voidaan nimetä myös joku muu tiedekunnan professori. Arvosanalautakunnassa kustos toimii ensisijaisesti väittelijän ja arvioitavan oppiaineen edustajana. Mikäli kustos on itse toiminut ohjaajana, hän voi osallistua arvosanalautakunnan kokoukseen puhe- mutta ei äänivaltaisena jäsenenä. Kustos ei tällöin osallistu arvosanaehdotuksen laatimiseen. Kustos opastaa tarvittaessa vastaväittäjää tiedekunnan käytännöistä koskien matka- ja hotellivarauksia (tarkemmat ohjeet sivun alaosassa).

Tiedekunnan edustajat

Tiedekunnan edustaja on tiedekunnan professori tai dosentti, joka ei ole toiminut väitöskirjan ohjaajana. Tiedekunnan edustaja perehdyttää vastaväittäjän käytettävään arvosteluasteikkoon ja muihin tiedekunnan säädöksiin, toimii arvosanalautakunnan sihteerinä sekä valvoo, että tiedekunnan säädöksiä noudatetaan koko tarkastusprosessin ajan. Tiedekunnan edustaja on arvosanalautakunnan äänivaltainen jäsen. Ensimmäinen tiedekunnan edustaja nimetään aina väittelijän edustaman tieteenalan ulkopuolelta.

Poikkeustapauksissa, kun kustos ei ole äänivaltainen, väitökselle voidaan nimetä kaksi tiedekunnan edustajaa, jotta varmistetaan se, että arvosanalautakunnassa on aina vähintään kolme äänivaltaista jäsentä. Toiseksi tiedekunnan edustajaksi pyritään ensisijaisesti nimeämään henkilö, jolla on riittävä asiantuntemus väitöskirjan aiheeseen liittyen. Tavoitteena on muodostaa arvosanalautakunta, jolla on mahdollisimman kattava asiantuntemus väitöstutkimuksen arviointiin. Toinen tiedekunnan edustaja voidaan nimetä joko väittelijän edustamalta tieteenalalta tai sen ulkopuolelta. Myös toisen tiedekunnan edustajan tulee olla professori tai dosentin tasoinen humanistisen tiedekunnan tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäsen.

Väitöstilaisuus ja sen kulku

Väitöskirjat tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja nyt käsillä oleva väitöstilaisuus toinen.

Väitöstilaisuuden aika ja paikka
Koska arvosanaehdotuksessa tulee ottaa huomioon paitsi väitöskirjan tieteellinen arvo, myös väittelijän puolustautuminen, kaikkien arvosanalautakunnan jäsenten on oltava läsnä väitöstilaisuudessa. Väittelijä ja arvosanalautakunnan jäsenet sopivat väitöstilaisuuden ajankohdasta keskenään. Kustoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että väitöstilaisuuden aika sovitaan väittelijän ja arvosanalautakunnan jäsenien (vastaväittäjä, kustos, tiedekunnan edustaja/t) kanssa mahdollisimman nopeasti väittelyluvan varmistuttua. Väittelysalin varaamisesta huolehtii väittelijä.

Väitöstilaisuuden kieli
Kustos määrää väitöstilaisuuden kielen kuultuaan sekä väittelijää että vastaväittäjää tai -väittäjiä ja tiedekunnan edustajaa. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla suomi tai ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on kirjoitettu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, mikäli väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.

Väitöstilaisuuden kulku ja kesto
Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla luennolla (lectio praecursoria), minkä jälkeen vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa. Kaikki se kritiikki, jota väitöskirjasta halutaan esittää, on tuotava esille väitöstilaisuudessa (ei vasta kirjallisissa lausunnoissa). Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen muut läsnäolijat voivat esittää omia huomautuksiaan. Humanistisessa tiedekunnassa ensimmäinen puheenvuoro vastaväittäjän jälkeen annetaan tiedekunnan edustajalle. Tämän jälkeen kustos voi jakaa muille ylimääräisille vastaväittäjille puheenvuoroja oman harkintansa mukaan. Väitöstilaisuus saa kestää yhteensä enintään kuusi tuntia. Yksityiskohtaisemmin väitöstilaisuuden kulusta voidaan sopia arvosanalautakunnan kesken. Lisätietoa väitöstilaisuuden kulusta yliopiston verkkosivuilla >>

Tiedekunnalla on kaksi lahjoituksena saatua tohtorinhattua, joita lainataan tarvittaessa arvosanalautakunnan jäsenille. Hattuja voi tiedustella jatko-opintopalveluista: hum-postgrad@helsinki.fi.

Väitöskirjan arvostelu

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys joltakin humanistisessa tiedekunnassa edustettuna olevalta tieteenalalta. Väitöskirja voi olla muodoltaan monografia tai artikkeliväitöskirja. Monografian enimmäislaajuudeksi suositellaan noin 250 liuskaa (noin 2000 merkkiä/sivu), pois luettuina liitteet. Artikkeliväitöskirja koostuu 3–5 samaan aihepiiriin kuuluvasta tieteellisestä artikkelista ja niistä laaditusta yhteenvedosta.

Arvostelukriteerit

• Aihevalinta, tutkimusongelma, tehtävän rajaus ja tutkimuskysymykset: Aiheen tulisi olla informaatioarvoltaan merkittävä. Toisaalta tehtävä tulee rajata tarkoituksenmukaisesti; tiedekunta suosittelee monografian enimmäislaajuudeksi noin 250 liuskaa, pois luettuina liitteet.
• Aiemman tutkimuksen huomioiminen: Tutkimuksen tulee olla mielekäs jatko aiempaan keskusteluun tai kokonaan uusi keskustelunavaus. Aiempi tutkimus on siis huomioitava, mutta sitä ei pidä toistaa sellaisenaan.
• Käsitteellinen selkeys, määritelmät ja aiheen teoreettinen hallinta: Lukijalle ei saa jäädä epäselväksi, mistä tutkimuksessa on kyse.
• Käytetyt menetelmät: Tutkijan on esiteltävä menetelmänsä ja perusteltava niiden käyttö.
• Aineisto: Aineiston on oltava laadullisesti aiheen kannalta relevanttia ja määrällisesti riittävää.
• Tulosten esittely ja johtopäätökset: Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Analyysin on oltava johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusavaukset ja tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys.
• Muotoseikat: Esityksen on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Ajatus ei saa jäädä informaatiotulvan alle.
• Kriittinen ote: Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen. Toisin sanoen, hyvä tutkimus on omaperäinen ja itsenäinen.

Väitöskirjojen arviointikriteerit on vahvistettu humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 12.12.2017.

Arvosteluasteikko

Väitöskirjat arvostellaan asteikolla hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty. Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvosanalla hyväksytty. Poikkeustapauksessa, kun väitöskirja on kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen, sille voidaan antaa arvosana kiittäen hyväksytty.

Arvostelun edellyttämät asiakirjat

Arvostelulausunnot tulee kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Väitöskirjan tekijän ollessa ulkomaalainen suositellaan lausuntojen antamista englanniksi, mikäli mahdollista.

Arvosanaehdotus
Arvosanalautakunta laatii tiedekuntaneuvostolle arvosanaehdotuksen, jossa se ehdottaa väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä ja arvosanaa. Arvosanaehdotuksen tulee pohjautua arvosanalautakunnan äänivaltaisten jäsenten neuvonpitoon. Arvosanaehdotuksen suositeltava enimmäispituus on yksi sivu ja sen allekirjoittavat lautakunnan kaikki äänivaltaiset jäsenet.

Ehdotuksen ei tarvitse olla yksimielinen. Arvosanalautakunnan ollessa erimielinen kukin äänivaltainen jäsen perustelee erikseen kirjallisesti oman näkemyksensä. Ehdotettaessa arvosanaa kiittäen hyväksytty arvosanalautakunnan tulee aina liittää lausunnon oheen erillinen kirjallinen selvitys, jossa väitöskirjan ansiokkuus on perusteltu yllämainittujen väitöskirjojen arvostelukriteerien valossa jokaisen kriteerin osalta erikseen.

Tiedekunnan edustaja toimittaa arvosanaehdotuksen tiedekunnan jatko-opintopalveluihin. Tiedekunnan edustajan tulee huolehtia siitä, että vain äänivaltaiset jäsenet osallistuvat arvosanaehdotuksen laatimiseen. Tiedekunnan edustajan on syytä järjestää kokous esimerkiksi niin, että ensin käydään yleiskeskustelu kaikkien jäsenten kesken ja lopuksi keskustelu arvosanaehdotuksesta vain äänivaltaisten jäsenten kesken.

Kustoksen tulee tuoda lautakunnan tietoon ohjaajien ja oppiaineen tiedossa olevat, mahdollisesti arvosteluun vaikuttavat seikat. Tämän vuoksi kustoksen tulee olla ennen väitöstilaisuutta yhteydessä mahdollisiin muihin ohjaajiin. Mikäli kustos ei itse ole ohjaaja, hän voi kutsua ohjaajan tai ohjaajat lautakunnan kuultaviksi. Kuultaviksi pyydetyt eivät ole lautakunnan jäseniä eivätkä osallistu arvosana-ehdotuksen laatimiseen. Mikäli kustos on itse toiminut ohjaajana, hän voi osallistua arvosanalautakunnan kokoukseen puhe- mutta ei äänivaltaisena jäsenenä. Kustos ei tällöin osallistu arvosanaehdotuksen laatimiseen ja hänen tulee poistua arvosanalautakunnan kokouksesta ennen arvosanaehdotuksesta päättämistä.

Vastaväittäjän lausunto
Vastaväittäjä antaa tiedekunnalle kirjallisen lausunnon väitöstutkimuksesta (suositeltava pituus 2–5 sivua) ja toimittaa sen tiedekunnan jatko-opintopalveluihin. Oikeusturvasyistä vastaväittäjä ei saa esittää lausunnossaan uutta kritiikkiä vaan ainoastaan sellaista, johon väittelijällä on ollut tilaisuus vastata väitöstilaisuudessa. Lausunnon määräaika on kaksi viikkoa väitöstilaisuudesta. Näin asia voidaan ottaa ensi tilassa tiedekuntaneuvoston esityslistalle, ja väittelijä saa tutkintotodistuksensa mahdollisimman pian.

Allekirjoituksella varustettu skannattu lausunto toimitetaan sähköpostin liitetiedostona tiedekunnan jatko-opintopalveluihin, osoitteeseen hum-postgrad@helsinki.fi.

Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta lausunnon skannaamiseen, pyydämme, että toimitat käsittelyn nopeuttamiseksi lausunnon sähköpostin liitteenä esim. Word-tiedostona ja lähetät meille lisäksi allekirjoitetun kappaleen lausunnosta postitse osoitteeseen:

Jatko-opintopalvelut
Humanistinen tiedekunta ja teologinen tiedekunta
PL 24
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Kustoksen raportti väitöstilaisuudesta
Kustos voi halutessaan antaa väitöstilaisuudesta kirjallisen lausunnon, josta käyvät ilmi ainakin väitöspäivä ja paikka, tilaisuuden kesto (kellonajat ja mahdollinen tauko), arvio yleisömäärästä sekä lyhyt kuvaus vastaväittäjän tai -väittäjien esiintymisestä ja väittelijän puolustautumisesta. Mikäli ylimääräisiä vastaväittäjiä esiintyy, ts. tiedekunnan edustaja(t) tai muut läsnäolijat käyttävät puheenvuoroja virallisen vastaväittäjän jälkeen, heidät tulee mainita nimeltä, jos mahdollista. Lausunto toimitetaan tiedekunnan jatko-opintopalveluihin. Kustoksen lausunto ei muodosta osaa arvostelun perusteena käytettävistä asiakirjoista, joten lausunnon antaminen ei ole välttämätöntä.

Väitöskirjan arvostelu tiedekuntaneuvostossa

Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvostelusta, kun arvosanaehdotus ja vastaväittäjän lausunto on toimitettu tiedekunnan jatko-opintopalveluihin. Väittelijällä on vastineoikeus kaikkiin em. asiakirjoihin. Mahdollinen vastine jaetaan tiedekuntaneuvostolle yhdessä arvosanalautakunnan asiakirjojen kanssa. Asiakirjat liitetään tiedekuntaneuvoston pöytäkirjaan, ja ne ovat sen jälkeen julkisia. Opiskelija, joka on tyytymätön tiedekuntaneuvoston päätökseen, voi hakea siihen oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta.

Palkkiot

Vastaväittäjälle maksetaan 480 € suuruinen palkkio (veronalaista tuloa) väitöstilaisuudessa esiintymisestä ja kirjallisesta lausunnosta. Vastaväittäjiä pyydetään täyttämään oheinen palkkiolomake ja toimittamaan se tiedekunnan jatko-opintopalveluihin väitöstilaisuuden jälkeen yhdessä lausunnon kanssa.

Ensimmäiselle tiedekunnan edustajalle maksetaan 250 € suuruinen palkkio. Tiedekunnan edustajaa pyydetään täyttämään oheinen palkkiolomake ja palauttamaan se tiedekunnan jatko-opintopalveluihin väitöstilaisuuden jälkeen. Palkkio maksetaan, kunhan kaikki väitöstä koskevat arvosanalautakunnan asiakirjat ovat saapuneet perille.

Toiselle tiedekunnan edustajalle maksetaan 125 € suuruinen palkkio. Tiedekunnan edustajaa pyydetään täyttämään oheinen palkkiolomake ja palauttamaan se tiedekunnan jatko-opintopalveluihin väitöstilaisuuden jälkeen.

Vastaväittäjän matka- ja muut kulut

Vastaväittäjälle korvataan matkat sekä enintään kahden (Euroopan sisältä tulevat) tai kolmen (Euroopan ulkopuolelta tulevat) yön yöpyminen. Erillistä päivärahaa ei makseta.

Matka- ja majoitusvarauksista huolehtii tiedekunnan matkayhdyshenkilö Tarja Vuorimaa (tarja.vuorimaa@helsinki.fi). Vastaväittäjiä pyydetään olemaan yhteydessä matkayhdyshenkilöön hyvissä ajoin ennen suunniteltua matkaa, ja ilmoittamaan toivotut matkapäivät ja muut varauksia varten tarvittavat tiedot. Vastaväittäjä voi myös halutessaan varata matkat ja/tai majoituksen itse, jolloin tiedekunta korvaa kohtuulliset matkakustannukset kuitteja vastaan.

Matkan jälkeen vastaväittäjiä pyydetään toimittamaan tiedekuntaan täytettynä oheinen matkalaskulomake, ulkomaanmatkojen osalta payments abroad-lomake sekä matkaan liittyvät kuitit yhtenä pdf-tiedostona. Tiedostot toimitetaan matkayhdyshenkilö Tarja Vuorimaalle (ks. sähköpostiosoite yllä). Jos lento- ja majoitusvaraukset on tehty tiedekunnan toimesta eikä muita matkakuluja ole, matkalaskua ei tarvitse tehdä.

Tiedekunta korvaa lisäksi tarvittaessa lounaan kustokselle, vastaväittäjälle ja tiedekunnan edustajalle (enintään 20€ henkilö) sekä illallisen kustokselle ja vastaväittäjälle (enintään 80€ henkilö).

Lisensiaatintutkimuksen määritelmä

Lisensiaatintutkimus on opinnäyte, jolla jatko-opiskelijan tulee osoittaa kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Työn on oltava joko monografia- tai artikkelimuotoinen. Pro gradu- tai muuta perustutkintoon kuuluvaa tutkielmaa ei sellaisenaan voida hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi tai sen osaksi.

Artikkelimuotoiseen lisensiaatintutkimukseen kuuluu useita (2-3) samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Lausunnon sisältö

Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto (2–4 sivua). Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty - hyväksytty - hylätty.

Lausunnon antaminen

Tarkastajan tulee antaa lausuntonsa suoraan tiedekunnalle, joka hänet on nimennyt tehtävään. Tarkastajan ei tule toimittaa lausuntoa opiskelijalle, opiskelijan vastuuhenkilölle tai ohjaajalle, eikä tarkastusprosessin kestäessä neuvotella näiden kanssa lausunnon sisällöstä tai muista tarkastettavaan lisensiaatintutkimukseen liittyvistä seikoista. Tarkastajan ei tule antaa opiskelijalle ohjausta eikä ottaa vastaan työn korjattuja versioita tai muuta työhön liittyvää aineistoa muualta kuin tiedekunnalta. Tarkastaja voi kuitenkin osallistua oppiaineen mahdollisesti järjestämään lisensiaattiseminaariin ennen lausuntonsa kirjoittamista. Tiedekunta on antanut suosituksen, että lisensiaatintyön tarkastukseen kuuluisi käsittely seminaarissa, jossa tiedekuntaneuvoston määräämät tarkastajat ovat läsnä, mutta käytännöt vaihtelevat aloittain.

Hyväksyminen

Lisensiaatintutkimuksen arvostelee tiedekuntaneuvosto. Lausunnot liitetään tiedekuntaneuvoston esityslistaan ja pöytäkirjaan ja ovat sen jälkeen julkisia asiakirjoja. Tekijän laatima tiivistelmä jaetaan tiedekuntaneuvostolle lausuntojen mukana. Tiedekunnan jatko-opintopalvelut toimittaa lausunnoista kopiot opiskelijalle, opiskelijan vastuuhenkilölle ja ohjaajalle. Opiskelijalla on oikeus antaa lausunnoista vastine ennen päätöstä. Opiskelija voi myös pyytää tarkastuksen keskeyttämistä ennen arvostelua. Tällöin hän voi korjata työtään ja jättää sen uudelleen tarkastukseen. Tiedekuntaneuvosto nimeää tällöin uudelleen työlle tarkastajat (samat tai eri tarkastajat harkintansa mukaan).

Palkkion maksaminen

Tehtävästä maksetaan 150 € palkkio. Tarkastajaa pyydetään antamaan henkilö- ja tilitietonsa oheisella palkkiolomakkeella. Tiedekunnan omille professoreille ja yliopistonlehtoreille ei makseta palkkiota. Mikäli omia professoreita tai yliopistonlehtoreita poikkeuksellisesti nimetään lisensiaatintutkimuksen tarkastajiksi, ao. oppiaine sopii työpanoksen korvaamisesta tai sisällyttämisestä kokonaistyöaikaan.

Humanistisessa tiedekunnassa väittelee vuosittain muutamia opiskelijoita, joiden tutkintoon sisältyvistä opinnoista ja väitöskirjaohjauksesta on tehty sopimus yhteisohjausjärjestelyistä (cotutelle) jonkin ulkomaisen yliopiston kanssa. Cotutelle-sopimuksen tehneille opiskelijoille myönnetään kahden yliopiston tutkinto ja annetaan tutkintotodistus molemmista yliopistoista. Väitökset arvostellaan Helsingin yliopiston osalta samoja ohjeita noudattaen kuin väitökset yleensä. Väitöstilaisuuksissa on kuitenkin aina läsnä myös partneriyliopiston arvosanalautakunta, joka arvostelee väitöksen partneriyliopiston käytäntöjä noudattaen. Usein partneriyliopiston arvosanalautakuntaan kutsutaan jäseniä myös Helsingin yliopistosta. Jos väitöstilaisuus on ulkomailla, tiedekunta huolehtii vastaväittäjän lisäksi myös kustoksen ja tiedekunnan edustajan matkakustannuksista.