Ohjeet väitöskirjan tarkastamiseen

Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta on Suomen johtava humanistisen tutkimuksen keskus, jossa tutkimusalat vaihtelevat antiikin kielistä ja kulttuureista elokuvatutkimukseen ja kieliteknologiaan. Suomessa tehtävistä humanistisen alan väitöskirjoista n. 40 % hyväksytään Helsingin yliopistossa. Väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten tarkastuksessa tärkeitä arvoja ovat objektiivisuus, läpinäkyvyys ja asiantuntemus. Tiedekuntaneuvoston nimeämät tarkastajat ovat omien alojensa asiantuntijoita, joilla on keskeinen rooli tiedekunnan tohtorikoulutuksen laadunvarmistuksessa.

Väitöskirjan esitarkastajan ohjeet

Arvosanalautakunnan ohjeet väitöskirjan tarkastuksessa

Ohjeita lisensiaatintutkimuksen tarkastajalle

Cotutelle-väitökset

Väitöskirjan esitarkastajan ohjeet

Väitöskirjan määritelmä

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys (tiedekuntaneuvoston 7.2.1995 hyväksymä määritelmä). Väitöskirja voi olla monografiatyyppinen tai artikkeliväitöskirja (ks. alla). Esitarkastukseen jätetyn käsikirjoituksen kielen tulee olla sama kuin lopullisen väitöskirjan.

Tarkastusprosessi ja esitarkastajan rooli

Väitöskirjat tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja väitöstilaisuus toinen.Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee tai hylkää väitöskirjan tarkastusvaiheissa koottujen asiakirjojen ja oman asiantuntemuksensa perusteella . Tiedekuntaneuvoston jäsenillä on mahdollisuus tutustua käsikirjoitukseen (esitarkastusvaihe) ja väitöskirjaan (lopullinen hyväksyntä ja arvostelu tai hylkääminen) ennen päätöksen tekemistä.

Väitöskirjojen laadunvarmistuksen kannalta esitarkastajilla on suuri vastuu siitä, ettei liian keskeneräisiä töitä päästetä väittelyvaiheeseen. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on erittäin ongelmallista, mikäli vasta väitöstilaisuudessa havaitaan, ettei työ täytä väitöskirjan minimivaatimuksia.

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, sekä samanaikaisesti tiedekunnan edustajan, jonka tehtävänä on valvoa koko tarkastusprosessia esitarkastuksesta arvosteluun asti.

Esitarkastajan tulee perustellussa kirjallisessa lausunnossa selkeästi esittää joko väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä eli todeta, täyttääkö käsikirjoitus nykyasussaan tai pienin korjauksin väitöskirjan vähimmäisvaatimukset. Lausuntoa ei tule laatia ehdollisena, toisin sanoen todeta, että käsikirjoitukselle voi suositella väittelylupaa vain tiettyjen korjausten jälkeen.

Arviointikriteerit

Aihevalinta, tutkimusongelma, tehtävän rajaus ja tutkimuskysymykset: Aiheen tulisi olla informaatioarvoltaan merkittävä. Toisaalta tehtävä tulee rajata tarkoituksenmukaisesti; tiedekunta suosittelee monografian enimmäislaajuudeksi noin 250 liuskaa, pois luettuina liitteet.
Aiemman tutkimuksen huomioiminen: Tutkimuksen tulee olla mielekäs jatko aiempaan keskusteluun tai kokonaan uusi keskustelunavaus. Aiempi tutkimus on siis huomioitava, mutta sitä ei pidä toistaa sellaisenaan.
Käsitteellinen selkeys, määritelmät ja aiheen teoreettinen hallinta: Lukijalle ei saa jäädä epäselväksi, mistä tutkimuksessa on kyse.
Käytetyt menetelmät: Tutkijan on esiteltävä menetelmänsä ja perusteltava niiden käyttö.
Aineisto: Aineiston on oltava laadullisesti aiheen kannalta relevanttia ja määrällisesti riittävää.
Tulosten esittely ja johtopäätökset: Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Analyysin on oltava johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusavaukset ja tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys.
Muotoseikat: Esityksen on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Ajatus ei saa jäädä informaatiotulvan alle.
Kriittinen ote: Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen. Toisin sanoen, hyvä tutkimus on omaperäinen ja itsenäinen.

Kielteinen vai myönteinen lausunto?

Esitarkastajan tulee esittää väittelyluvan epäämistä, jos on selvää, että työ ei ole tiedekuntaneuvoston hyväksymän määritelmän mukainen omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Esitarkastajan on syytä harkita kielteisen lausunnon antamista myös, mikäli työssä on muita vakavia puutteita, kuten esimerkiksi

pahasti puutteellinen teoreettinen viitekehys
selkeästi liian suppea tutkimusaineisto väitöskirjaksi
vakavia puutteita alan tutkimuskirjallisuuden tuntemuksessa
työ on muuten pahasti keskeneräinen erityisesti edellä esitettyjen kriteerien valossa

Sen sijaan yksinkertaisella toimitustyöllä korjattavissa olevat puutteet, kohtuullisella työllä hankittava lisäaineisto tai kohtuullisella työllä hankittava lisäperehtyneisyys tutkimuskirjallisuuteen eivät välttämättä ole esteenä myönteiselle lausunnolle.

Kielteinen lausunto johtaa yleensä siihen, että esitarkastus raukeaa opiskelijan pyynnöstä tai tiedekuntaneuvoston päätöksellä. Tiedekuntaneuvosto tekee päätöksensä esitarkastajien lausuntojen ja oman harkintansa pohjalta. Tiedekuntaneuvoston jäsenillä on mahdollisuus tutustua käsikirjoitukseen ennen päätöksen tekemistä.

Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työn jättämiselle esitarkastukseen on puolto, jonka laatii laitoksen johtaja yhteistyössä opiskelijan pääaineen edustajien kanssa ja kuultuaan tarvittaessa ohjaajaa.

Muulla kuin äidinkielellä kirjoitetut väitöskirjat

Esitarkastusvaiheessa oleva käsikirjoitus ei yleensä ole vielä ollut ammattimaisessa kielenhuollossa. Opiskelijan vastuulla on huolehtia siitä, että väitöskirjan kieliasu korjataan julkaisukelpoiseksi esitarkastuksen jälkeen. Tiedekunta varmistaa, että lopullisen työn kieliasu on julkaisukelpoinen. Esitarkastajan ei siis pidä ryhtyä korjaamaan kieliasua, mutta hän voi kommentoida sitä erityisesti työn tieteellisen arvon kannalta keskeisiltä osin, kuten virheellisesti käytetty erikoisalan terminologia, käännösvirheet tai ymmärtämistä haittaavat rakenteelliset ongelmat.

Artikkeliväitöskirjat

Väitöskirja voi koostua myös useista (laajuudesta riippuen 3–5) samaan aihepiiriin kuuluvista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista ja niistä laaditusta yhteenvedosta. Yhteenvedon tulee sisältää johdatus aiheeseen, julkaisujen muodostaman kokonaisuuden tavoitteet ja menetelmät sekä arvio julkaisujen tulosten merkityksestä ja käytettävyydestä yhteenvedon julkaisemisen aikaan. Artikkeliväitöskirjan tulee tieteelliseltä tasoltaan ja muulta vaatimustasoltaan vastata yhtenäistä väitöskirjatutkimusta (monografiaa).

Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niistä osoitettavissa. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää saman tekijän aikaisemman väitöskirjan osia.

Esitarkastajan tulee esittää oma arvionsa koko väitöskirjan tieteellisestä tasosta (sekä yhteenveto-osasta että artikkeleista) riippumatta siitä, onko artikkelit jo julkaistu. Lausunnossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, muodostavatko osat väitöskirjan määritelmän täyttävän, riittävän yhtenäisen ja laajan kokonaisuuden.

Opiskelija toimittaa jo julkaistut tai julkaistaviksi hyväksytyt artikkelit esitarkastukseen ilman muokkausta tai uudelleen kirjoittamista. Siten toisilleen läheisiä aiheita käsittelevissä artikkeleissa voidaan sallia lievää toistoa tai päällekkäisyyttä. Artikkeliväitöskirja tulee siis siltä osin arvioida eri pohjalta kuin monografia.

Lisätietoa artikkeliväitöskirjoista humanistisessa tiedekunnassa >>

Eettiset ohjeet

Humanistinen tiedekunta kiinnittää erityistä huomiota esitarkastusprosessin puolueettomuuteen ja läpinäkyvyyteen. Vaikka ensimmäisen yhteydenoton esitarkastajaan yleensä tekee laitos tai oppiaine, esitarkastaja on tiedekunnan tehtävään määräämä asiantuntija. Juridisten ongelmien välttämiseksi esitarkastajan tulee siksi antaa lausuntonsa suoraan tiedekunnalle. Esitarkastaja asioi tarkastuksen yhteydessä ainoastaan tiedekunnan jatko-opintopalvelujen tai tarkastusprosessia valvovan tiedekunnan edustajan kanssa, eikä siis toimita lausuntoa opiskelijalle, ohjaajalle tai laitokselle, eikä esitarkastusprosessin kestäessä neuvottele näiden kanssa lausunnon sisällöstä tai muista väitöskirjaan liittyvistä seikoista.

Esitarkastajan ei tule antaa opiskelijalle ohjausta eikä ottaa vastaan työn korjattuja versioita tai muuta työhön liittyvää aineistoa muuten kuin tiedekunnan kanslian välityksellä. Mikäli esitarkastaja tuntee opiskelijan henkilökohtaisesti, hänen on syytä mainita lausunnossaan lyhyesti mahdollisista aiemmista yhteistyösuhteista tai muista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa muiden arvioon lausunnon puolueettomuudesta.

Tiedekunnan jatko-opintopalvelut toimittaa lausunnosta kopiot opiskelijalle, ohjaajalle, laitoksen johtajalle, toiselle esitarkastajalle ja tiedekuntaneuvoston jäsenille sekä (mikäli väittelylupa myönnetään) vastaväittäjälle ja muille arvolausetoimikunnan jäsenille.

Opiskelijalla on oikeus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksia lausunnoista ennen kuin väittelyluvan myöntämisestä päätetään. Lausunto liitetään tiedekuntaneuvoston sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väittelylupa-asiasta päätetään, ja on sen jälkeen julkinen asiakirja.

Lausunto

Lausunnon antamisen määräaika on kaksi kuukautta. Tiedekunnan dekaanille ja jatko-opintopalveluille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta yli määräajan. Lausunnon suositeltava pituus on 2–5 sivua.

Lausunto tulee kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Väitöskirjan tekijän ollessa ulkomaalainen suositellaan lausunnon antamista englanniksi, mikäli mahdollista.

Lausunto voi sisältää korjaus- ja parannusehdotuksia, mutta siitä on yksiselitteisesti käytävä ilmi, suositteleeko esitarkastaja väittelyluvan myöntämistä vai ei. Mikäli esitarkastaja haluaa lisäksi huomauttaa hyvin pienistä, esim. kirjoitusvirheistä, hän voi liittää lausuntoonsa erillisen listan korjauksista tai palauttaa käsikirjoituksen mahdollisine merkintöineen tiedekunnan jatko-opintopalveluihin. Jatko-opintopalvelut toimittaa tällöin listan tai palautetun käsikirjoituksen opiskelijalle. Muussa tapauksessa käsikirjoitusta ei tarvitse palauttaa.

Alkuperäinen allekirjoitettu lausunto toimitetaan tiedekuntaneuvoston pöytäkirjan liitteeksi osoitteeseen:

Jatko-opintopalvelut
Humanistinen tiedekunta ja teologinen tiedekunta
PL 24
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Käsittelyn jouduttamiseksi asiakirja on hyvä lähettää myös liitetiedostona sähköpostiosoitteeseen hum-postgrad@helsinki.fi.

Palkkio

Esitarkastajan palkkio on 400 € . Se maksetaan jälkikäteen lausunnon saavuttua. Esitarkastajaa pyydetään täyttämään oheinen palkkiolomake ja toimittamaan se tiedekunnan kansliaan yhdessä lausunnon kanssa.

Väitösprosessin myöhemmät vaiheet

Mikäli tiedekuntaneuvosto myöntää väittelyluvan, työlle nimetään arvolausetoimikunta (vastaväittäjä, kustos ja jo nimetty tiedekunnan edustaja) ja opiskelija voi ryhtyä väitöstilaisuuden edellyttämiin käytännön järjestelyihin. Tiedekuntaneuvosto tekee lopullisen hylkäys- tai hyväksymispäätöksen ja arvostelun väitöstilaisuuden jälkeen. Esitarkastajalla ei ole esitarkastuksen päätyttyä enää oikeutta eikä velvollisuutta valvoa korjausten toteutumista; vastuu tästä on opiskelijan ja hänen ohjaajansa, sekä viime kädessä vastaväittäjän. Tiedekunta voi harkintansa mukaan pyytää esitarkastajana toiminutta myös vastaväittäjäksi.

Arvosanalautakunnan ohjeet väitöskirjan tarkastuksessa

Väitöskirjan tarkastusprosessia säätelee Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö (42–44 §) sekä humanistisen tiedekunnan jatkotutkintojen pysyväismääräykset (4–8 §). Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjalle arvolausetoimikunnan, johon kuuluu vastaväittäjä, kustos sekä tiedekunnan edustaja.

Vastaväittäjä

Vastaväittäjän tehtävänä on suorittaa viimeinen tieteellinen tarkastus julkisessa väittelyssä sekä osallistua väitöskirjan arvosteluun arvolausetoimikunnan äänivaltaisena jäsenenä.

Kustos

Puheenjohtajana väitöstilaisuudessa toimii kustos. Kustokseksi pyritään nimeämään ensisijaisesti työn ohjaaja tai, ellei tämä ole mahdollista, muu oppiaineen tai lähiaineen professori. Arvolausetoimikunnassa kustos toimii ensisijaisesti väittelijän ja arvioitavan oppiaineen edustajana. Mikäli kustos on itse toiminut ohjaajana, hän voi osallistua arvolausetoimikunnan kokoukseen puhe- mutta ei äänivaltaisena jäsenenä. Kustos ei tällöin osallistu arvolause-ehdotuksen laatimiseen. Kustos opastaa tarvittaessa vastaväittäjää tiedekunnan käytännöistä koskien matka- ja hotellivarauksia (tarkemmat ohjeet sivun alaosassa).

Tiedekunnan edustaja

Tiedekunnan edustaja on tiedekunnan professori tai dosentti, joka ei ole toiminut väitöskirjan ohjaajana. Tiedekunnan edustaja perehdyttää vastaväittäjän käytettävään arvosteluasteikkoon ja muihin tiedekunnan säädöksiin, toimii arvolausetoimikunnan sihteerinä sekä valvoo, että tiedekunnan säädöksiä noudatetaan koko tarkastusprosessin ajan. Tiedekunnan edustaja on arvolausetoimikunnan äänivaltainen jäsen.

Väitöstilaisuus ja sen kulku

Väitöskirjat tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja nyt käsillä oleva väitöstilaisuus toinen.

Väitöstilaisuuden aika ja paikka
Koska arvolause-ehdotuksessa tulee ottaa huomioon paitsi väitöskirjan tieteellinen arvo, myös väittelijän puolustautuminen, kaikkien arvolausetoimikunnan jäsenten on oltava läsnä väitöstilaisuudessa. Väittelijä ja arvolausetoimikunnan jäsenet sopivat väitöstilaisuuden ajankohdasta keskenään. Kustoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että väitöstilaisuuden aika sovitaan väittelijän ja arvolausetoimikunnan jäsenien (vastaväittäjä, kustos, tiedekunnan edustaja) kanssa mahdollisimman nopeasti väittelyluvan varmistuttua. Väittelysalin varaamisesta huolehtii väittelijä.

Väitöstilaisuuden kieli
Kustos määrää väitöstilaisuuden kielen kuultuaan sekä väittelijää että vastaväittäjää tai -väittäjiä ja tiedekunnan edustajaa. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla suomi tai ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on kirjoitettu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, mikäli väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.

Väitöstilaisuuden kulku ja kesto
Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla luennolla (lectio praecursoria), minkä jälkeen vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa. Kaikki se kritiikki, jota väitöskirjasta halutaan esittää, on tuotava esille väitöstilaisuudessa (ei vasta kirjallisissa lausunnoissa). Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen muut läsnäolijat voivat esittää omia huomautuksiaan. Humanistisessa tiedekunnassa ensimmäinen puheenvuoro vastaväittäjän jälkeen annetaan tiedekunnan edustajalle. Tämän jälkeen kustos voi jakaa muille ylimääräisille vastaväittäjille puheenvuoroja oman harkintansa mukaan. Väitöstilaisuus saa kestää yhteensä enintään kuusi tuntia. Yksityiskohtaisemmin väitöstilaisuuden kulusta voidaan sopia arvolausetoimikunnan kesken. Lisätietoa väitöstilaisuuden kulusta yliopiston verkkosivuilla >>

Väitöskirjan arvostelu

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys jonkin humanistisessa tiedekunnassa edustettuna olevan täysimittaisen oppiaineen alalta. Väitöskirja voi olla muodoltaan monografia tai artikkeliväitöskirja. Monografian enimmäislaajuudeksi suositellaan noin 250 liuskaa (noin 2000 merkkiä/sivu), pois luettuina liitteet. Artikkeliväitöskirja koostuu 3–5 samaan aihepiiriin kuuluvasta tieteellisestä artikkelista ja niistä laaditusta yhteenvedosta.

Arvostelukriteerit

Aihevalinta, tutkimusongelma, tehtävän rajaus ja tutkimuskysymykset: Aiheen tulisi olla informaatioarvoltaan merkittävä. Toisaalta tehtävä tulee rajata tarkoituksenmukaisesti; tiedekunta suosittelee monografian enimmäislaajuudeksi noin 250 liuskaa, pois luettuina liitteet.
Aiemman tutkimuksen huomioiminen: Tutkimuksen tulee olla mielekäs jatko aiempaan keskusteluun tai kokonaan uusi keskustelunavaus. Aiempi tutkimus on siis huomioitava, mutta sitä ei pidä toistaa sellaisenaan.
Käsitteellinen selkeys, määritelmät ja aiheen teoreettinen hallinta: Lukijalle ei saa jäädä epäselväksi, mistä tutkimuksessa on kyse.
Käytetyt menetelmät: Tutkijan on esiteltävä menetelmänsä ja perusteltava niiden käyttö.
Aineisto: Aineiston on oltava laadullisesti aiheen kannalta relevanttia ja määrällisesti riittävää.
Tulosten esittely ja johtopäätökset: Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Analyysin on oltava johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusavaukset ja tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys.
Muotoseikat: Esityksen on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Ajatus ei saa jäädä informaatiotulvan alle.
Kriittinen ote: Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen. Toisin sanoen, hyvä tutkimus on omaperäinen ja itsenäinen.

Arvosteluasteikko

Väitöskirjat arvostellaan asteikolla hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty. Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvolauseella hyväksytty. Poikkeustapauksessa, kun väitöskirja on kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen, sille voidaan antaa arvolause kiittäen hyväksytty.

Arvostelun edellyttämät asiakirjat

Arvostelulausunnot tulee kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Väitöskirjan tekijän ollessa ulkomaalainen suositellaan lausuntojen antamista englanniksi, mikäli mahdollista.

Arvolause-ehdotus
Arvolausetoimikunta laatii tiedekuntaneuvostolle arvolause-ehdotuksen, jossa se ehdottaa väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä ja arvolausetta. Arvolause-ehdotuksen tulee pohjautua arvolausetoimikunnan äänivaltaisten jäsenten neuvonpitoon. Arvolause-ehdotuksen suositeltava enimmäispituus on yksi sivu ja sen allekirjoittavat toimikunnan kaikki äänivaltaiset jäsenet.

Ehdotuksen ei tarvitse olla yksimielinen. Arvolausetoimikunnan ollessa erimielinen kukin äänivaltainen jäsen perustelee erikseen kirjallisesti oman näkemyksensä. Ehdotettaessa arvosanaa kiittäen hyväksytty arvolausetoimikunnan tulee aina liittää lausunnon oheen erillinen kirjallinen selvitys, jossa väitöskirjan ansiokkuus on perusteltu yllämainittujen väitöskirjojen arvostelukriteerien valossa jokaisen kriteerin osalta erikseen.

Tiedekunnan edustaja toimittaa arvolause-ehdotuksen tiedekunnan jatko-opintopalveluihin. Tiedekunnan edustajan tulee huolehtia siitä, että vain äänivaltaiset jäsenet osallistuvat arvolause-ehdotuksen laatimiseen. Tiedekunnan edustajan on syytä järjestää kokous esimerkiksi niin, että ensin käydään yleiskeskustelu kaikkien jäsenten kesken ja lopuksi keskustelu arvolause-ehdotuksesta vain äänivaltaisten jäsenten kesken.

Kustoksen tulee tuoda toimikunnan tietoon ohjaajien ja oppiaineen tiedossa olevat, mahdollisesti arvosteluun vaikuttavat seikat. Tämän vuoksi kustoksen tulee olla ennen väitöstilaisuutta yhteydessä mahdollisiin muihin ohjaajiin. Mikäli kustos ei itse ole ohjaaja, hän voi kutsua ohjaajan tai ohjaajat toimikunnan kuultaviksi. Kuultaviksi pyydetyt eivät ole toimikunnan jäseniä eivätkä osallistu arvolause-ehdotuksen laatimiseen.

Vastaväittäjän lausunto
Vastaväittäjä antaa tiedekunnalle kirjallisen lausunnon väitöstutkimuksesta (suositeltava pituus 2–5 sivua) ja toimittaa sen tiedekunnan kansliaan. Oikeusturvasyistä vastaväittäjä ei saa esittää lausunnossaan uutta kritiikkiä vaan ainoastaan sellaista, johon väittelijällä on ollut tilaisuus vastata väitöstilaisuudessa. Lausunnon määräaika on kuukausi väitöstilaisuudesta, mutta on suureksi avuksi, mikäli vastaväittäjä voi toimittaa lausuntonsa nopeammin. Näin asia voidaan ottaa ensi tilassa tiedekuntaneuvoston esityslistalle, ja väittelijä saa tutkintotodistuksensa mahdollisimman pian. Käsittelyn jouduttamiseksi asiakirjat voi toimittaa sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen hum-postgrad@helsinki.fi.

Alkuperäinen allekirjoitettu lausunto toimitetaan tiedekuntaneuvoston pöytäkirjan liitteeksi osoitteeseen:

Jatko-opintopalvelut
Humanistinen tiedekunta
PL 24
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Kustoksen raportti väitöstilaisuudesta
Kustoksen tulee antaa tiedekuntaneuvostolle väitöstilaisuudesta allekirjoitettu kirjallinen lausunto (kustoksen raportti), josta käyvät ilmi ainakin väitöspäivä ja paikka, tilaisuuden kesto (kellonajat ja mahdollinen tauko), arvio yleisömäärästä sekä lyhyt kuvaus vastaväittäjän tai -väittäjien esiintymisestä ja väittelijän puolustautumisesta. Mikäli ylimääräisiä vastaväittäjiä esiintyy, ts. tiedekunnan edustaja tai muut läsnäolijat käyttävät puheenvuoroja virallisen vastaväittäjän jälkeen, heidät tulee mainita nimeltä, jos mahdollista. Raportti toimitetaan tiedekunnan jatko-opintopalveluihin.

Väitöskirjan arvostelu tiedekuntaneuvostossa

Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvostelusta, kun arvolause-ehdotus, vastaväittäjän lausunto ja kustoksen raportti on toimitettu tiedekunnan jatko-opintopalveluihin. Väittelijällä on vastineoikeus kaikkiin em. asiakirjoihin. Mahdollinen vastine jaetaan tiedekuntaneuvostolle yhdessä arvolausetoimikunnan asiakirjojen kanssa. Asiakirjat liitetään tiedekuntaneuvoston pöytäkirjaan, ja ne ovat sen jälkeen julkisia. Opiskelija, joka on tyytymätön tiedekuntaneuvoston päätökseen, voi hakea siihen oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta.

Palkkiot

Vastaväittäjälle maksetaan 480 € suuruinen palkkio (veronalaista tuloa) väitöstilaisuudessa esiintymisestä ja kirjallisesta lausunnosta. Vastaväittäjiä pyydetään täyttämään oheinen palkkiolomake ja toimittamaan se tiedekunnan jatko-opintopalveluihin väitöstilaisuuden jälkeen yhdessä lausunnon kanssa.

Tiedekunnan edustajalle maksetaan 250 € suuruinen palkkio. Tiedekunnan edustajia pyydetään täyttämään oheinen palkkiolomake ja palauttamaan se tiedekunnan jatko-opintopalveluihin väitöstilaisuuden jälkeen. Palkkio maksetaan, kunhan kaikki väitöstä koskevat arvolausetoimikunnan asiakirjat ovat saapuneet perille.

vastaväittäjän matka- ja muut kulut

Vastaväittäjälle korvataan matkat sekä enintään kahden (Euroopan sisältä tulevat) tai kolmen (Euroopan ulkopuolelta tulevat) yön yöpyminen. Erillistä päivärahaa ei makseta.

Matka- ja majoitusvarauksista huolehtii tiedekunnan matkayhdyshenkilö Tarja Vuorimaa (tarja.vuorimaa@helsinki.fi). Vastaväittäjiä pyydetään olemaan yhteydessä matkayhdyshenkilöön hyvissä ajoin ennen suunniteltua matkaa, ja ilmoittamaan toivotut matkapäivät ja muut varauksia varten tarvittavat tiedot. Vastaväittäjä voi myös halutessaan varata matkat ja/tai majoituksen itse, jolloin tiedekunta korvaa kohtuulliset matkakustannukset kuitteja vastaan.

Matkan jälkeen vastaväittäjiä pyydetään toimittamaan tiedekuntaan täytettynä oheinen matkalaskulomake, ulkomaanmatkojen osalta payments abroad-lomake sekä matkaan liittyvät kuitit yhtenä pdf-tiedostona. Tiedostot toimitetaan matkayhdyshenkilö Tarja Vuorimaalle (ks. sähköpostiosoite yllä). Jos lento- ja majoitusvaraukset on tehty tiedekunnan toimesta eikä muita matkakuluja ole, matkalaskua ei tarvitse tehdä.

Tiedekunta korvaa lisäksi tarvittaessa lounaan kustokselle, vastaväittäjälle ja tiedekunnan edustajalle (enintään 20€ henkilö) sekä illallisen kustokselle ja vastaväittäjälle (enintään 80€ henkilö).

Ohjeita lisensiaatintutkimuksen tarkastajalle

Lisensiaatintutkimuksen määritelmä

Lisensiaatintutkimus on opinnäyte, jolla jatko-opiskelijan tulee osoittaa kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Työn on oltava joko monografia- tai artikkelimuotoinen. Pro gradu- tai muuta perustutkintoon kuuluvaa tutkielmaa ei sellaisenaan voida hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi tai sen osaksi.

Artikkelimuotoiseen lisensiaatintutkimukseen kuuluu useita (2-3) samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Lausunnon sisältö

Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto (2–4 sivua). Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty - hyväksytty - hylätty.

Lausunnon antaminen

Tarkastajan tulee antaa lausuntonsa suoraan tiedekunnalle, joka hänet on nimennyt tehtävään. Tarkastajan ei tule toimittaa lausuntoa opiskelijalle, ohjaajalle tai laitokselle, eikä tarkastusprosessin kestäessä neuvotella näiden kanssa lausunnon sisällöstä tai muista tarkastettavaan lisensiaatintutkimukseen liittyvistä seikoista. Tarkastajan ei tule antaa opiskelijalle ohjausta eikä ottaa vastaan työn korjattuja versioita tai muuta työhön liittyvää aineistoa muualta kuin tiedekunnalta. Tarkastaja voi kuitenkin osallistua laitoksen mahdollisesti järjestämään lisensiaattiseminaariin ennen lausuntonsa kirjoittamista. Tiedekunta on antanut suosituksen, että lisensiaatintyön tarkastukseen kuuluisi käsittely seminaarissa, jossa tiedekuntaneuvoston määräämät tarkastajat ovat läsnä, mutta käytännöt vaihtelevat laitoksittain.

Hyväksyminen

Lisensiaatintutkimuksen arvostelee tiedekuntaneuvosto. Lausunnot liitetään tiedekuntaneuvoston esityslistaan ja pöytäkirjaan ja ovat sen jälkeen julkisia asiakirjoja. Tekijän laatima tiivistelmä jaetaan tiedekuntaneuvostolle lausuntojen mukana. Tiedekunnan jatko-opintopalvelut toimittaa lausunnoista kopiot opiskelijalle, ohjaajalle ja ao. laitoksen johtajalle. Opiskelijalla on oikeus antaa lausunnoista vastine ennen päätöstä. Opiskelija voi myös pyytää tarkastuksen keskeyttämistä ennen arvostelua. Tällöin hän voi korjata työtään ja jättää sen uudelleen tarkastukseen. Tiedekuntaneuvosto nimeää tällöin uudelleen työlle tarkastajat (samat tai eri tarkastajat harkintansa mukaan).

Palkkion maksaminen

Tehtävästä maksetaan 150 € palkkio. Tarkastajaa pyydetään antamaan henkilö- ja tilitietonsa oheisella palkkiolomakkeella. Tiedekunnan omille professoreille ja yliopistonlehtoreille ei makseta palkkiota. Mikäli omia professoreita tai yliopistonlehtoreita poikkeuksellisesti nimetään lisensiaatintutkimuksen tarkastajiksi, ao. laitos tai laitokset sopivat työpanoksen korvaamisesta tai sisällyttämisestä kokonaistyöaikaan.

Cotutelle-väitökset

Humanistisessa tiedekunnassa väittelee vuosittain muutamia opiskelijoita, joiden tutkintoon sisältyvistä opinnoista ja väitöskirjaohjauksesta on tehty sopimus yhteisohjausjärjestelyistä (cotutelle) jonkin ulkomaisen yliopiston kanssa. Cotutelle-sopimuksen tehneille opiskelijoille myönnetään kahden yliopiston tutkinto ja annetaan tutkintotodistus molemmista yliopistoista. Väitökset arvostellaan Helsingin yliopiston osalta samoja ohjeita noudattaen kuin väitökset yleensä. Väitöstilaisuuksissa on kuitenkin aina läsnä myös partneriyliopiston arvosanalautakunta, joka arvostelee väitöksen partneriyliopiston käytäntöjä noudattaen. Usein partneriyliopiston arvosanalautakuntaan kutsutaan jäseniä myös Helsingin yliopistosta. Jos väitöstilaisuus on ulkomailla, tiedekunta huolehtii vastaväittäjän lisäksi myös kustoksen ja tiedekunnan edustajan matkakustannuksista.