Kielipankissa: Tuisku Vilenius

Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Tuisku Vilenius kertoo gradustaan, jossa hän tutki laajan tekstikorpuksen avulla, millaisia kulttuurisia stereotypioita ilmeni alkuperäiskansaan liittyvissä internetkeskusteluissa.

Kuka olet?

Olen Tuisku Vilenius ja valmistuin viime kesänä kielitieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Sivuaineena opiskelin saamentutkimusta ja alkuperäiskansatutkimusta. Kielitasolla olen erityisen kiinnostunut saamen kielistä, mayakielistä ja nahuatlista. Tällä hetkellä työskentelen suomen kielen opettajana maahanmuuttajille ja suunnittelen jatko-opintojani.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Maisterintutkielmani tavoitteena oli selvittää, millä tavalla tavalliset suomalaiset suhtautuvat saamelaisiin ja saamelaisuuteen. Koska graduni kirjoitusprosessin alkuvaiheessa saamenopintoni olivat vasta aluillaan, päätin lähestyä aihetta suomenkielisen aineiston kautta. Tutkin, mitä adjektiiveja suomalaiset internetkeskustelijat käyttävät viitatessaan saamelaisiin, ja mitkä laajemmat diskurssit tai stereotyypit vaikuttavat keskustelijoiden valitsemiin adjektiiveihin. Samalla tutkimukseni on myös diakroninen katsaus suomalaiseen saamelaiskeskusteluun viime vuosikymmenillä.

Mielenkiintoista oli, että vaikka saamelaisiin liittyvän keskustelun määrä tarkastelemallani ajanjaksolla (2001–2017) kasvoi merkittävästi, saamelaisiin kohdistuvat viittaukset muuttuivat vain vähän. Koko tarkasteltuna ajanjaksona keskustelua hallitsi stereotyyppinen näkökulma, jossa saamelaiset miellettiin perinteikkääksi ja jopa muinaiseksi kansaksi. Tätä selittänee se, että keskivertosuomalaisella on vain vähän arkipäivän kontakteja saamelaisiin. Toisaalta suuri osa keskustelusta keskittyi määrittelemään, kuka ja millainen oikeastaan on aito saamelainen, mikä kertoo valtaväestön tarpeesta hallita ja määritellä alkuperäiskansaa.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Käytin tutkimukseni aineistona Kielipankin -työkalussa käytettävissä olevaa , joka sisälsi Suomi24-keskustelupalstalla käydyt keskustelut vuosilta 2001-2017. Valitsin tämän aineiston, koska se tarjosi hyvin laajan näkemyksen suomalaisen internetkeskustelun historiaan. Internetkeskusteluaineisto ilmentää myös todennäköisesti paremmin tavallisen suomalaisen näkemyksiä kuin esimerkiksi sanomalehtien artikkelit, joiden pohjalta saamelaiskeskustelua oli tutkittu aiemmin. Laajan aineiston lisäksi minua ilahduttivat erilaiset lisäominaisuudet, joita Korpissa oli käytettävissä. Sen lisäksi, että pystyin helposti hakemaan hakutyökalulla saamelaisiin viittaavia adjektiiveja, hyödynsin myös tunnistetietoja, jotka kertoivat esimerkiksi milloin ja millä keskustelupalstalla viesti oli lähetetty. Näiden perusteella pystyin hahmottamaan paremmin, mihin aiheeseen saamelaiskeskustelut liittyivät.

Kielipankkiin liittyviä julkaisuja

Vilenius, Tuisku 2021. . Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

Artikkeliin liittyviä opintokokonaisuuksia ja tieteenaloja Helsingin yliopistolla

 eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa .