Eläinlääketieteellisten biotieteiden tutkimus

Eläinlääketieteellisten biotieteiden tutkimuksen erikoisaloja ovat naudan immuunijärjestelmän kehitys, aivojen ja hermoston kehitysfysiologia, elimistön vasteet ja isäntä-mikrobivuorovaikutus, G-proteiinivälitteinen solusignalointi, koirien geneettiset sairaudet, zoonoottiset infektiotaudit sekä eläinpatologia ja parasitologia. Osastolla tehtävä tutkimus on monialaista ja poikkitieteellistä.

Tutkijoiden palveluna on osastolla käytettävissä laitteistot:

Eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia tarjoaa myös diagnostisia palveluja.

Tutkimme kolmiulotteisten anatomisten rakenteiden kehityksen säätelyä, naudan immuunijärjestelmän kehitystä ja vuorovaikutuksia varhaisen mikrobiston kanssa sekä naudan utaretulehduksen isäntä-mikrobi-vuorovaikutuksia. Olemme tutkineet myös verenkierrossa kulkevien kantasolujen erilaistumiskykyä ja sukurauhasten erilaistumista käyttäen luonnostaan kimeerisiä freemartin-kaksosvasikoita, sekä punasolujen erilaistumisen epigeneettistä säätelyä.

Yksi päätutkimuskohde on G-proteiineihin kytkeytyvät reseptorit (GPCR) ja näiden reittien interaktio muiden solunsisäisten signaalikaskadien kanssa. Tutkimus painottuu uusiin peptidivälittäjiin/hormoneihin, oreksiineihin, ja niiden reseptoreihin, oreksiinireseptoreihin, joilla on hyvin keskeinen rooli erityisesti uni/valvetilan ja ruokahalun/aineenvaihdunnan säätelyssä, ja joiden viestintä on hyvin monipuolista.

Fysiologian oppiaineen päätutkimusprojektissa tutkitaan hermoston synaptisen viestinsiirron mekanismeja. Päähuomio on niissä mekanismeissa, jotka ohjaavat hermosoluyhteyksien ja aivojen toiminnallisten hermoverkkojen rakentumista kehityksen aikana. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat toonisesti aktiiviset kainaattityypin (KAR) glutamaattireseptorit, joiden toiminnalla näyttäisi olevan keskeinen merkitys hermoston kehitykselle.

Tutkimusta tehdään solu- ja molekyylitasolta aina hermoverkkoihin ja käyttäytyvään eläimeen saakka. Tutkimukselle onkin luonteenomaista vahva integratiivinen ote. Aikuisella eläimellä ryhmän tutkimat mekanismit liittyvät mm. muistijälkien muodostumiseen, sekä patofysiologiasta puhuttaessa mm. epilepsioihin ja mahdollisesti kivun kroonistumiseen.  Lääkeainekehityksessä täysin uuden, hermosolukommunikaatiota keskeisellä tavalla säätelevän reseptorimekanismin löytäminen avaa mielenkiintoisia näkymiä entistä tarkempien ja tehokkaampien lääkeaineiden kehittelyyn.

Tutkimuksessa käytetään uusimpia sähköfysiologisia lähestymistapoja (patch-clamp, multieletrodimittaukset in vitro ja in vivo) yhdistettynä moderneihin molekyylibiologisiin ja geneettisiin menetelmiin.

Koirien perimän kartoituksen myötä on avautunut ainutlaatuisia mahdollisuuksia eri rotujen perinnöllisten sairauksien, rakenteen, värin, koon ja käyttäytymispiirteiden  selvittämiseen. Tavoitteenamme on tunnistaa geenivirheitä koirien erilaisiin perinnöllisiin sairauksiin ja ominaisuuksiin, kehittää geenitestejä jalostuksen apuvälineeksi ja soveltaa saatua tietoa ihmissairauksien selvittämiseen. Ihmisen ja koiran geenit ja sairaudet ovat pitkälti samat. Geenilöytö avaa useimmiten myös mahdollisuuksia tautimekanismien ymmärtämiseen ja se luo pohjaa diagnostiikan ja parempien hoitojen kehittämiseen.

Kissan perimän kartoituksen valmistuminen vuoden 2008 alussa on mahdollistanut kissan monipuolisen geneettisen tutkimisen: voimme tunnistaa kissasta sairauksille altistavia geenejä, tarkentaa tietämystä kesykissan alkuperästä ja eri kissarotujen historiasta sekä ymmärtää paremmin kissan eri ominaisuuksien geneettistä taustaa.

Tutkimus keskittyy bakteerien ja virusten molekyylibiologiaan ja epidemiologiaan eläimissä ja ihmisissä.

Professori Airi Palvan ryhmä tutkii suolistomikrobiston merkitystä ihmisten ja eläinten suolistoterveydelle ja erilaisissa suoliston tautitiloissa, maitohappobakteerien pintakerrosproteiineja bionanoteknologiaan pohjaavien limakalvorokotekantajien kehittämiseksi ja probioottisten Lactobacillus-kantojen isäntä-mikrobivuorovaikutussuhteita sekä kehittää molekyylibiologisia tunnistusmenetelmiä suolistoekosysteemin populaatiodynamiikan seuraamiseen

Professori Olli Vapalahden zoonoottisten virusten tutkimusryhmä tutkii zoonoottisten infektioiden molekyyliepidemiologiaa, tautiassosiaatioita, patogeneesiä, sekä kehittää diagnostiikkaa näille infektioille.

Vastuullisen tutkijan, epidemiologi Anna-Maija Virtalan tutkimus on keskittynyt riskitekijäanalyyseihin, rekisteritutkimuksiiin ja diagnostisten testien arvioimiseen.

 

Sari Tojkanderin vetämä ja Suomen Akatemian rahoittama tutkimusryhmä keskittyy selvittämään rintasyövän invasiivisuuteen vaikuttavia mekanismeja sekä strooman osuutta rintasyövän leviämisessä (Mechanosensitive actomyosin structures in normal epithelia and cancer progression).

Antti Sukura johtaa koiran maitorauhaskasvaimiin keskittyvää tutkimusta. 

Omien tutkimusprojektien lisäksi keskeisenä tehtävänä on patologian ja parasitologian tietämyksen tuomista yhteistyöprojekteihin.

Parasitologian oppiaineen ydintutkimusaluetta ovat ihmisillä ja eläimillä tautia aiheuttavat ns. zoonoottiset loiset. Tätä tutkimushaaraa johtaa professori Antti Sukura yhdessä yliopistonlehtori Anu Näreahon kanssa. Tutkimuksessa on keskitytty erityisesti elintarviketurvallisuuden kannalta tärkeisiin Trikinella-, Ekinokokki- ja Toksoplasma-loisiin. Tämän lisäksi yliopistonlehtori Anu Näreaho tutkii seura- ja harraste-eläinten loisia. Villieläinten, porojen ja kalojen loistutkimuksessa oppiaine on mukana yhteistyöprojekteissa Eviran kanssa.

Lämminveristen ravihevosten suolinkaistutkimus tohtorikoulutettava, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala