Yliopistossa luettavat tekstimäärät ovat huomattavasti suurempia kuin keskiasteella, esimerkiksi lukiossa. Kun lukiossa on joutunut kokeeseen lukemaan vaikkapa 50 sivua opettajan osoittamaa tekstiä, yliopiston usein kymmenkertaiset sivumäärät saattavat yllättää vaativuudellaan. Lukemastaan täytyy myös osata valikoida olennaisin. Millaista lukutaitoa siis yliopistossa tarvitaan?

Pirjo Linnakylän (1990) mukaan lukutaidon tasoja on kolme: peruslukutaito, toimiva lukutaito sekä reflektiivinen ja vapauttava lukutaito. Toimivalla lukutaidolla tarkoitetaan sitä, että lukeminen vaihtelee eri tekstilajien ja eri tilanteiden mukaan (on opiskeluun liittyvää, ammatillista, viihdyttävää, rituaalista ym. lukemista). Reflektiivisellä lukutaidolla tarkoitetaan kykyä käyttää tekstejä siten, että saa selville tekstin merkityksen, osaa arvioida sisältöä kriittisesti ja kykenee käyttämään hankkimaansa tietoa valikoiden ja joustavasti omien tavoitteidensa mukaisesti. Parhaillaan lukutaito voidaan nähdä yksilöä vapauttavana ja yhteiskuntaa kriittisesti arvioivana voimana, ihmisen oikeutena oppia hallitsemaan ympäröivää maailmaa erilaisten tekstien välityksellä.

Opiskelu yliopistossa ei siis ole vain suurien tietomäärien mahdollisimman tehokasta varastointia, vaan luetun erittelyä, arviointia ja vertailua. Tutkimusten mukaan (esim. Linnakylä 1990) suomalaisilla on hyvä peruslukutaito, mutta laajempien tekstikokonaisuuksien hallinta on vaikeampaa. Vaikeuksia suomalaisille on vanhastaan tuottanut useamman tekstikohdan vertailu ja yhdistäminen, ymmärtäminen ja erittely. Tutkimukset paljastavat, että suomalaisilla olisi paljon opittavaa omien johtopäätösten ja kannanottojen luomisessa, kysymysten ja vastaväitteiden esittämisessä, seuraamusten esittämisessä ja ongelmien asettamisessa.

Yliopistossa luettavia tekstejä tulee siis lähestyä aktiivisesti, kriittisesti ja keskustelevasti. Omia lukutapoja ja omaa suhdetta lukemiseen yleensä olisi hyvä pohtia opintoja aloittaessaan.

Pohdintatehtävä: Millainen minä olen lukijana?

Pohdi omia lukutapojasi. Voit miettiä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Miten suhtaudun lukemiseen yleisesti?
  • Kuinka paljon luen kaunokirjallisuutta?
  • Mikä on ensireaktioni, kun saan jonkun lukutehtävän (kiinnostunut, utelias, penseä, pelokas jne.)?
  • Onko lukemiseni nopeaa vai hidasta?
  • Mikä minulle tuottaa iloa lukemisessa?
  • Mikä minulle tuottaa vaikeuksia lukemisessa?

Keskustele lukutottumuksistasi jonkun kanssa.