Opiskelijoiden hyvinvointi

Opiskelijoiden hyvinvointia mitataan sekä valtakunnallisella tasolla että yliopistojen sisäisesti. Kiinnostus hyvinvoinnin mittaamiseen on lähtenyt siitä, kun on huomattu, että yhä useampi opiskelija kokee itsensä uupuneeksi. Mittaaminen on ollut paikallaan, sillä esimerkiksi Helsingin yliopistossa tehdyt kyselyt ovat osoittaneet, että opiskelijoiden hyvinvointi on laskussa.
Opiskelijoiden hyvinvoinnin monet kasvot

Mitkä kaikki tekijät ovat yhteydessä opiskelijoiden hyvinvointiin? Entä miten pystymme vaikuttamaan niihin sekä yksilötasolla että yliopiston yhteisöissä?

Hyvinvointi on laaja käsite, jolle on olemassa monia eri määritelmiä ja mittareita. Toiselle fyysinen hyvinvointi voi olla korkeammassa arvossa, kun taas toiselle psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi voivat olla tärkeämpiä tekijöitä. Totuus on se, että emme voi erotella näitä tekijöitä täysin toisistaan, kun tarkastelemme yksilöiden hyvinvointia, olemmehan ihmisinä psykofyysisiä kokonaisuuksia. Se, että voimme fyysisesti hyvin, vaikuttaa psyykkisen ulottuvuuteen ja toisin päin.

Yksilötasolla opiskelijan on tärkeää pitää huolta esimerkiksi riittävästä levosta enkä voi elintarvike- ja ravitsemustieteilijänä korostaa ravinnon merkitystä tarpeeksi. Unessa lataamme akkuja uuden oppimista varten, ja monipuolisella ravinnolla turvaamme riittävän energiansaannin, joka auttaa aivojamme keskittymistä vaativissa tehtävissä. Puhumattakaan siitä, että monipuolinen, tasapainoinen ja joustava ruokavalio tuottaa meille hyvää oloa ja näin ollen tukee fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psyykkistä hyvinvointiamme.

Näistä pilareista on tärkeää pitää huolta, mutta on myös tärkeää huolehtia siitä, ettei hyvinvoinnista tule suorittamista. Erityisesti he, jotka ovat tottuneet tavoittelemaan täydellisyyttä, voivat helposti ajautua suorittamaan esimerkiksi optimaalista unta tai täydellisen terveellistä ruokavaliota. Opiskelija on jo muutenkin suorittamiskeskeisessä ympäristössä, ja jos sen lisäksi alkaa optimoida kaikkia hyvinvoinnin osa-alueita, palaa lopulta puhki monella eri tasolla. Joustava suhtautuminen on avain moneen asiaan, jotta yksilö voi kokonaisvaltaisesti hyvin. Aina ei tarvitse nukkua täydellisesti, tehdä hikitreeniä jo muuten kuormittavan päivän päälle tai syödä pelkkää salaattia, jos mieli halajaa pizzaa. Sattumat kuuluvat elämään ja niin myös hyvinvointiin.

Opiskelijoiden hyvinvoinnista puhuttaessa yksilötason lisäksi on tärkeää tarkastella hyvinvoinnin sosiaalista ulottuvuutta. Yhä useampi opiskelija kokee, ettei voi psyykkisesti hyvin, ja tämä näkyy esimerkiksi uupumisen lisääntymisenä. Uupuminen on opiskelijan elämässä havaittavissa esimerkiksi opiskelumotivaation hiipumisena, ja tämä voi johtaa opintojen viivästymiseen tai pahimmassa tapauksessa jopa opintojen keskeyttämiseen. Tähän ongelmaan ovat erityisesti korkeakoulujen korkeat tahot heränneet, sillä heille tärkeää olisi tietenkin, että opiskelijat valmistuisivat ja pääsisivät sen myötä rakentamaan uraansa opintojen jälkeen.

Opiskelijoiden hyvinvointia ei tue se, että meitä hoputetaan valmistumaan tavoiteajassa hampaat irvessä. Kuten yllä mainitsin, hyvinvointiin voimme vaikuttaa me opiskelijat itse, mutta tärkeä rooli on myös meitä ympäröivillä ihmisillä ja yhteisöillä: muilla opiskelijoilla, yliopiston henkilökunnalla ja ainejärjestöillä. Ne mahdollistavat sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämisen ja allekirjoittaneen mielestä mahdollisuus tähän on se perusta, minkä päälle muita hyvinvoinnin pilareita voidaan lähteä rakentamaan. Tähän voi riittää niinkin yksinkertainen fraasi kuin ”Mitä kuuluu?”.On tärkeää, että kohtaamme toisemme yksilöinä ja että tunnemme tulevamme kuulluiksi.

Loppuun haluan sanoa sinulle, nykyinen tai tuleva opiskelija, pidä huolta itsestäsi ja ihmisistä ympärilläsi. Loppuun suoritettu tutkinto ei tuo sinulle hyvää oloa, jos sen lopputulemana hyvinvointisi on vaakalaudalla ja koet itsesi uupuneeksi. Pidä huolta myös opiskelijan hyvinvoinnin sosiaalisesta aspektista: kysy kaveria yhdessä kirjastoon, ota yhteyttä professoriin, kun et ymmärrä jotain ja lähde mukaan ainejärjestötoimintaan, vannon ettet kadu! Muista myös, että jos koet tarvitsevasi apua, on enemmän kuin tärkeää hakea sitä ja antaa itsellesi aikaa, kun sitä tarvitset. Hyvinvoiva mieli ja keho ovat jokaisen opiskelijan tärkeimpiä työkaluja.

Salla Kinnunen

Henkilöesittely: Hei! Olen Salla Kinnunen, neljännen vuoden elintarvike- ja ravitsemustieteilijä sekä ainejärjestöaktiivi Viikistä. Olen sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti ollut jo pitkään kiinnostunut hyvinvoinnin ja terveyden eri osa-alueista. Ravitsemustieteilijänä minua kiinnostaa, miten ruoka vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiimme.  Ainejärjestöaktiivina olen huomannut, kuinka tärkeää sosiaalisuus on opiskelijoiden hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta.