Yliopistomatrikkelit

Helsingin yliopiston eri tiedekuntien opiskelijamatrikkelit on digitoitu mikrofilmikorteilta. Niiden lisäksi mukana on kaksi muuta matrikkelia eli fyysis-matemaattisen ja historiallis-kielitieteellisen osastojen tutkintoluettelot. Joidenkin matrikkelien yhteyteen on lisätty hakuohje auttamaan etsityn tiedon nopeampaa löytymistä, koska varsinaista hakua ei käsin kirjoitetuista matrikkeleista voi tehdä. Matrikkeleiden tiedot kattavat 1800-luvulla opiskelleiden tiedot. Matikkelit löytyvät täältä.

Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917 sisältää tiedot hiukan alle 1000 henkilöstä. Matrikkelin henkilötiedot on koottu lähinnä J.J. Tengströmin Chronologiska förteckningar och anteckningar öfver Finska universitetets fordna procancellerer samt öfver faculteternas medlemmar och adjuncter, från universitetets stiftelse inemot dess andra sekularår, Robert A. Renvallin Biografiska anteckningar öfver det Finska universitetets lärare, emberts- och tjenstemän- , Tor Carpelanin ja L.O.Th.Tudeerin Helsingfors universitet. Lärare och tjänstemän från år 1828-  ja Solmu Solan ja L.O.Th.Tudeerin Lärare och tjänstemän från år 1828. Supplement till slutet av år 1938-matrikkeleista käyttämällä tarpeen vaatiessa apuna myös muita matrikkeleita ja henkilöhistoriallisia tietolähteitä.

 

Helsingin yliopiston sankarivainajamatrikkelin, vuonna 1993 julkaistun kirjana alkuperäisversion, kokosi maisteri Ilmi Havu. Vuonna 2004 kyseisen kirja-aineiston muokkasi verkkojulkaisuksi arkistonhoitaja Veli-Matti Autio.

Matrikkeli sisältää henkilötietoja 1435:stä sodissa 1939-1945 kuolleesta, elämänsä jossakin
vaiheessa Helsingin yliopiston kirjoissa (päämatrikkelissa) olleesta opiskelijasta ja opettajasta
sekä yliopiston farmaseuttisessa laitoksessa opiskelleesta. Talvisodan uhreja on matrikkelissa noin 520 ja jatkosodassa kuolleita runsaat 900. Saksalaisia vastaan käydyssä sodassa kaatui kymmenen, heistä yksi Suursaaren valtauksessa syyskuussa 1944, muut Lapin rintamalla. Saksan itärintamalla taistelleeseen SS-pataljoonaan kuuluneista neljä kaatui Kaukasuksella, pari myöhemmin omalla itärintamalla. Kaatuneita naisia, pääasiassa lottia on matrikkelissa kymmenen. Useiden kaatuneiden kohdalla on myös mainintoja sodissa menehtyneistä lähisukulaisista.

Tämän matrikkelin henkilöistä noin 1250 on sellaisia, jotka ovat kaatuneet tai kadonneet taistelutilanteessa tai viimeistään menehtyneet muutaman tunnin kuluttua sidontapaikalla tai kenttäsairaalassa. Lähes  parisataa on niitä, jotka ovat haavoittuneina tai sairastuneina eläneet pidempään muutamista päivistä kuukausiin, ehkäpä vuosiakin, kuolleet erilaisten tapaturmien seurauksena tai siviiliuhreina pommituksissa. Joukossa on myös sotilaslääkäreitä, joille sodasta aiheutunut ylirasitus on luodin tai sirpaleen sijasta käynyt kohtalokkaaksi ja joita hyvin perustein voi pitää ”kaatuneina.

Talvi- ja jatkosodassa kaatui yhteensä hieman yli 5000 upseeria, joista Helsingin yliopiston opiskelijoita oli lähes neljännes. Ylin akateeminen oppineisto antoi siis pääasiassa reserviläisistä koostuvan rintamapäällystön (komppanianpäälliköt, joukkueenjohtajat ym. vastaavat) tehtävissä ankaran veron isänmaalle, vaikka 1930-luvun ”ylioppilastulvan” takia yhä suurempi osa ylioppilaista olikin jäänyt korkeakoulujen ulkopuolelle ja vaikka upseerien tarve sota-aikana ylisuurilla kursseilla pakotti kouluttamaan päällystöä entistä enemmän ei-ylioppilaista.
Alipäällystön ja miehistön kaatumisluvuissa Helsingin yliopiston opiskelijain osuus oli häviävän pieni. Todettakoon vielä, että ylivoimainen enemmistö kaatuneista palveli maavoimissa. Ilma- ja merivoimien osuus kaatuneista jäi noin kolmeenkymmeneen.