Opettajien akatemian jäsenet, palkitsemisvuosi 2013

aksela_maija_2904-13.jpg

Professori Maija Aksela on toiminut pitkään ja ansioituneesti kemian laitoksen ja erityisesti opettajankoulutuksen opettajana, tutkijana ja tutkimusjohtajana. Hän on ollut perustamassa Valtakunnallista LUMA-keskusta ja johtanut sen käytännön toimintaa alusta asti.

Aksela on erittäin monipuolinen ja asiantunteva opettaja, ohjaaja sekä opetuksen kehittäjä, joka julkaisee ja toimii myös kansainvälisellä tasolla. Akselalla on massiivisia opetuksen kehittämishankkeita mm. LUMA ja Gadolin sekä kauttaaltaan moniulotteista, tutkimuspohjaista kehittämistoimintaa. Hänellä on laaja pedagoginen koulutus ja hän on tehokas organisaattori ja opetustoiminnan johtaja. Aksela julkaisee ahkerasti opetukseen liittyviä tekstejä ja oppikirjoja. Hän tekee laajasti hienoa yhteistyötä ja noudattaa niissä johdonmukaisesti yhdessä oppimisen periaatteita. Maija Aksela noudattaa opetuksessaan nk. sydän -filosofiaa. Opiskelija on hänellä opetuksen sydämessä. Hänen mottonsa kaikessa toiminnassa on "Joka hetki voi oppia, myös lapselta!" ja "Yhdessä olemme enemmän!".

Maija Akselan tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

aunio_lotta_2904-13.jpg

Yliopistonlehtori Lotta Aunio on omaääninen, aktiivinen ja innostava opettaja, joka on alansa, bantukielten ja Afrikan tutkimuksen vankka asiantuntija sekä oman oppialansa innovatiivinen ja yhteisöllinen opetuksen kehittäjä. Aunion käsitys kielten oppimisesta on moderni, opiskelijalähtöinen ja erilaisia oppijoita huomioon ottava. Hän korostaa opetuksessaan mm. sitä, että jokainen kielenoppija itse suunnittelee, miten oppii kieltä. Päämääränä opetuksessa on käytännön kielitaito, jota opiskelijoiden kanssa yhdessä kehitetään erilaisin virikkein ja oppimismenetelmin. Opiskelijoidensa mukaan Aunio käyttää hyvin monipuolisia oppimateriaaleja ja virikkeitä sekä antaa jatkuvasti rakentavaa palautetta opiskelijoille. Opiskelijat ilmoittavat, että Aunion kurssilla he todella oppivat swahilin kieltä ja yltävät erinomaisiin suorituksiin.

Aunio on kehittänyt omaa osaamistaan myös yliopistopedagogisen koulutuksen avulla ja hän soveltaa pedagogista tutkimustietoa konkreettisesti käytännön opetustyössään. Aunio on kirjoittanut omalta alaltaan monia oppikirjoja, mm. swahilin kielen perusoppikirjan suomeksi. Lotta Aunio toteuttaa yhteisöllisyyttä monipuolisesti, edistää yhteisöllisyyttä omassa yksikössään sekä tekee yhteistyötä eri oppialojen välillä.

Lotta Aunion tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

brunila_kristiina_2904-13.jpg

Kristiina Brunila is a Postdoctoral Researcher of Educational Sciences, specialized in Education and Social sciences. Considering the rather early stage of her career (PhD 2009, docent 2012), Kristiina Brunila's merits are extensive. She has received two academic educator awards, she has been active in fund-raising for teaching-related research projects, being successful with both national and EU-based funding bodies. She has been a visiting scholar in three different countries and supervised or is supervising several doctoral and master's theses. She is/has been also an active actor in many academic organizations or meetings, and her recent education-related publishing activity is excellent. Taken together, she is an energetic and highly productive teacher and researcher.

Brunila combines student feedback and research as a basis of development and creating a supportive atmosphere for learning. Her ideas about concepts such as decentring the classroom and the relationship between knowledge and power are fresh and inspiring. To this end, she emphasizes and uses discussions extensively in her teaching, and furthermore, she puts effort on diluting the distance between students and the teacher. She guides her students to self-awareness and critical thinking. Brunila uses all kinds of teaching materials in her own teaching, including not only web-based materials and platforms and written study materials but also a range of materials from political documents to magazines, tv, etc. Considering participation in collaborative development of teaching, Brunila has not only been active in existing networks and in opening discussions, but she is one of the two coordinators of "Rhizome", a newly established research network with participants from UH and other universities.

Kristiina Brunilan tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

barlund_johan_3108-12.jpg

Johan Bärlund on pohjoismaisen oikeuden professori. Hänen uransa oikeustieteen alan opettajana ja tutkijana on pitkä ja monipuolinen. Runsaan kymmenen viime vuoden aikana hän on suorittanut pedagogisia opintoja ja tehnyt pedagogista tutkimusta, miltä pohjalta hän on kehittänyt omaa opetustaitoaan. Bärlund on ollut aloitteellinen uusien opetusmenetelmien käytössä ja antanut huomattavan panoksen oikeustieteellisen tiedekunnan yhteiseen opetukseen. Hänen aktiivinen toimintansa hyvien opetuskäytäntöjen edistämiseksi ei ole näin ollen hyödyttänyt vain hänen omaa opetustaan, vaan myös koko tiedekuntaa.

Bärlund korostaa, että suomenkielisetkin opiskelijat voivat osallistua niin hänen omaan opetukseensa kuin tiedekunnan muuhun ruotsinkieliseen opetukseen. Osoituksena Bärlundin arvostuksesta myös suomenkielisten opiskelijoiden joukossa heidän ainejärjestönsä Pykälä ry valitsi Bärlundin vuoden 2006 opettajaksi oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Viime vuosina Bärlund on osallistunut aktiivisesti kaksikielisten tenttien kehittämiseen sekä tiedekunnassa että yliopistossa. Hän on ollut myös mukana kehittämässä perinteisessä oppikirjamuodossa olevaa oppimateriaalia, jota käytetään kurssikirjallisuutena myös muissa oppilaitoksissa. Lisäksi hän on käyttänyt verkkopohjaisia ratkaisuja opetuksessaan jo yli vuosikymmenen ajan. Hän käyttää verkkoympäristöä kurssirunkojen, kotitehtävien ja opetusta koskevien tietojen jakamiseen sekä palautteen keräämiseen. Bärlund on ollut opetuksen kehittämisen edelläkävijä oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Merkittävä osa tiedekunnan opetusta koskevista uudistuksista onkin tehty hänen aloitteestaan.

Johan Bärlundin tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

galambosi-szabolcs_1706-13.jpg

Szabolcs Galambosi toimii fysiikan laitoksella yliopistonlehtorina. Hän on merkittävästi uudistanut fysiikan laitoksen perusopetusta kehittäen sitä opiskelijalähtöisempään suuntaan. Hän nojautuu opetuksen uudistamisessa systemaattisesti oppimistuloksiin ja opiskelijapalautteisiin. Hän on kehittänyt erilaisia opiskelijapalautteen keräämisen tapoja ja analysoi palautteita mm. erilaisten aikasarjojen avulla.

Galambosi kehittää opetuksen innovaatioita tutkimuslähtöisesti kuten ongelmalähtöistä opetusta, erilaisten opetusmuotojen yhdistämistä, opetusteknologian käyttöä ja uusia arviointikäytänteitä. Hänen saamansa kurssipalaute on poikkeuksetta erinomaista. Oman opetuksen analysoimisessa hän käyttää mm. videointeja. Hän on julkaissut opetuksen innovaatioitaan sekä esitellyt niitä erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa. Galambosi tekee yhteistyötä opetuksen kehittämisessä oman laitoksen sisällä sekä tiedekunnassa. Tunnustukseksi opetusansioistaan hänelle on myönnetty mm. ylioppilaskunnan hyvän opettajan palkinto.

Szabolcs Galambosin tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

hallamaa_jaana_0510-12_01.jpg

Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaalla on pitkä kokemus systemaattisen teologian laitoksen tutkijana, opettajana ja johtajana. Hänet on useasti palkittu ansioistaan opettajana ja oppimateriaalien tuottajana, mm. yliopiston hyvän opettajan palkinnolla. Lisäksi hänellä on ollut ja on lukuisia luottamustehtäviä erilaisissa kansallisissa eettistä toimintaa pohtivissa neuvottelukunnissa.

Hallamaalla on vankka ja laaja opetus- ja ohjauskokemus sekä opetuksen kehittämisen tausta. Hän on kehittänyt opetustaan systemaattisesti ja innovatiivisesti. Hänen opetuksessaan ja opetusfilosofiassaan korostuu molemminpuolinen ja vastavuoroinen oppiminen sekä kehittyminen opiskelijoiden kanssa. Hallamaa näkeekin opiskelijat resurssina ja voimavarana. Hän kokeilee tavoitteellisesti uusia opetusmenetelmiä opetuksessaan, kerää palautetta opiskelijoilta sekä arvioi ja kehittää opetusta yhdessä opiskelijoidensa kanssa. Hallamaan oppimateriaalin käyttö ja tuotto on monipuolista ja opiskelijoiden oppimista edistävää. Hän osallistuu laajasti opetuksen kehittämiseen omassa yhteisössä, koko tiedekunnassa ja yliopistossa.

Jaana Hallamaan tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

hervonen_heikki_2904-13.jpg

Yliopistonlehtori Heikki Hervonen on ollut tärkeässä asemassa lääketieteellisen tiedekunnan opetuksen suunnittelussa, tutkintouudistuksissa, opetusmenetelmien uudistuksessa ja opetuksen laadun kehittämisessä. Suuri muutos tiedekunnassa oli PBL -menetelmän (Problem Based Learning, ongelmalähtöinen oppiminen) käyttöönotto, missä Hervonen on ollut mukana kehittäjänä alusta asti. Hän on osallistunut lääketieteen opetuksen kehittämiseen myös useissa kansallisissa toimikunnissa. Tunnustukseksi opetusansioistaan hänelle on myönnetty mm. yliopiston hyvän opettajan Eino Kaila -palkinto sekä lääketieteellisen alan opetuksen palkintoja.

Yhteisöllisen opetuksen kehittämisen lisäksi Hervonen on kehittänyt jatkuvasti omaa opetusosaamistaan (koulutukset, systemaattinen palautteen keruu, seminaareihin osallistuminen, opetusinnovaatiot) sekä tuottanut PBL oppimateriaalia, joita hän myös jakaa muiden opettajien kanssa. Hervonen on kiinnostunut tutkimuksellisesta opetuksen kehittämisestä ja hänellä on runsaasti alan artikkeleita opetuksen kehittämisestä.

Heikki Hervosen tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

jyrhama_riitta_2303-11.jpg

Yliopistonlehtori Riitta Jyrhämä on innostava ja läsnäoleva opettaja, jolla on pitkä ja menestyksekäs ura opettajankouluttajana Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut aktiivisesti useassa roolissa, kuten opettajankoulutuslaitoksen varajohtajana, tutkijana ja ainedidaktiikan lehtorina. Jyrhämällä on runsaasti kokemusta ja perehtyneisyyttä kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiin varhaiskasvatuksesta yliopistopedagogiikkaan. Oman opetuksen kehittämisessä paino on opiskelijapalautteiden ja kriittisen reflektion hyödyntämisessä. Jyrhämän ansiot oppimateriaalien kehittämisessä ovat tuntuvat.

Jyrhämä ottaa aktiivisesti kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin julkaisemalla tieteellisiä ja tiedettä popularisoivia tekstejä. Erityisesti luokanopettajan koulutuksen oppimateriaaleiksi sopivien aineistojen tuottamisen ohella hänellä on ollut ja on edelleen myös useita tutkimusprojekteja johdettavaan. Jyrhämän ohjauskokemus kattaa yli 300 ohjattua opinnäytettä opettajatutkielmista väitöskirjoihin. Yliopiston hyvän opettajan palkinto vuodelta 2011 viitoittaa jatkoa uusiutuviin ja monipuolisiin työtehtäviin.

Riitta Jyrhämän tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

karaharju-suvanto_terhi_2904-13_photo-hy_ari-aalto.jpg

Kliininen opettaja ja koordinoiva yliopistonlehtori Terhi Karaharju-Suvanto on laaja-alainen hammaslääketieteen opetuksen kehittäjä sekä perus- että täydennyskoulutuksessa. Hänen opetuksensa pohjautuu kauttaaltaan linjakkaaseen opetukseen. "Opiskelijan pitää ymmärtää, mihin opetuksessa pyritään ja miten sitä arvioidaan. Oppimiselle on ensiksikin asetettava selkeät tavoitteet; toiseksi on opetettava oikeita asioita, jotta noihin tavoitteisiin päästään, ja kolmanneksi on arvioitava oikeita asioita, jotta tiedetään onko tavoitteisiin päästy."

Karaharju-Suvanto on kehittänyt jatkuvasti omaa opetusosaamistaan, perustaen kehittämistyön sekä käymäänsä pedagogiseen koulutukseen että tekemäänsä opetuksen tutkimukseen. Hän jakaa hyviä opetuskäytäntöjään pedagogisissa seminaareissa ja erilaisissa julkaisuissa sekä osallistuu yhteisölliseen opetuksen kehittämiseen paikallisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla.

Terhi Karaharju-Suvannon tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

karlsson_leena_2904-13.jpg

Leena Karlsson on englannin kielen yliopistonlehtori Kielikeskuksessa. Hän on oman alansa monipuolinen ja vahva osaaja sekä systemaattinen opetuksen kehittäjä. Karlsson on panostanut pitkäjänteisesti erilaisten kielen oppijoiden oppimisen tutkimukseen, ohjaukseen ja ohjauksen kehittämiseen.

Karlssonin näkemys opetuksesta perustuu ajatukseen kielitaidosta monimuotoisena, muuttuvana, kontekstista riippuvana osana identiteettiä, ei vain kognitiivisena kykynä, jota voidaan testata. Hän on tutkimuksissaan paneutunut myös kielen oppimistilanteisiin liittyvien subjektiivisten ja emotionaalisten kokemusten analyysiin. Karlsson on tutkimusperustainen kielen opettaja ja opetuksen kehittäjä. Tutkimus on relevanttia kielen opetuksen ja oppimisen kannalta ja Karlssonilla on useita tutkimusjulkaisuja. Karlssonin opetuskirjo ja -kokemus on varsin laaja. Pääosa hänen opetuksestaan liittyy Autonomous Learning Modules (ALMS) -kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä englannin akateemisten ja ammatillisten taitojen kursseihin. Karlsson on ollut mukana rakentamassa keskeisiä englannin kielen verkkopohjaisia itseopiskelumateriaaleja. Hän on toiminut pitkään ja systemaattisesti Kielikeskuksen yhteisöllisyyttä tukien. Sen lisäksi hän on verkostoitunut kansallisiin ja kansainvälisiin yhteisöihin, joiden tutkimusperustaista osaamista hän on välittänyt Helsingin yliopiston kielten opetukseen.

Leena Karlssonin tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

keinanen_nely_2904-13.jpg

Nely Keinänen is a university lecturer of English philology, specialized in Shakespeare. She is a dedicated teacher with a flaming passion into teaching and learning. In her teaching activities she brings Shakespeare's literary work to life together with her students. Keinänen teaches a wide range of topics, ranging from Shakespeare to modern British and American drama, Modernist British literature, Children's literature, ecocriticism to translation. Her teaching covers different levels and she supervises MA students and examines MA theses. Keinänen is very active in the world of theatre, translating Finnish drama and bringing drama into her teaching and student learning in many ways. She actively uses drama pedagogy as a language learning method, makes visits to theatre as part of student learning process and organizes yearly a Shakespeare trip to Great Britain so that students visit Stratford-upon-Avon and Globe theatre and share the passion for Shakespearean theatre together with their devoted teacher. Keinänen has also dedicated time for supervision and academic writing, giving constant constructive feedback on students' writing, so that their writing processes improve.

Keinänen is a devoted teacher who engages her time and effort in studentcentered learning. She is an enthusiastic teacher who develops her scholarship in many ways, in taking courses of university pedagogy, but also in participating in the world of drama in many ways. She collaborates with local secondary schools by organizing Shakespeare workshop for their students and translates modern Finnish drama in English.

Nely Keinäsen tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

kettunen_harri_2711-12_05.jpg

Harri Kettunen on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professori. Hän on erittäin opiskelijakeskeinen ja vuorovaikutteinen opettaja, joka on vahvistanut omaa opetusosaamistaan pedagogisen kouluttautumisen kautta. Kettusen opetustapa on opiskelijat huomioonottava ja hän korostaa motivoimisen merkitystä. Kettunen kerää systemaattisesti palautetta opiskelijoiltaan sekä korostaa vertaispalautteen ja yhteisopetuksen merkitystä. Hänen opetuksensa ja arviointinsa noudattavat linjakkuuden periaatetta.

Kettunen edistää opiskelijoiden ajattelua, luovuutta ja eri tieteenalojen tuomia mahdollisuuksia opetuksen toteuttamisessa. Hän on tuottanut sekä pedagogista materiaalia että runsaasti oman alan verkko- ja oppimateriaalia, joita käytetään laajasti myös kansainvälisesti. Kettunen tekee runsaasti opetusyhteistyötä oman laitoksen sisällä, eri yliopistojen välillä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä opiskelijoiden kanssa. Hän toimii aktiivisesti opetuksen kehittämisen eteen omassa yksikössään, mutta myös kansainvälisesti.

Harri Kettusen tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

kymalainen_hannariitta_2904-13.jpg

Hanna-Riitta Kymäläinen on yliopistonlehtori maatalouden ympäristöteknologian oppiaineessa. Kymäläinen on pitkän linjan yliopisto-opettaja, joka on kehittänyt omaa opetusosaamistaan määrätietoisesti uransa alusta alkaen sekä edistänyt voimakkaasti opetuksen kehittämisen yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä omalla alallaan.

Hanna-Riitta Kymäläisen opetus- ja arviointimenetelmät pohjautuvat vahvasti hänen pedagogiseen osaamiseensa. Hän kytkee arvioinnin osaksi oppimistilannetta, käyttäen tentin sijaan mm. ongelmalähtöisiä esseitä tai tutkimusten analysointitehtäviä. Kymäläinen on ohjannut lukuisia graduja ja muita opinnäytetöitä, minkä lisäksi hänellä on erittäin laaja kokemus monipuolisen oppimateriaalin tuottamisesta. Kymäläinen jakaa opetukseen liittyvää erinomaista osaamistaan ja hyviä käytänteitä laajalti, mm. pedagogisissa julkaisuissa ja kansainvälisissä konferensseissa.

Hanna-Riitta Kymäläisen tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

laakkonen_juha_2904-13.jpg

Eläinlääketieteellisen anatomian yliopistonlehtori Juha Laakkonen on kehittänyt systemaattisesti ja määrätietoisesti omaa opetusosaamistaan seuraamalla kokeneempien opettajien työtä, osallistumalla yliopistopedagogiikan kursseille, keräämällä systemaattisesti palautetta opetuksestaan sekä verkostoitumalla kansainvälisesti. Hänellä on laaja vastuu eläinlääketieteen ensimmäisen vuosikurssin anatomian opetuksesta, josta hän on saanut erinomaista opiskelijapalautetta. Hänet on palkittu tiedekunnan kokovuosipalautteeseen perustuvalla opetuspalkinnolla vuonna 2011.

Laakkonen yhdistää käyttämiään opetusmenetelmiä pedagogisiin menetelmiin. Tenttien lisäksi hän käyttää suullisia väliarviointeja. Hän antaa keräämästään opiskelijapalautteesta vastapalautetta opiskelijoille oppimisalustan tai sähköpostin kautta sekä kertoo opiskelijoille kurssin alussa miten aikaisempi palaute on vaikuttanut kurssin kehittämiseen. Hän käyttää keräämäänsä palautetta sekä muuta aineistoa pedagogisten artikkeleiden sekä muiden analyysien tekemiseen. Laakkonen on kiinnostunut erityisesti opetusmateriaalien kehittämisestä. Hän on kehittänyt ja käyttänyt uusia opintomateriaaleja, mm. kuvatauluja virtuaalimallien pohjalta ja silikonijäljennöksien pohjalta tehtyjä suuren resoluution kuvannusmalleja makroskooppisten pehmytkudosten visualisoimiseksi. Vuonna 2011 hän otti käyttöön ns. plastinaatiomallit ensimmäisenä Suomessa.

Juha Laakkosen tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

lankinen_pauliina_3005-13.jpg

Pauliina Lankinen toimii biotekniikan yliopistonlehtorina elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella. Hän on poikkeuksellisen määrätietoisesti kehittänyt omaa opetus- ja ohjausosaamistaan sekä koko laitoksen opetusta pedagogisen kouluttautumisen kautta, samalla kannustaen myös muita opettajia osallistumaan koulutuksiin. Hän itse toteaakin "Valitsin opettajuuden, en ajautunut opettajaksi."

Lankinen on erittäin yhteisöllinen, innostava ja motivoiva opettaja. Hänen erityisenä vahvuutena on tutkimukseen perustuvan opetuksen kehittäminen sekä teorian ja käytännön yhteensovittaminen. Hän on ideoinut esim. tutkijaopetus -mallin, jossa tutkimusryhmien erityisosaamista tuodaan osaksi kurssitöitä. Lankinen käyttää monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja on kiinnostunut niiden kehittämisestä. Hän kerää systemaattisesti opiskelijoiltaan kurssipalautetta, myös välipalautteena sekä informoi opiskelijoita tekemistään muutoksista palautteen perusteella. Merkittävää on myös hänen panostuksensa opiskelijoiden ohjauksessa, kansainväliset opiskelijat mukaan lukien. Lankisen panostus oppiaineen, laitoksen sekä koko tiedekunnan opetuksen ja oppimisen kehittämisessä on ollut merkittävä.

Pauliina Lankisen tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

lonka_kirsti_2904-13.jpg

Professori Kirsti Lonka on yksi tunnetuimmista kasvatuspsykologeista maassamme. Hän on monipuolisesti meritoitunut ja kokenut pedagogi. Hän on erittäin kansainvälisesti verkottunut ja toiminut vierailevana professorina useassa huippuyliopistossa. Kasvatuspsykologian oppiainevastaavana hän on vastuussa alan kurssien tutkintovaatimusten ja opetusohjelmien kehittämisestä.

Longan opetuksen kehittämishistoria on pitkä ja vaikuttava ja se on poikkeuksellisen vahvasti painottunut tutkimusperustaiseen kehittämiseen. Hän on kehittänyt erityisesti opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä ja ottanut innovatiivisesti käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä välineitä opetukseen ja tutkimukseen. Uusimpana innovaationa hänellä on Siltavuorenpenkereelle toteutettu Minervatori, joka on toiminnallisuutta, aktivoivaa opetusta ja erilaisten teknologioiden opetuskäyttöä tukeva muunneltava oppimisympäristö. Lonka on ahkera oppimateriaalin tuottaja ja hänen kirjoittamiaan julkaisuja käytetään laajasti oppimateriaalina. Opiskelijoiden mukaan Lonka on yhteisöllinen, innostava ja motivoiva opettaja sekä suosittu gradu- ja väitöskirjaohjaaja. Lonka on tiedekunnan keskeisiä opetuksen kehittämisen alan toimijoita, minkä lisäksi hänen panoksensa koko yliopiston opetuksen kehittämiseen on ollut merkittävä.

Kirsti Longan tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

luomanen_petri_0403-03.jpg

Uuden testamentin sekä varhaiskristillisen kulttuurin ja kirjallisuuden professori Petri Luomanen on motivoitunut ja innostunut opettaja. Hänellä on runsaasti pedagogisia opintoja ja hänen opetuskäytänteissään näkyy pedagoginen osaaminen ja tietoisuus sekä tieteen ja opetuksen vuoropuhelu. Luomanen on kehittänyt opetusosaamistaan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, keräten opetuksestaan myös vertaispalautetta. Luomanen korostaa opetuksen ilmapiiriä ja erilaisia opiskelutapoja. Hän osallistaa opiskelijat osaamistavoitteiden määrittelyyn sekä ottaa heidät mukaan opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Luomanen antaa aktiivisesti palautetta oppimisesta kurssin aikana sekä kerää monipuolisesti palautetta opiskelijoilta ja hyödyntää keräämänsä palautetta.

Luomasen opetusmateriaalit ovat innovatiivisia ja niiden tuottaminen pohjautuu käytännön tarpeisiin. Hän on aktiivinen oppimateriaalien kehittäjä ja on saanut myös muita mukaan tuottamaan materiaalia. Luomanen toimii jatkuvasti yhteistyössä muiden opettajien kanssa sekä osastollaan, tiedekunnassa että kansainvälisesti. Luomanen on aktiivinen ja aloitteellinen yhteistyön tekijä.

Petri Luomasen tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

luukkainen-matti_1306-13.jpg

Yliopistonlehtori Matti Luukkainen on toiminut erilaissa tehtävissä tietojenkäsittelytieteen laitoksella, opettanut erilaisia kursseja ja ohjannut lukuisia graduja sekä muita opinnäytetöitä. Luukkainen on systemaattisesti lisännyt opiskelijalähtöisyyttä ja -keskeisyyttä opetuksessaan, kehittänyt arviointikäytänteitä sekä tehostetun kisällioppimisen mallin. Luukkainen on kehittänyt opiskelijapalaute- ja vastapalautekäytänteitä sekä ottanut käyttöön erilaisia verkkotyökaluja, kuten irc-keskustelut. Tällaiset on-line palautejärjestelmät tekevät mahdolliseksi opetuksen kehittämisen ja alustavien suunnitelmien päivittämisen joustavasti.

Luukkainen on raportoinut opetuksen kehittämishankkeita kansainvälisissä konferensseissa ja julkaissut artikkeleita tieteellisissä lehdissä. Luukkaisen kehittämiä opetuksen innovaatioita on otettu käyttöön myös kansainvälisesti. Luukkainen on laatinut kursseja varten oppimateriaaleja, verkkovideoita ja verkkokursseja (MOOC). Osa kursseista on yleisölle, kuten lukiolaisille avoimia. Hän on osallistunut opetuksen yhteisölliseen kehittämiseen sekä omassa työyhteisössään että kansainvälisesti. Luukkainen on palkittu opetuksen kehittämisestä ylioppilaskunnan ja tietojenkäsittelytieteen laitoksen hyvä opettaja palkinnoilla.

Matti Luukkaisen tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

miklossy_katalin_2904-13.jpg

Katalin Miklóssy on toiminut yliopistonlehtorina poliittisen historian laitoksella sekä vastuullisena tutkijana Aleksanteri-instituutissa. Hän on innokas opetuksen ja ohjaamisen kehittäjä niin henkilökohtaisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Hänen opetusfilosofiansa on erittäin opiskelijalähtöinen ja sitä tukevat itse kehitetyt innovatiiviset opetus- ja ohjausmenetelmät (mm. debattikurssi, roolipelit, prosessikirjoittaminen). Miklóssyn pitääkin kehittämistoimintansa punaisena lankana oppimisen dialogiluonteen vahvistamista.

Miklóssyn on aktiivinen oppimateriaalien tuottamisessa ja kehittämisessä, myös kansainvälisellä tasolla. Hänellä on vahva rooli oman työyhteisönsä opetuksen kehittämistyössä. Omaa osaamistaan hän on pyrkinyt jakamaan paitsi opettajakollegoiden kesken, myös välittämään osaamistaan niille nuorille opettajille, jota ovat juuri astumassa tutkimuksesta opetusmaailmaan. Miklóssynin ehdoton vahvuus on yliopiston kansainvälisen opetuksen kehittämiseen liittyvässä yhteistyössä.

Katalin Miklóssyn tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

nygren_anja_2904-13.jpg

Professori Anja Nygren on kansainvälisesti ansioitunut kehitysmaatutkija, joka panostaa vahvasti myös opetustehtäväänsä. Hänen kansainvälinen opetuskokemuksensa on laaja ja arvostettu. Omaa opetustaitoaan hän on kehittänyt pedagogisen kouluttautumisen ja opiskelijapalautteen kautta. Hänen opetusansionsa on noteerattu tiedekunnan hyvän opetuksen palkinnolla ja yliopiston hyvän opettajan palkintoehdokkuuksilla.

Nygrenin opetus- ja ohjauskäytänteet ovat monipuolisia ja opiskelijat huomioonottavia. Hänen opetusfilosofiansa perustuu ongelmalähtöiseen ja opiskelijakeskeiseen opetukseen ja oppimiseen. Hän suuntaa opetustaan keräämänsä opiskelijapalautteen pohjalta. Nygrenin ohjauskäytännöt ovat selkeitä ja opiskelijalähtöisiä. Hän on tuottanut oppimateriaalia ja tieteellisiä artikkeleita, joita käytetään oppimateriaalina sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Nygren on aktiivinen ja innokas opetuksen kehittäjä sekä tiedekunnassaan että kansainvälisesti.

Anja Nygrenin tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

oikkonen_juha_1510-12.jpg

Matematiikan professori Juha Oikkonen on opettanut lukuisia erilaisia kursseja sekä uudistanut omaa, koko laitoksen ja tiedekunnan opetusta. Hänen ansiokseen voidaan lukea matematiikan opettajien koulutuksen kehittäminen ja alalle valmistuvien opettajien määrän olennainen kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Oikkonen on kehittänyt opiskelijalähtöisiä opetuksen ja oppimisen innovaatioita, uudistanut koko laitoksen opetuksen sekä raportoinut innovaatioista kansallisesti ja kansainvälisesti tieteellisissä lehdissä. Erityisen ansiokkaana voidaan pitää ensimmäisen vuoden peruskurssien opetuksen sekä vuorovaikutus- ja arviointikäytänteiden perinpohjaista uudistamista. Uudistuksen seurauksena kurssin suorittaneiden määrä kaksinkertaistui! Lisäksi Oikkonen on uudistanut laitoksen fyysiset oppimisympäristöt tukemaan opiskelijalähtöistä opiskelua. Oikkonen kerää opiskelijapalautetta monipuolisesti ja innovatiivisesti sekä analysoi palautetta systemaattisesti. Oikkonen on saanut lukuisia erilaisia tunnustuksia ja palkintoja hyvästä opetuksesta, kuten yliopiston ja ylioppilaskunnan hyvän opettajan palkinnot.

Juha Oikkosen tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

pitkala_kaisu_2904-13.jpg

Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon professori Kaisu Pitkälällä on pitkä kokemus erikoislääkärinä, yliopisto-opettajana ja professorina. Hän on kehittänyt omia pedagogisia taitojaan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti osallistumalla erilaisiin koulutuksiin ja kursseihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hänet on useasti palkittu opetusansioistaan sekä pedagogisesta osaamisestaan ja kehittämisestä.

Pitkälän opetuksen kehittämistyö on ollut innovatiivista ja perustunut vahvasti pedagogiseen tutkimukseen. Hän on tutkinut määrätietoisesti omaa työtään sekä opetusten palautteita uran alkuvaiheesta lähtien. Opetuksen innovaatioiden puolella hän on tuonut Suomeen ja lääketieteelliseen tiedekuntaan mm. standardoidussa vastaanottotilanteessa toteutettavan OSCE -potilastentin. Pitkälä kutsuu opiskelijoita keskustelutilaisuuksiin antamaan palautetta ja suunnittelemaan muutoksia tuleville kursseille. Häntä kuvataan empaattiseksi, mutta määrätietoiseksi opettajaksi. Pitkälän ansiot myös oppimateriaalien kehittämisessä ovat mittavat ja hänen tuottamiaan oppikirjoja, artikkeleita ja hoito-oppaita sekä erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä ja -materiaaleja käytetään laajalti kotimaassa ja myös kansainvälisesti. Hän on julkaissut runsaasti myös oppimiseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita. Oman tiedekunnan perus- ja jatkokoulutuksen kehittämisen lisäksi Pitkällä on riittänyt innostusta ja energiaa toimia myös poikkitieteellisesti yliopiston sisällä sekä eri yliopistojen välillä.

Kaisu Pitkälän tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

raekallio_maija_2904-13.jpg

Marja Raekallio on eläinlääketieteellisen farmakologian ja toksikologian yliopistonlehtori. Hän on kehittänyt systemaattisesti opetus- ja ohjaustaitojaan hankkimalla mm. yliopistopedagogista koulutusta. Raekallion opetustiimi sai vuonna 2007 yliopiston hyvän opettajan palkinnon.

Raekallio on sisäistänyt hyvin opiskelijalähtöisten menetelmien tärkeyden ja soveltaa niitä omaan oppiaineeseensa mielekkäällä tavalla. Hän on mm. kehittänyt luento-opetusta aktivoivien opetusmenetelmien suuntaan; äänestyskapuloilla seurataan mm. opiskelijoiden osaamisen kehittymistä opetuksen aikana. Hänen kurssiensa osaamistavoitteet painottuvat relevantin tiedon etsimiseen, lähdekritiikkiin, tutkimustulosten arviointiin ja soveltamiseen käytännön työssä. Raekalliolla on erinomainen taito kehittää ja käyttää oppimateriaalia. Hän on ollut Eläinanestesiologia-kirjan toimituskunnassa ja kirjoittajana (useita painoksia, käännetty myös ruotsiksi ja viroksi, kirjasta on myös verkkoversio). Lisäksi hän on toimittanut opetusmateriaalia verkkoon, esim. videon hevosen nukuttamisesta, ja kullakin kurssilla on oma kurssikansio sähköisellä alustalla. Raekallio on osallistunut vuosikausia laajalla rintamalla yhteisölliseen opetuksen kehittämistyöhön mm. tiedekunnan opetussuunnittelutoimikunnan jäsenenä 2002-2009.

Marja Raekallion tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

rikkinen_jouko_2904-13.jpg

Kasvitieteen professori Jouko Rikkinen on toiminut ennen professoriksi tuloaan mm. sienitieteen yliassistenttina ja kasvitieteen lehtorina Helsingin yliopistossa. Rikkinen sanoo suurimmaksi henkilökohtaiseksi ponnistuksekseen opetuksen kehittämisen alalla lajituntemusopetusta tukevan verkkoympäristön rakentamisen. Pinkka -lajintuntemuksen oppimisympäristön kehittämishanke palkittiinkin Helsingin yliopiston opetusteknologiapalkinnolla vuonna 2005. Pinkka -oppimisympäristöä käytetään nykyisin laajalti eri yliopistoissa, peruskouluissa sekä luontoharrastajien keskuudessa. Myös muu Rikkisen kehittämä oppimateriaalituotanto on vaikuttavaa. Monet hänen tuottamistaan oppikirjoista ovat laajassa käytössä myös yliopiston ulkopuolella.

Jouko Rikkinen on ollut ja on laajasti mukana yhteisöllisessä opetuksen kehittämistyössä sekä oman pääaineen, erikoistumislinjan, laitoksen, tiedekunnan, kampuksen ja yliopiston tasoilla. Hän on edistänyt lähipiirinsä kollegojen ja yhteistyökumppaneiden pedagogista voimaantumista monissa erilaisissa yhteistyöhankkeissa. Uusin haaste on Kenian Taita-vuorille perustetun uuden tutkimusaseman opetus- ja tutkimuskäytön kehittäminen.

Jouko Rikkisen tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

salmenkivi_eero_2904-13.jpg

Eero Salmenkivi on filosofian ja elämänkatsomustiedon didaktiikan yliopistonlehtori, jolla on pitkä kokemus opettajana yliopistossa ja yliopiston ulkopuolella, minkä lisäksi hän on ollut ja on aktiivinen toimija myös kansainvälisesti. Salmenkiven elämänkatsomustiedon didaktiikan tutkiminen on innovatiivista. Hän käyttää omia opiskelijoitaan tutkimuksen kohteena, ts. kerää objektiivista perustaa omien opetuskäytäntöjensä kehittämisen tueksi. Tutkimuksen lisäksi hän painottaa opiskelijapalautteiden merkitystä oman osaamisensa jatkuvassa kehittämisessä.

Salmenkiven opiskelijoiden oppimista edistävät opetuskäytännöt ovat aidosti opiskelijalähtöisiä ja niitä ohjaa opiskelijan sisäisen maailman herkkä havainnoiminen. Hän on tuottanut kirjallista oppimateriaalia erittäin runsaasti, mutta tärkeimpinä ansioinaan – täysin aiheellisesti – Salmenkivi pitää verkkoon tuottamiaan elämänkatsomustiedon materiaaleja, joita käytetään laajasti myös Helsingin yliopiston ulkopuolella. Salmenkivi on aloitteellinen ja aktiivinen opetuksen kehittäjä erilaisissa yhteisöissä. Kansallisella tasolla elämänkatsomustiedon ja pienryhmäisten uskontojen aineenopettajakoulutuksen suunnittelu ja käynnistäminen ovat olleet merkittäviä kehittämistehtäviä. Kansainvälisistä aktiviteeteista nousevat esiin mm. Helsingin yliopiston vieminen ihmisoikeuskasvatuksen konsortioon (IHREC).

Eero Salmenkiven tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

svinhufvud_kimmo_2904-13.jpg

Kimmo Svinhufvud on äidinkielen yliopisto-opettaja Kielikeskuksessa, jossa hänen opetusalana on kirjoitusviestintä ja tieteellinen kirjoittaminen, erityisesti opinnäytteen tekeminen ja kirjoittaminen. Hän on tutkinut ohjausprosesseja keskusteluanalyysin näkökulmasta ja tekee aiheesta väitöskirjaa. Svinhufvud tutkii sitä, mitä opettaa ja opettaa sitä, mitä tutkii. Hän on innostava ja innovatiivinen yliopisto-opettaja, joka opettaa kontaktiopetustilanteissa. Sen lisäksi hän on kehittänyt opiskelijoiden oppimista tukemaan uudenlaisia verkkoympäristöissä toteutettuja oppimateriaaleja, jotka hän on rakentanut muun muassa blogeihin, keskustelufoorumeille ja sosiaaliseen mediaan, opiskelijoille luonteenomaisiin verkkoympäristöihin. Hän kannustaa opiskelijoita keskinäiseen yhteisölliseen oppimiseen ja vertaistukeen opetustilanteiden pienryhmätyöskentelyn lisäksi verkkoyhteisöjen avulla.

Svinhufvudille tärkeää on oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen sekä tutkimusperäinen opetuksen kehittäminen. Hänen toimintansa yliopisto-opettajana ja opetuksen kehittäjänä kuvastaa pedagogisen ajattelun vahvaa sisäistämistä ja luovaa soveltamista omaan työhön.

Kimmo Svinhufvudin tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

timonen_sari_2904-13.jpg

Mikrobiologian yliopistonlehtori Sari Timosella on vahva yliopistopedagogiikan teoreettinen ja käytännöllinen osaaminen. Hän on erinomainen esimerkki siitä, miten hyödyntää pedagogista tutkimusta oman opettajuuden ja opetuksen kehittämisessä. Hän on tuonut osaamistaan koko työyhteisön käyttöön, jakaen opetukseen, oppimiseen ja ohjaukseen liittyvää tietämystään ja hyviä käytänteitä myös omaa laitostaan laajemmin. Timosen opetuksessa tavoitteet, sisällöt, opetus- ja oppimismenetelmät sekä opetusmateriaali ja arviointi ovat linjassa keskenään. Hän tuo oman alansa tutkimustietoa opetukseensa ja ohjaustilanteisiin innostaen opiskelijoita tieteenalan kehityksen seuraamiseen. Opetuksessaan hän käyttää monenlaisia työskentely ja arviointimuotoja,
jotka kannustavat opiskelijoita kriittiseen ja soveltavaan ajatteluun. Hän kehittää ajantasaista ja innovatiivista opetusmateriaalia, josta esimerkkinä voidaan mainita mm. sienitieteen ensimmäisen suomenkielisen oppikirjan toimittaminen.

Sari Timosen tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

vehkalahti_kimmo_2503-13.jpg

Tilastotieteen yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahden opetusala on poikkeuksellisen monitieteinen, koska tilastollisia menetelmiä tarvitaan kaikkialla. Vehkalahti on antanut erinomaisen panoksen opetuksen kehittämiseen kautta koko yliopiston ja saanut opiskelijat innostumaan alasta, joka on monesti koettu vaikeana ja "pakkopullana". Hänen kehittämistyönsä on perustunut pedagogisiin opintoihin ja opiskelijapalautteeseen sekä terveeseen järkeen ja innostukseen. Hän on saanut tunnustusta opetusansioistaan mm. tiedekunnan ja ylioppilaskunnan hyvän opettajan palkinnoin.

Vehkalahti on työtään jatkuvasti kehittävä, opiskelijat huomioonottava ja innostava opettaja, joka soveltaa monipuolisia opetus- ja palautemenetelmiä. Hän korostaa linjakkaan opetuksen ja rakentavan palautteen merkitystä opetuksessaan ja ohjauksessaan. Hän suuntaa ja kehittää kurssejaan opiskelijapalautteen perusteella, ottaa pidemmälle edenneitä opiskelijoita mukaan opetukseen ja käyttää monipuolisia arviointimenetelmiä, kuten viikkoraportointia, verkkopostereita ja muita käytännön tehtäviä. Vehkalahti on ansioitunut myös oppimateriaalin tuottamisessa, ja hän hyödyntää opetuksessaan aitoja tutkimusaineistoja. Vehkalahti on myös aktiivinen toimija ja aloitteentekijä yhteisöllisessä opetuksen kehittämisessä.

Kimmo Vehkalahden tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

vuorensola_katariina_2904-13.jpg

Katariina Vuorensola toimii yliopistonlehtorina farmasian tiedekunnan farmaseuttisen kemian osastolla. Hän opettaa farmaseutti- ja proviisoriopiskelijoita kaikilla vuosikursseilla sekä perus-, aine- että syventävissä opinnoissa. Lisäksi hän on ohjannut lukuisia opinnäytetöitä.

Katariina Vuorensola on oma-aloitteinen ja innovatiivinen opetuksen kehittäjä, jolla on keskeinen asema tiedekunnan opetuksen kehittämistoiminnassa. Vuorensola on tietoinen omista vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan opettajana, minkä lisäksi hänellä on myös kykyä tarttua omiin haasteisiinsa. Vuorensola on hyvin motivoitunut opettaja ja opetuksen kehittäjä, rakkaus opettamiseen näkyy hänessä selvästi. Hän tuntee rajansa ja haluaa tulla paremmaksi, tietää mikä opetustilanteessa toimii ja saa opiskelijat ajattelemaan itse. Vuorensola on selvästi osannut hyödyntää hankkimansa pedagogisen koulutuksen opetuksessaan ja hänellä on innovatiivinen ote opetusmenetelmiin. Hän on mm. sanoittanut lauluja kemiateksteihin sekä ollut mukana ideoimassa ja luomassa Opetus- ja arviointimenetelmien kierrätyskeskuksen (OAKK), farmasian tiedekunnan yliopistonlehtoreille suunnatun yhteisöllisyyteen perustuvan pedagogisen koulutusprojektin. Parhaillaan Vuorensolalla on tekeillä ensimmäinen oppikirja yhteistyössä muiden opettajien kanssa, sekä omalta osastoltaan että Itä-Suomen yliopistosta.

Katariina Vuorensolan tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

 

willamo_risto_2904-13.jpg

Yliopistonlehtori Risto Willamolla on laaja ja pitkä opetus- ja ohjauskokemus Helsingin yliopistossa. Hän on kehittänyt systemaattisesti opetus- ja ohjaustaitojaan mm. hankkimalla yliopistopedagogista koulutusta. Hän kerää säännöllisesti opiskelijapalautetta, käy palautekeskusteluja ja muokkaa kurssejaan saamansa palautteen ja itsearviointinsa pohjalta. Hänet on palkittu opetusansioistaan sekä yliopiston että ylioppilaskunnan hyvän opettajan palkinnoilla. Hän on myös julkaissut artikkeleita pedagogisista tutkimuksistaan ja uusista ratkaisuistaan.

Willamo on kehittänyt systemaattisesti opiskelijoiden oppimista edistäviä opetus- ja ohjauskäytäntöjä. Hän on konstruktivismin ja kognitiivisten oppimisteorioitten kannattaja. Hän jaottelee kurssiensa oppimistavoitteet kolmeen ryhmään: sisällölliset, lähestymistapaan liittyvät ja pedagogiset tavoitteet. Willamon opetuksessa ei käytetä laisinkaan perinteisiä tenttejä, vaan hän opettaa opiskelijansa etsimään tietoa, keskustelemaan ja kirjoittamaan esseitä.

Risto Willamo on kehittänyt runsaasti erilaista opetusmateriaalia ja käyttää sitä luovasti. Hän on yhtenä kolmesta kirjoittajasta ollut mukana laatimassa mm. ympäristönsuojelun perusoppikirjaa, joka sai ylioppilaskunnan Hyvä oppikirja -palkinnon 1998. Hänen johdollaan on koottu myös 8000 kuvan opetusdiakokoelma, kaksi tietokoneavusteista AV-esitystä ja 100 näytteen herbaario indikaattorikasveista ja jäkälistä. Willamo osallistuu innokkaasti yhteisölliseen opetuksen kehittämistyöhön ja korostaa siinä erityisesti opiskelijoiden osallistumista.

Risto Willamon tiedot TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä